\u2009<\/p>\n<\/p>\n
Aloitin SAK:n varapuheenjohtajana ja j\u00e4rjest\u00f6johtajana elokuussa 2020, keskell\u00e4 pandemiaa. Enn\u00e4tin mukaan SAK:n strategiaty\u00f6n viimeistelyyn. Strategiaa oli tehty pitk\u00e4\u00e4n, mutta yht\u00e4kki\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtui melkoinen myll\u00e4ys. Syyskuussa 2020 Mets\u00e4teollisuus ilmoitti, ettei en\u00e4\u00e4 tee liittokohtaisia sopimuksia vaan sopiminen siirtyy yritystasolle. Sopimuspolitiikan muutos syveni uudelle kierteelle. Strategiaa ei kuitenkaan myll\u00e4tty kokonaan uusiksi. Uudistusty\u00f6 vaatii pohdintaa siit\u00e4, mik\u00e4 on liikkeen rooli sopimisessa, vaikuttamisessa ja ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n
Ay-liike tekee paljon asioita hyvin ja oikein. Monia asioita on varmasti tulevaisuudessa teht\u00e4v\u00e4 toisin tai enemm\u00e4n. Olennaista on ongelman ja todellisen tarpeen hahmottaminen ennen ratkaisujen ja vastausten keksimist\u00e4. Ay-liikkeess\u00e4 on valmiutta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oikeita kysymyksi\u00e4 eik\u00e4 entisten vuosikymmenien tapaan tiet\u00e4\u00e4 j\u00e4senten puolesta. Solidaarisuus ei ole h\u00e4vinnyt. Se tulee uudelleen, uusin muodoin. Ty\u00f6markkinakierros osoittaa, ett\u00e4 kollektiivinen sopiminen ei ole menett\u00e4nyt paikkaansa.<\/p>\n
Kriisit tekev\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4ksi sen, mik\u00e4 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille \u201doikeasti t\u00e4rke\u00e4\u00e4\u201d. Poliittinen peli v\u00e4istyy hetkeksi ja paljastaa arvot. Se paljastaa my\u00f6s sen, mit\u00e4 asioita edistet\u00e4\u00e4n vain ik\u00e4\u00e4n kuin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 lahjana. Koskaan ei tunnu olevan oikea hetki korjata perusteettomia palkkaeroja ty\u00f6n vaativuuden perusteella tai nais- ja miesalojen kesken. Koskaan ei tunnu olevan mahdollista siirty\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n talouteen ja kohtuulliseen kulutukseen.<\/p>\n
Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan, julkistettiin IPCC:n raportti maapallon tilasta. Se on sanalla sanoen huolestuttava. Sota ei ole ekoteko, mutta ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 kaasusta ja \u00f6ljyst\u00e4 irtautumisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys voi olla se tarvittava loikka, joka auttaa ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n empimisen. Vihre\u00e4, oikeudenmukainen siirtym\u00e4 voi oikeasti olla mahdollinen. Yhdeks\u00e4sluokkalainen lapseni haluaa edelleen osallistua ilmastolakkoon kesken koulup\u00e4iv\u00e4n. Min\u00e4k\u00e4\u00e4n en anna periksi.<\/p>\n
Jos joku ajattelussani on muuttunut, se on ehk\u00e4 se, ett\u00e4 aiemmin olen ajatellut vahvasti, ett\u00e4 jokaisesta on pidett\u00e4v\u00e4 huolta. Pandemian keskell\u00e4 olen alkanut ajatella, ett\u00e4 erityisesti on pidett\u00e4v\u00e4 huolta nuorista. Jos me emme tue nuoria siin\u00e4 hetkess\u00e4, kun he sit\u00e4 tarvitsevat, ja mahdollista heille turvallista lentoon l\u00e4ht\u00f6\u00e4 aikuisuuteen, kukaan muukaan ei pysy tulevaisuudessa siivill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Se, mik\u00e4 ei muutu, on usko hyv\u00e4\u00e4n. Sotilaallisen liittoutumisen v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden edess\u00e4kin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 tavoitteena on rauha, ei sota.<\/p>\n
Katja Syv\u00e4rinen on SAK:n varapuheenjohtaja.<\/p>\n
\u2009<\/p>\n<\/p>\n
Maailma muuttuu koko ajan tyhmemm\u00e4ksi. Kaikkea on p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 enemm\u00e4n; varsinkin mielipiteit\u00e4, v\u00e4itteit\u00e4, uutisia, \u201dkuumia ottoja\u201d ja muita enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n \u00e4lyllisi\u00e4 \u00e4rsykkeit\u00e4. Niit\u00e4 suihkutetaan alati suuremmalla paineella ja suoremmin aisteihimme, pian varmasti suoraan keskushermostoomme, ajasta ja paikasta v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Ihminen on kuitenkin rajallinen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiihtyv\u00e4\u00e4 tulvaa asioita, joihin pit\u00e4isi olla jokin kanta tai n\u00e4kemys. Siksi olemme pakotettuja poimimaan tulvasta sen, mihin on helpoin tarttua, mink\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme ja mik\u00e4 vastaa ennakkok\u00e4sityksi\u00e4mme ja halujamme.<\/p>\n
Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt<\/b> v\u00e4itti The Atlantic -lehdess\u00e4 11.4., ett\u00e4 viimeksi kulunut vuosikymmen on ollut amerikkalaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 poikkeuksellisen tyhm\u00e4. Sosiaalinen media on mahdollistanut v\u00e4\u00e4riksi tulkittujen ajatusten julkisen tuomitsemisen liian tehokkaasti. Se voi k\u00e4yd\u00e4 vahingossakin, kun kritiikki l\u00e4htee levi\u00e4m\u00e4\u00e4n ennakoitua laajemmalle ja tulee tulkituksi tuomiona. Koska jokainen meist\u00e4 on koko maailman valvovan silm\u00e4n alla, j\u00e4rkev\u00e4t keskustelijat ryhtyv\u00e4t liian varovaisiksi, mik\u00e4 puolestaan johtaa ajatuksia rikastavien, avointen, k\u00e4rkevienkin keskustelujen puutteeseen, joissa eri mielipiteet kohtaisivat toisensa avoimesti, luottavaisesti ja suopein tarkoitusperin. \u00c4lyllisen keskustelun puute taas johtaa typeryyteen.<\/p>\n
Vuosien 2019 ja 2022 v\u00e4lill\u00e4 olemme kokeneet pandemian ja sodan alun. Sopii toki kysy\u00e4, eiv\u00e4tk\u00f6 n\u00e4m\u00e4 konkreettiset uhat ole olennaisempia kuin yhteiskunnallisen keskustelun rakenteellisen k\u00e4rjistymisen muodostama, abstrakti, kulttuurinen uhka? Kriisit ovat kuitenkin vain vahvistaneet ajatteluani siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan poikkeuksellinen resilienssi uhkien edess\u00e4 on merkitt\u00e4vin menestyksemme selitt\u00e4j\u00e4. Yhdysvalloissa pandemia ja sen vaatimat moraaliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset yhteisest\u00e4 toiminnasta ovat repineet yhteiskunnan entist\u00e4kin enemm\u00e4n kahtia altistaen sen yh\u00e4 pahemmin uusille kriiseille. Suomessa pandemiaa ei toki otettu vastaan pelk\u00e4ll\u00e4 yhten\u00e4isyydell\u00e4 \u2013 sellainenhan olisi kammottavaa \u2013 mutta ihailtavalla j\u00e4rkevyydell\u00e4. Kriisit yhdist\u00e4v\u00e4t resilienttej\u00e4 yhteiskuntia ja repiv\u00e4t rikki jo ennest\u00e4\u00e4n tulehtuneita.<\/p>\n
Yhteiskunnassa on oltava tilaa my\u00f6s radikaalille toisinajattelulle ja mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s rakenteet ja kulttuuri, jotka suorastaan kannustavat siihen. Suomi on n\u00e4ill\u00e4 mittareilla yksi parhaista yhteiskunnista, vakaa mutta avoin muutokselle. Viime vuosina olen ajoittain ollut hieman huolissani n\u00e4ist\u00e4 ominaisuuksista. Mutta vain hieman. Maltillisesti.<\/p>\n
Tuukka Yl\u00e4-Anttila on valtiotieteiden tohtori ja
tutkija Helsingin yliopistolla.<\/p>\n
\u2009<\/p>\n<\/p>\n
Kun l\u00e4hdimme tekem\u00e4\u00e4n hallitusohjelmaa, oli globaali n\u00e4kym\u00e4 Suomen paikkaan maailmassa. Mutta l\u00e4hdimme oletuksesta, ett\u00e4 maailma ymp\u00e4rill\u00e4mme on vakaa ja stabiilin viitekehyksen sis\u00e4ll\u00e4 voimme l\u00e4hte\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa yhteiskuntaa tiettyj\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeita eteenp\u00e4in viem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Aika pian maailma ymp\u00e4rill\u00e4 muuttui. Huomasimme ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin aikaisemmin, kuinka riippuvaisia olemme siit\u00e4, mit\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4mme tapahtuu. Miten kytkettyj\u00e4 toisiinsa kaikki maailman maat, kansat ja maanosat ovat.<\/p>\n
Kaiken t\u00e4m\u00e4n aika arkisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6n yli vy\u00f6ryi maailmanlaajuinen pandemia, joka sai kaiken muun n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aika toissijaiselta. Ty\u00f6h\u00f6n tuli uudella tavalla kaksi tasoa.<\/p>\n
Itse ajattelen, ett\u00e4 se on asettanut asioita perspektiiviin ja korostanut entist\u00e4 enemm\u00e4n kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n mahdollisuutta. Jos ajattelee, mit\u00e4 EU:ssa on tapahtunut sin\u00e4 aikana, unioni on ottanut sellaisia askeleita, jotka ovat saaneet suomalaiset ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka oleellinen osa EU on yhteiskunnallista kehityst\u00e4.<\/p>\n
Yksinkertaistettuna asioiden ja riippuvuussuhteiden mittakaavat ovat muuttuneet. Ehk\u00e4 se korostuu nyt Ukrainan tilanteessa. Huomaamme konkreettisesti, miten paljon sota j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 paitsi mielt\u00e4 my\u00f6s taloutta.<\/p>\n
Toinen juttu on se, ett\u00e4 kun politiikkaa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n, on jokin perustaso tai normaalitaso, jonka varaan kaikki mitoitetaan. Se liittyy ehk\u00e4 eniten talouteen. Olemme viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen l\u00e4pi kulkeneet l\u00e4pi finanssikriisin, siit\u00e4 hitaan palautumisen, koronan ja nyt t\u00e4ysimittaisen sodan Euroopassa.<\/p>\n
On ehk\u00e4 naiivia ajatella, ett\u00e4 kovin nopeasti p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin takaisin normaalitilaan, jossa maailma on ennustettava ja jossa Suomen kehitykseen vaikuttaisivat vain meid\u00e4n omat toimemme.<\/p>\n
Ajattelen, ett\u00e4 meid\u00e4n on jossain vaiheessa p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 sellaiseen kehitykseen, jossa normaalitalouden puitteissa meill\u00e4 on liikkumavaraa t\u00e4llaisten kriisien hoitamiseen. T\u00e4m\u00e4 on varmaan viimeinen kriisi, jossa voidaan ajatella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hoidetaan kehyksen ulkopuolisin keinoin. Jossain vaiheessa koko paketti on saatava sellaiseen kasaan, ett\u00e4 normaalitaloudessa voidaan hoitaa t\u00e4llaisia poikkeusoloja.<\/p>\n
Anders Adlercreutz on kansanedustaja ja
RKP:n eduskuntaryhm\u00e4n puheenjohtaja.<\/p>\n
\u2009<\/p>\n<\/p>\n
Marxin tytt\u00e4ret tiedustelivat kerran is\u00e4lt\u00e4\u00e4n h\u00e4nen t\u00e4rkeint\u00e4 el\u00e4m\u00e4nohjettaan. Vastaus oli: \u201dDe omnibus dubitandum\u201d eli kaikkea on syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, kaikkia totuuksia pit\u00e4\u00e4 voida kritisoida ja ne pit\u00e4\u00e4 voida kyseenalaistaa. My\u00f6s omaa ajatteluaan on syyt\u00e4 koetella. Ja koettelu on tietenkin tarpeen varsinkin toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muuttuessa, kuten nyt, kun korona on koetellut yhteiskuntaa ja Ukrainassa soditaan. <\/p>\n
Sodan seurauksena on syntynyt halu muuttaa Suomen turvallisuuspoliittista perusratkaisua. Muutos on perustavanlaatuinen ja jotta sen oikeutus olisi vakuuttava, on se my\u00f6s kritiikill\u00e4 koeteltava. Turvallisuuspolitiikan vaihtoehtoisten ratkaisujen edut ja riskit t\u00e4ytyy voida punnita. Kriittisten kysymysten esitt\u00e4misen leimaaminen putinismiksi sammuttaa kritiikin ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ratkaisun uskottavuutta.<\/p>\n
Mik\u00e4li Natoon liityt\u00e4\u00e4n, Suomi toivottavasti edelleen tekee kaiken voitavan s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen maailmanj\u00e4rjestyksen ja YK:n vahvistamiseksi. Aktiivinen sovittelijarooli maailman kriiseiss\u00e4 on t\u00e4h\u00e4nastisen ulkopolitiikkamme arvokas perint\u00f6, jota on syyt\u00e4 vaalia. Ja toivottavasti teemme edelleen ty\u00f6t\u00e4 sodank\u00e4ynnin julmimpien, siviileille tuhoa aiheuttavien sodank\u00e4yntitapojen ja asej\u00e4rjestelmien kielt\u00e4miseksi.<\/p>\n
Samalla toivoisi muistettavan, ettei rauhaa turvata vain aseilla. Eriarvoisuus koronarokotteiden saatavuudessa teki j\u00e4lleen n\u00e4kyv\u00e4ksi maailmanlaajuisen ep\u00e4tasa-arvon, joka usein on sotien ja ristiriitojen taustalla. Ukrainan sodan seurauksena syntyv\u00e4 maailmanlaajuinen ruokakriisi k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 ongelmia edelleen. Niit\u00e4 ei saa unohtaa.<\/p>\n
Erityisen ilahtuneena olen lukenut pohjoismaisten vasemmistojohtajien tuoreita kirjoja. Ruotsin V\u00e4nsterpartietin ex-puheenjohtaja kirjoittaa tanskalaisen kollegansa teoksen esipuheen. Siin\u00e4 h\u00e4n kertoo median tivanneen h\u00e4nelt\u00e4, miss\u00e4 on rakennettu toimivaa sosialismia. H\u00e4n sanoo vastanneensa ett\u00e4 Ruotsissa. Yhteiskunnassa on paljon toimintoja, jotka eiv\u00e4t toimi kapitalismin logiikan mukaan, esimerkiksi hyvinvointipalvelut, tasa-arvo, tuettu julkinen liikenne, valtiolliset yritykset, jokamiehen oikeus, kirjastot ja koulu. <\/p>\n
Sosialismi ei siis ole j\u00e4rjestelm\u00e4 vaan arvomaailma, joka ohjaa yhteiskunnan rakentamista.<\/p>\n
Kalevi Kivist\u00f6 on el\u00e4kel\u00e4inen, joka on toiminut
kansanedustajana ja ministerin\u00e4 sek\u00e4 SKDL:n puheenjohtajana.<\/p>\n
\u2009<\/p>\n<\/p>\n
\u2009<\/p>\n
Digiloikkaa on Suomessa, niin kuin koko maassakin koetettu ottaa vuosien ajan. Parin viime vuoden aikana digiloikka on jouduttu ottamaan pakon edess\u00e4, ja uskallan sanoa, ett\u00e4 muutos on tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen. Kaikkien et\u00e4palavereiden, Teams-kokousten ja Zoom-seminaarien keskell\u00e4 on oppinut arvostamaan entist\u00e4 enemm\u00e4n kasvokkaisia ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 kohtaamisia.<\/p>\n
Jossain vaiheessa surin kovasti, ettei nyt viel\u00e4 toistaiseksi istuva puoluevaltuusto ole juurikaan p\u00e4\u00e4ssyt ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ennakko-odotusten mukaisesti. My\u00f6hemmin olen kuitenkin tyynnytt\u00e4nyt mieleni sill\u00e4, ett\u00e4 vallitsevalle tilanteelle emme ole mit\u00e4\u00e4n voineet, mutta olemme siit\u00e4 huolimatta pystyneet mukauttamaan ty\u00f6skentelymme olosuhteisiin. Ja ennen kaikkea puoluevaltuutetut ovat p\u00e4\u00e4sseet loppukautta kohden entist\u00e4 vahvemmin kohtaamaan toisiaan ja rakentamaan yhteist\u00e4 n\u00e4kym\u00e4\u00e4 vasemmistolaisen politiikan suunnasta tulevaisuudessa.<\/p>\n
Huomaan itse turtuneeni t\u00e4n\u00e4 aikana nettikirjoittelun r\u00e4\u00e4vitt\u00f6myyteen ja ep\u00e4inhimillisyyteen. Ihmiset ovat verkossa valmiita kommentoimaan, parjaamaan ja arvostelemaan toisia henkil\u00f6it\u00e4 entist\u00e4 ik\u00e4v\u00e4mmill\u00e4 sanak\u00e4\u00e4nteill\u00e4. Korona-aika ja erist\u00e4ytyminen muista ihmisist\u00e4 on valitettavasti lis\u00e4nnyt tarpeetonta vastakkainasettelua eri tavoin ajattelevien ihmisten kesken, yh\u00e4 vain herkemmin ajatellaan toisen ihmisen olevan l\u00e4peens\u00e4 paha ihmisen\u00e4, mik\u00e4li h\u00e4n ajattelee asioista eri tavalla.<\/p>\n
Ik\u00e4v\u00e4kseni olen huomannut, ett\u00e4 muutaman vuoden aikana opittu tapa keskustella ja kommunikoida n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valuvan my\u00f6s kasvokkaisiin kohtaamisiin ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Mielest\u00e4ni meill\u00e4 t\u00e4ytyy olla valmius taklata t\u00e4t\u00e4 ei toivottua kehityst\u00e4 parantamalla meid\u00e4n ihmisten, erityisesti kaikkien aikuisten, kyvykkyytt\u00e4 rakentavaan dialogiin paitsi kaikissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon p\u00f6ydiss\u00e4 niin my\u00f6s ihan jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessamme. Me aikuiset omalla esimerkill\u00e4mme annamme mallin lapsille ja nuorille kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 tavasta toimia, eik\u00e4 minusta meill\u00e4 ole varaa opettaa kasvaville sukupolville kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tapaa toimia. <\/p>\n
On nimitt\u00e4in mielest\u00e4ni niin, ett\u00e4 huolimatta it\u00e4isen naapurimme Ven\u00e4j\u00e4n hyv\u00e4ksym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yssodasta Ukrainaan ja sen luomasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ep\u00e4varmuudesta suurin turvallisuusuhkamme on edelleen mielest\u00e4ni oman yhteiskuntamme sis\u00e4inen eriarvoistumiskehitys ja sen my\u00f6t\u00e4 viri\u00e4v\u00e4 kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n vastakkainasettelu. On nimitt\u00e4in my\u00f6s lopulta niin, ett\u00e4 realisoituisivatpa mitk\u00e4 tahansa ulko- tai turvallisuuspoliittiset uhkakuvat tulevaisuudessa maamme osalta, t\u00e4ytyy meid\u00e4n olla kansakuntana yksituumaisesti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maa on kaikissa tilanteissa puolustamisen arvoinen ja ett\u00e4 jokainen ihminen t\u00e4ss\u00e4 maassa on arvokas ja t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n
Miikka Kortelainen on ollut vasemmistoliiton
puoluevaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2019.<\/p>\n
\u2009<\/p>\n<\/p>\n
Liityin Vasemmistoliittoon elokuussa 2020, koska aiempi taustani ilmastoaktivistina innoitti minut hakeutumaan puoluepolitiikkaan ja mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Syksyll\u00e4 vuonna 2019 toimin jo aktiivisesti mukana vaikutusty\u00f6ss\u00e4, joka sai alkunsa IPCC:n 1,5 asteen ilmastoraportista vuonna 2018.<\/p>\n
Elin parikymppiseksi asti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovin paljoa yhteiskunnan toiminnasta, politiikasta tai aikamme suurimmista kriiseist\u00e4. Sattuman kautta tapaamieni vasemmistolaisten toimijoiden kannustus ja tuki mahdollistivat minulle uskon politiikan vaikuttavuuteen ja vahvistivat luottamusta omiin kykyihini. Nyt kaupunginvaltuutettuna Joensuussa ja aluevaltuutettuna Pohjois-Karjalassa olen huomannut, kuinka reilun siirtym\u00e4n mukainen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko vaatisi moni\u00e4\u00e4nisemm\u00e4n joukon p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, jotka perustavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 tieteeseen.<\/p>\n
Nyt jos koskaan on tilausta vasemmistolaiselle paradigman muutokselle. Kriisit toistensa j\u00e4lkeen \u2013 ilmastokriisi, luontokato, koronapandemia ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan \u2013 paljastavat yhteiskunnan tarpeen rauhan rakentamiselle ja tasavertaisen hyvinvoinnin puolustamiselle. Kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t valta- ja talousj\u00e4rjestelm\u00e4t on muutettava palvelemaan koko elonkeh\u00e4n hyvinvointia. Vaikka el\u00e4mme hyvin oikeistolaisessa maailmassa, on vasemmistolaisen politiikan ja yhteiskunnallisten taustaj\u00e4rjestelmien nousu t\u00e4ysin mahdollista. Haluan olla mukana rakentamassa aidosti vasemmistolaista maailmaa toivottavasti viel\u00e4 kansanedustajana ja kansainv\u00e4lisestikin diplomaattina.<\/p>\n
N\u00e4iden reilun kahden vuoden aikana tieto on lis\u00e4nnyt tuskaa, mutta matkan varrelta on l\u00f6ytynyt yh\u00e4 enemm\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Vaikka on tapahtunut paljon v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4, minuun ovat luoneet uskoa tapaamani syd\u00e4melliset ihmiset, jotka ovat todistaneet julmuuksia kyynistym\u00e4tt\u00e4 ja menett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uskoaan parempaan maailmaan. <\/p>\n
Olen oppinut, ett\u00e4 tietoisuus v\u00e4\u00e4ryyksist\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ei lis\u00e4\u00e4 tuskaa vaan voimattomuuden kokemus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n tiedon edess\u00e4. Siksi yhdess\u00e4 muiden kanssa toimiminen on antanut minulle voimaa. Min\u00e4 uskon meihin ja siihen, ett\u00e4 yhdess\u00e4 me viel\u00e4 j\u00e4lleenrakennamme rauhan, kest\u00e4v\u00e4t yhteiskunnat sek\u00e4 jatkamme periksiantamattomasti ty\u00f6t\u00e4 demokratian ja elinkelpoisen tulevaisuuden puolesta.<\/p>\n
Maija Kuivalainen on opiskelija ja ilmastoaktivisti.<\/p>\n
\u2009<\/p>\n<\/p>\n
Er\u00e4s koomikko totesi taannoin Twitteriss\u00e4 jotakuinkin niin, ett\u00e4 olisi pit\u00e4nyt ottaa vuodesta 2019 enemm\u00e4n irti. \u201dJulmaa mutta totta\u201d, ajattelin ja hym\u00e4hdin itsekseni.<\/p>\n
Vuoden 2019 puoluekokouksessa kukaan ei osannut aavistaa, millaisia keskusteluja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 k\u00e4yt\u00e4isiin. Ensin jouduimme kasvokkain pandemian kanssa, jonka pituutta ei kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 osattu eik\u00e4 edelleenk\u00e4\u00e4n osata ennustaa, mutta joka keikautti arjen uuteen asentoon.<\/p>\n
\u00c4kki\u00e4 jokainen tiesi, mik\u00e4 on turvav\u00e4li, kuka on Mika Salminen<\/b> ja mit\u00e4 tekee epidemiologi. Pandemia on paljastanut yhteiskunnan valtasuhteita: Vaikuttavuusanalyyseissa on puhuttu useammin keskiluokan et\u00e4ty\u00f6tuskasta kuin siit\u00e4, ett\u00e4 kaikilla ei ole mahdollisuutta et\u00e4t\u00f6ihin. Koronaturvallisuus on monin paikoin ollut hyv\u00e4osaisten luksus, jota ei ole ollut tarjolla aamukasin julkisissa, kun asiakaspalvelijat ovat matkustaneet t\u00f6ihin t\u00e4yteen ahdetuissa busseissa. Et\u00e4koulu on kurittanut erityisesti niit\u00e4 lapsia ja nuoria, joilla on jo valmiiksi haastavaa. Kun turvallisista aikuisista koostuva tukiverkko n\u00e4kyy korkeintaan Teams-ruudukkona, on turha saivarrella mahdollisuuksien tasa-arvosta. <\/p>\n
Tammikuussa 2022 alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varovaisesti valoisammalta. Rokotteet purivat ja ihmisten tapaaminen alkoi tuntua v\u00e4hitellen turvallisemmalta. Helmikuussa kaikki kuitenkin muuttui, kun Ven\u00e4j\u00e4 aloitti laajamittaisen ja laittoman tuhoamissotansa Ukrainassa. Pian kaikki puhuivat doomscrollauksesta, Mariupolista ja viidennest\u00e4 artiklasta. Jokainen tiesi, kuka on Mika Aaltola, <\/b>ja kaikilla oli kauhusta laajenneet pupillit.<\/p>\n
Pandemia ja sota jatkuvat edelleen. Ne vaikuttavat arkeen raskaana harsona, jonka l\u00e4pi on paikoin hyvin kivuliasta katsoa. Vuoden 2019 maailma tuntuu kaukaiselta. N\u00e4in suuret muutokset n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s omassa ajattelussani. Ne ovat vahvistaneet vasemmistolaisia arvoja. Solidaarisuus, tasa-arvo ja yhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arjen turvaamiseksi ovat asioita, joiden merkitys on korostunut entisest\u00e4\u00e4n. Toisaalta politiikan fokus on siirtynyt k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ulkopoliittisia kysymyksi\u00e4. En ole el\u00e4ess\u00e4ni lukenut niin paljon maanpuolustuksesta, hybridivaikuttamisesta ja Natosta kuin olen kahden viime kuukauden aikana.<\/p>\n
Kuluneiden kolmen vuoden aikana olen ryhtynyt tekem\u00e4\u00e4n entist\u00e4 aktiivisemmin politiikkaa, ja toimin nyky\u00e4\u00e4n Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Kun maailma on sekaisin, poliittinen toiminta luo toivoa. Uskon vakaasti, ett\u00e4 vasemmistolaisille arvoille ja vasemmistolaiselle politiikalle on tilausta \u2013 ja juuri nyt ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin koskaan.<\/p>\n
Minja Koskela on kirjailija ja poliitikko.<\/p>\n
\u2009<\/p>\n<\/p>\n
Kun p\u00e4\u00e4toimittaja pyysi kirjoittamaan, miten maailma on muuttunut kolmessa vuodessa, ensimm\u00e4inen ajatukseni oli: \u201dSe on kovin lyhyt aika, muutosta pit\u00e4isi analysoida pikemminkin 30 vuoden kaaressa.\u201d<\/p>\n
Mutta kun tarkemmin aloin pohtia, on itse asiassa maailma muuttunut todella paljon sitten vasemmistoliiton edellisen puoluekokouksen. Puoluekokouksen aloitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Suomi varmisti 80 vuoden yritt\u00e4misen j\u00e4lkeen ensimm\u00e4isen kerran paikan miesten jalkapallon arvoturnauksessa.<\/p>\n
Samalla puoluekokousviikolla Suomen el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riliiton puheenjohtajan kirjoitti Helsingin Sanomissa: \u201dIhmiset, el\u00e4imet ja elintarvikkeet liikkuvat maailmassa niin laajasti ja nopeasti, ett\u00e4 tartuntatauti toisella puolella maapalloa voi olla meill\u00e4 24 tunnin kuluessa\u2026 Uusista ihmisen henke\u00e4 uhkaavista tartuntataudeista 80 prosenttia on per\u00e4isin el\u00e4imist\u00e4.\u201d<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4 ei mennyt kuin vajaat pari kuukautta, kun uutiset kiiriv\u00e4t maailmalle Kiinassa levi\u00e4v\u00e4st\u00e4 uudesta vaarallisesta viruksesta.<\/p>\n
Olimme tottuneet siihen ja ajatelleet, ett\u00e4 maailma on avoin ja tapahtumia t\u00e4ynn\u00e4, ikuisesti. Yht\u00e4kki\u00e4 yksi kerrallaan alettiin sulkea rajoja, tilaisuuksia ja palveluja. Kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n ja solidaarisuuden nimiin aikaisemmin vannoneet maat alkoivat toimia protektionistisesti kahmimalla maskeja ja rokotteita.<\/p>\n
Koronakriisi on osoittanut, miten pitk\u00e4t riippuvuusketjut globaalissa kapitalismissa olemme rakentaneet. Nyt on n\u00e4hty, ett\u00e4 keskeisten asioiden omavaraisuudella on edelleen arvonsa. Koronakriisi on my\u00f6s nostanut esille, miten haavoittuvaisia meid\u00e4n yhteiskuntamme ovat. Ja toisaalta julkisten palveluiden merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 konkreettisesti, kun niit\u00e4 ei yht\u00e4kki\u00e4 ole tarjolla.<\/p>\n
Kun lopulta n\u00e4kyi ainakin hiukan valoa tunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 koronakriisiss\u00e4, hy\u00f6kk\u00e4si Ven\u00e4j\u00e4 Ukrainaan. Vaikka Suomessa nimenomaan vasemmistoliitto (ja vihre\u00e4t) on vuosia kritisoinut yksinvaltaista ja perusoikeuksia polkevaa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, on ajateltu, ett\u00e4 taloudellinen yhteisty\u00f6 alentaa kriisien uhkaa ja kaikesta uhittelusta huolimatta Ven\u00e4j\u00e4 ei l\u00e4htisi suoraan sotaan toista itsen\u00e4ist\u00e4 valtiota vastaan.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n raakalaismainen toiminta Ukrainassa on saanut jokaisen meist\u00e4 arvioimaan uudestaan maailmanpolitiikan perusteita. Olemme ajatelleet diplomatian ja sovittelun tien est\u00e4v\u00e4n ja ratkaisevan kriisej\u00e4, ja yht\u00e4kki\u00e4 naapurimaamme rikkoo kaiken sovitun.<\/p>\n
Vasemmistolainen liike on rauhanliike. Miten se t\u00e4ss\u00e4 maailmantilanteessa muokkaa kantojaan? <\/p>\n
Yksi iso teema, joka on vahvasti yhdist\u00e4nyt meit\u00e4 vasemmistossa, nyt yht\u00e4kki\u00e4 jakaakin meit\u00e4.<\/p>\n
Paljon on sittenkin kolmessa vuodessa muuttunut.<\/p>\n
Paavo Arhinm\u00e4ki on Helsingin vapaa-ajasta ja kulttuurista vastaava apulaispormestari.<\/p>\n
<\/p>\n