Otetaan biokaasulaitos sek\u00e4 s\u00e4ili\u00f6autollinen bioj\u00e4tteit\u00e4 tai puhdistamolietteit\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n vett\u00e4, sekoitetaan, hygienisoidaan ja annetaan muhia kolme viikkoa noin 37 asteen l\u00e4mp\u00f6tilassa bioreaktorissa.<\/p>\n
Puhdistetaan ja sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n valmis biokaasu kaasuverkkoon, jota pitkin se kulkeutuu teollisuuden tarpeisiin ja liikennek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 reseptill\u00e4 Gasumin Riihim\u00e4en laitos tuottaa noin 40 gigawattituntia biokaasua vuodessa. Se on murto-osa yhti\u00f6n 0,5 terawattitunnin vuosituotannosta Suomessa, mutta kysynt\u00e4\u00e4 olisi enemm\u00e4nkin.<\/p>\n
Kun Ven\u00e4j\u00e4 sulki kaasuhanat, my\u00f6s biokaasun tuotanto sai uutta nostetta, uskoo Gasumin biokaasutuotannon johtaja Ari Suomilammi<\/strong>.<\/p>\n \u2013 Gasumin on tarkoitus nostaa biokaasun tuotantom\u00e4\u00e4ri\u00e4 Pohjoismaissa nelj\u00e4\u00e4n terawattituntiin, josta puolet on omaa tuotantoa ja puolet kumppaneilta hankittua. Biokaasun tuotanto nousee nyt entist\u00e4 enemm\u00e4n fokukseen, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Suuri hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4t\u00f6n potentiaali makaa maatiloilla ja pelloilla.<\/p>\n Alan etuj\u00e4rjest\u00f6 Suomen biokierto ja biokaasu ry on arvioinut, ett\u00e4 vuosikymmenen lopulla noin puolet biokaasusta voitaisiin tuottaa maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista, joita ei nyt juuri hy\u00f6dynnet\u00e4.<\/p>\n Paitsi ett\u00e4 maatalouden biomassoista tuotettu biokaasu voisi osaltaan korvata maakaasua, ne olisivat ratkaisu toiseenkin kriisiin. Biokaasun tuotannon ohella syntyv\u00e4st\u00e4 m\u00e4d\u00e4tysj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 saadaan nimitt\u00e4in kierr\u00e4tyslannoitevalmisteita.<\/p>\n \u2013 Suomi on ollut todella riippuvainen Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuotavista lannoitevalmisteista ja niiden raaka-aineista. Biokaasuntuotantoa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saataisiin my\u00f6s ravinteita kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi riippuvuutta tuontilannoitteista, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Sari Luostarinen<\/strong>.<\/p>\n Lannoitteeksi kelpaavaa tai jalostettavaa m\u00e4d\u00e4tysj\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 syntyy kaikessa biokaasun tuotannossa, mutta maatilojen biomassoissa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4t\u00f6n biokaasupotentiaali on kaikkein suurin.<\/p>\n Toistaiseksi lantabiokaasun tuotanto t\u00f6rm\u00e4\u00e4 kuitenkin usein rahaan.<\/p>\n Maatilat ovat hajallaan, ja sek\u00e4 raaka-aineiden ett\u00e4 lopputuotteiden kuljettaminen maksaa. Ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maksaja puuttuu.<\/p>\n \u2013 Viljelij\u00f6ill\u00e4 ei ole kannusteita kuljettaa lantaa biokaasulaitokselle tai kierr\u00e4tyslannoitetta sielt\u00e4 pois, eik\u00e4 biokaasulaitoksella puolestaan ole mahdollisuutta maksaa lannan omistajalle raaka-aineesta, Gasumin Ari Suomilammi sanoo.<\/p>\n Lanta on my\u00f6s laihempaa raaka-ainetta kuin bioj\u00e4tteet tai puhdistamolietteet.<\/p>\n Jos siit\u00e4 haluttaisiin tuottaa biokaasua isossa mittakaavassa, laitoksen pit\u00e4isi Suomilammin mukaan olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi kertaa Riihim\u00e4en laitoksen kokoinen ja sijaita l\u00e4hell\u00e4 useampaa maatilaa, jotta raaka-ainetta saataisiin ker\u00e4ilty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Suomen suurimmalla biokaasun tuottajalla Gasumilla on kyll\u00e4 suunnitelmia isojen lantapohjaisten laitosten rakentamisesta \u2013 Ruotsissa.<\/p>\n \u2013 Ruotsissa maksetaan lantapohjaiselle biokaasulle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea, jollaista Suomessa ei ole saatu toteutettua. Sit\u00e4 tarvitaan, jos biokaasun tuotantoa halutaan merkitt\u00e4v\u00e4sti laajentaa, Suomilammi sanoo.<\/p>\n My\u00f6s Luonnonvarakeskuksen Sari Luostarinen katsoo, ett\u00e4 valtion apua tarvitaan kaiken potentiaalin saamisessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Luonnonvarakeskuksessa on laskettu, ett\u00e4 maatalouden biomassoja kyll\u00e4 riitt\u00e4isi sek\u00e4 paikallisiin pieniin laitoksiin, useamman maatilan yhteisiin laitoksiin sek\u00e4 my\u00f6s muutamaan ison mittakaavan lantabiokaasulaitokseen.<\/p>\n Kannattavuuskysymys voi hiljalleen olla ratkeamassa, Luostarinen sanoo.<\/p>\n \u2013 Sek\u00e4 energian ett\u00e4 lannoitteiden hinnat ovat pompanneet kovasti, mik\u00e4 on nostanut kiinnostusta sek\u00e4 biokaasuun ett\u00e4 ravinteisiin. Voi olla, ett\u00e4 uskaliaat investoijat voisivat nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parempaa kannattavuutta.<\/p>\n Yksi esimerkki on St1:n ja Valion vireill\u00e4 oleva suursuunnitelma, jossa maitotilojen lannasta tuotettaisiin biokaasua<\/a> raskaan liikenteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Pohjois-Savossa.<\/p>\n Biokaasun tuotannon moninkertaistaminen on sek\u00e4 EU-komission ett\u00e4 Suomen hallituksen agendalla.<\/p>\n Suomi tavoittelee tuotannon nelinkertaistamista vuoteen 2030 menness\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaisi yhteens\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 terawattituntia. Jos kaikki tunnettu raaka-aine valjastettaisiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, olisi tuotantopotentiaali noin 10 terawattitunnin luokkaa.<\/p>\n Sill\u00e4k\u00e4\u00e4n ei viel\u00e4 kaikkea maakaasua korvata, sill\u00e4 putkikaasumarkkinan koko Suomessa on noin 25 terawattituntia vuodessa.<\/p>\n Luken Sari Luostarisen mielest\u00e4 vertaaminen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maakaasun tarpeeseen on v\u00e4\u00e4rin aseteltu. Biokaasu on yksi osa ratkaisua.<\/p>\n EU-tasolla on arvioitu, ett\u00e4 biokaasun tuotannon lis\u00e4\u00e4minen voisi kattaa noin 20 prosenttia t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuodusta maakaasusta.<\/p>\n \u2013 Biokaasulla voidaan korvata muutakin fossiilista energiaa eri k\u00e4ytt\u00f6kohteissa. Lis\u00e4ksi biokaasun hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4 on muitakin etuja, kuten lannan tai bioj\u00e4tteiden kaltaisten kulutusper\u00e4isten sivuvirtojen uudelleenk\u00e4ytt\u00f6, Luostarinen sanoo.<\/p>\n Suomessa maakaasua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotannossa, teollisuuden prosesseissa ja liikenteess\u00e4. Lis\u00e4ksi kaasulla l\u00e4mpe\u00e4\u00e4 noin 4 000 pientaloa.<\/p>\n Suurin maakaasun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on teollisuus, joka lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 paikkaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maakaasua esimerkiksi muualta tuodulla putkikaasulla ja kevytpoltto\u00f6ljyll\u00e4. My\u00f6hemmin kaasuntarpeeseen vastaa Suomen yhdess\u00e4 Viron kanssa vuokraama nesteytetyn maakaasun terminaali<\/a>.<\/p>\n Biokaasusta on isossa kuvassa kaavailtu ratkaisua etenkin raskaaseen liikenteeseen. Alan toimijoita edustava Suomen biokaasu ja biokierto ry arvioi, ett\u00e4 vuonna 2030 yli puolet tuotannosta menisi liikennek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. My\u00f6s teollisuuden kysynn\u00e4n on arvioitu l\u00e4hivuosina kasvavan.<\/p>\n Voit keskustella aiheesta 4.6. klo 23 saakka.<\/em><\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\nLanta olisi osaratkaisu kahteen kriisiin<\/h3>\n
Gasumin suunnitelmat ovat l\u00e4nsinaapurissa<\/h3>\n
Korvaako biokaasu ven\u00e4l\u00e4isen maakaasun?<\/h3>\n