![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/39-6700815eaacaa71ee30.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Koronavirusinfektion j\u00e4lkeisist\u00e4 pitk\u00e4aikaisoireista k\u00e4rsivien potilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvavan pandemian jatkuessa. Oireiden taustalla olevia mekanismeja ei edelleenk\u00e4\u00e4n tunneta. Niiden selvitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta potilaat voisivat saada erilaisiin oireisiinsa hoitoa. HUSin vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkimushankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden oireiden mekanismeja.<\/p>\n
EU on my\u00f6nt\u00e4nyt HUSissa kes\u00e4kuussa k\u00e4ynnistyv\u00e4lle nelivuotiselle tutkimushankkeelle yli 6,5 miljoonan euron Horizon Europe -rahoituksen. Lis\u00e4ksi tutkimus saa rahoitusta Sveitsin valtiolta 1,66 miljoonaa euroa.<\/p>\n
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Long COVID -tutkimuskonsortiossa on yhteisty\u00f6kumppaneina Helsingin yliopisto, Suomen molekyylil\u00e4\u00e4ketieteen instituutti FIMM sek\u00e4 tutkimusryhmi\u00e4 Sveitsist\u00e4, Hollannista, Saksasta, Virosta ja Italiasta.<\/p>\n
\u2013 Toivomme, ett\u00e4 tutkimuksen avulla saamme k\u00e4sityksen siit\u00e4, mik\u00e4 long covid on tautina, mik\u00e4 sen yleisyys on ja mitk\u00e4 hoitomenetelm\u00e4t voisivat auttaa, sanoo HUSin osastonylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mari Kanerva<\/strong>.<\/p>\n Pitk\u00e4aikaisoireiden mekanismia selvitet\u00e4\u00e4n HUSin koronavirusinfektion pitk\u00e4aikaisoireiden poliklinikalla. Aineistona tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa potilasn\u00e4ytteit\u00e4 ja terveysrekisteritietoja sek\u00e4 long covid -potilaiden kuntoutusmenetelmien hy\u00f6tyj\u00e4 ja vaikuttavuutta arvioivia interventio- ja seurantatutkimuksia. Tutkimuksessa ei ole mukana l\u00e4\u00e4kehoitoja.<\/p>\n HUSin alueelta n\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n poliklinikan potilailta. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 potilailta klinikalla on ollut 300. Tutkimukseen on tavoitteena saada mukaan 500 potilaasta.<\/p>\n Potilasn\u00e4ytteit\u00e4 ja tuloksia ker\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s Sveitsin potilaskohorttitutkimuksella, jossa toteutetaan samankaltainen kuntoutusinterventio ja otetaan samat n\u00e4ytteet potilaista kuin Suomessakin.<\/p>\n Tutkimuksessa on mukana my\u00f6s n\u00e4ytteit\u00e4 Hollannista vapaaehtoisilta long covidin sairastaneilta henkil\u00f6ilt\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkimukseen ker\u00e4t\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteit\u00e4 koronan sairastaneilta, mutta ei pitk\u00e4aikaisoireilevilta sek\u00e4 t\u00e4ysin terveilt\u00e4 verrokkiryhmilt\u00e4.<\/p>\n \u2013 Uutta tutkimuksessa on taudin biomarkkereiden hakeminen. Etsit\u00e4\u00e4n ennustemerkkej\u00e4 ja my\u00f6s h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4, eli taudin syntymekanismia, sanoo Kanerva.<\/p>\n Biomarkkeri voi olla esimerkiksi ihmiskehon entsyymi, geenin tuote, solu, hormoni tai muu molekyyli, jossa viruksen aiheuttama muutos n\u00e4kyy.<\/p>\n Suomesta n\u00e4ytteiden analysointiin osallistuu joukko biol\u00e4\u00e4ketieteen tutkijoita. Potilailta otetaan muun muassa veri ja ulosten\u00e4ytteet, osalta potilaista my\u00f6s likvori eli selk\u00e4ydinnesten\u00e4yte.<\/p>\n Virus voi aiheuttaa oireita miss\u00e4 tahansa ihmiskehon elimess\u00e4. My\u00f6s pitkittyneet oireet voivat ilmaantua eri tavoin.<\/p>\n Kliinisten havaintojen perusteella suomalaisesta kohortista on alustavasti pystytty erottamaan t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 potilaiden oireiden perusteella karkeasti ainakin kolmea erilaista long covid -fenotyyppi\u00e4 eli alaryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n Potilaiden oireita voidaan jaotella esimerkiksi neurologisiin oireisiin, vatsaoireisiin ja dysautonomisiin oireisiin eli sympaattisen ja parasympaattisen hermoston s\u00e4\u00e4telyh\u00e4iri\u00f6n aiheuttamiin oireisiin.<\/p>\n Esimerkiksi uupumus, kognitiiviset vaikeudet, neurologiset oireet, erilaiset kivut, hermostollisen s\u00e4\u00e4telyn h\u00e4iri\u00f6t, vatsaoireet ja monet erilaiset oireet voivat esiinty\u00e4 yksitt\u00e4isell\u00e4 potilailla yhdess\u00e4 tai erikseen.<\/p>\n Nyt k\u00e4ynnistyneen tutkimuksen avulla pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastaus kysymykseen: eroavatko vaikutusmekanismit erityyppisten oireiden taustalla ja miten ne eroavat.<\/p>\n \u2013 Tutkimuksen vahvuus on sen laajuus ja systemaattisuus. Ja sekin on l\u00f6yd\u00f6s, jos taustalla ei ole mit\u00e4\u00e4n fysiologisesti mitattavia muutoksia. Ovat tulokset mit\u00e4 tahansa, sill\u00e4 on merkityst\u00e4, sanoo Kanerva.<\/p>\n Suomessa on toistaiseksi hoitolinjoja ainoastaan dysautonomisen hermoston oireista k\u00e4rsivien potilaiden hoitoon. Long covidissa yksi potilailla esiintynyt yleinen oirekuva on ollut dysautonomia eli autonomisen hermoston h\u00e4iriintyminen. Yksi s\u00e4\u00e4telyh\u00e4iri\u00f6n oireita on esimerkiksi selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n korkea syke pienen rasituksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Osana tutkimusta HUS toteuttaa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien kuntoutusmenetelmien vertailututkimuksen. Tutkijoiden tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, miten dysautonomisten oireiden helpottamiseksi tarkoitetut omahoito-ohjelmat vaikuttavat potilaiden oireisiin.<\/p>\n Vertailussa on kaksi vuotta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut HUSissa kehitetty pitkittyneiden kehollisten oireiden kuntoutusohjelma ja Britanniassa kehitetty vastaavan kaltainen kuntoutusohjelma.<\/p>\n Tutkimuksessa verrataan kesken\u00e4\u00e4n kahta erilaista mindfullness- eli tietoisuusharjoitteita ja hengitysharjoitteita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuntoutusohjelmaa, ja niiden vaikutusta potilaiden oireisiin.<\/p>\n Tuloksia t\u00e4h\u00e4n tutkimukseen liittyen on tiedossa aikaisintaan parin vuoden kuluttua.<\/p>\n \u2013 Omahoito-ohjelmilla yritet\u00e4\u00e4n auttaa hermostoa toimimaan normaalisti, vaikka virus on sit\u00e4 h\u00e4irinnyt. T\u00e4h\u00e4n liittyy varmasti muitakin mekanismeja, mutta niihin meill\u00e4 ei ole viel\u00e4 t\u00e4sm\u00e4hoitoja, sanoo HUSin Koronavirusinfektion pitk\u00e4aikaisoireiden poliklinikan ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Helena Liira<\/strong>.<\/p>\n Kaikkiin oireisiin omahoito-ohjelmista ei ole apua.<\/p>\n \u2013 Kuntoutus on nimenomaan potilaille, joilla on t\u00e4t\u00e4 dysautonomiaa. Potilaille, joilla on selvi\u00e4 neurocovid oireita, emme tarjoa t\u00e4t\u00e4 ohjelmaa, sanoo Liira.<\/p>\n Suomessa toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoastaan yksi poliklinikka, joka hoitaa pitk\u00e4aikaisista koronaoireista k\u00e4rsivi\u00e4 potilaita. HUSissa potilaaksi ovat p\u00e4\u00e4sseet vaikeimmin sairastuneet ja vain HUS-alueelta. Muualla Suomessa hoitoa ja sairastuneiden hoitopolkuja on j\u00e4rjestetty vaihtelevasti.<\/p>\n Toistaiseksi Suomessa ei ole tietoa siit\u00e4, kuinka moni suomalainen on sairastunut pitkittyneisiin oireisiin. Long covid -asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtajan ja neurologian professorin Risto O. Roineen<\/strong> mukaan Suomessa olisi tarvetta useammille pitkittyneist\u00e4 oireista k\u00e4rsivien potilaiden hoitoon keskittyneille klinikoille tai j\u00e4rjestelm\u00e4llisemmille hoitopoluille.<\/p>\n \u2013 Sairaanhoitopiirien innostus hoitoketjujen rakentamiseen on ollut vaihtelevaa. Tarvittaisiin kansallinen ohjeistus siit\u00e4, miten edet\u00e4\u00e4n. Mielest\u00e4ni julkisella sektorilla eli sairaanhoitopiireill\u00e4 ja hyvinvointialueilla pit\u00e4\u00e4 olla p\u00e4\u00e4vastuu.<\/p>\n Toisaalta kun julkisen sektorin puolella on puutetta palveluista, asiaan on panostettu ty\u00f6terveyshuollossa ja yksityissektorilla enemm\u00e4n, arvioi Roine.<\/p>\nPotilasn\u00e4ytteet Suomesta ja Sveitsist\u00e4<\/h3>\n
Tutkijat etsiv\u00e4t pitk\u00e4aikaisoireiden alatyyppej\u00e4<\/h3>\n
Hoitolinjoja toistaiseksi vain v\u00e4h\u00e4n<\/h3>\n
Diagnoosin saaneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 nelinkertaistui t\u00e4n\u00e4 vuonna<\/h3>\n