Glasgow\u2019n ilmastokokous p\u00e4\u00e4ttyi my\u00f6h\u00e4\u00e4n lauantaina dramaattisiin kuviin.<\/p>\n<\/div>\n
Kokouksen puheenjohtaja, Britannian Alok Sharma<\/strong> pid\u00e4tteli kyyneleit\u00e4, kun Intia p\u00e4\u00e4tyi vastustamaan kivihiilivoiman lopettamista koskevaa tekstikohtaa.<\/p>\n<\/div>\n Sama maa toi kokouksen alkuun uutisen hiilineutraaliudesta, jota koko maailma kiitti.<\/p>\n<\/div>\n Median otsikoissa kokouksen lopputulosta on kuvailtu vesittymiseksi. Kokous on kuitenkin samaan aikaan my\u00f6s onnistuminen, sanovat suomalaisasiantuntijat.<\/p>\n<\/div>\n Lue nelj\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa siihen, miksi n\u00e4in on.<\/p>\n<\/div>\n Ilmastokokouksen is\u00e4nt\u00e4maana toiminut Britannia kampanjoi etuk\u00e4teen n\u00e4kyv\u00e4sti, ett\u00e4 Glasgow’n kokous olisi k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 muun muassa siksi, ett\u00e4 kivihiili j\u00e4tett\u00e4isiin kokouksen my\u00f6t\u00e4 historiaan.<\/p>\n<\/div>\n Britannia kirjasi tavoitteen kokouksen loppup\u00e4\u00e4telmiin, joiden luonnostelemisesta vastaa p\u00e4\u00e4osin is\u00e4nt\u00e4maa. Loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4t ovat kokouksen poliittinen tahdonilmaus, ei varsinainen neuvoteltava asia.<\/p>\n<\/div>\n Siksi Intian irtautuminen kirjauksesta oli is\u00e4nt\u00e4maalle kova isku. Alkuper\u00e4inen muotoilu kivihiilest\u00e4 ja fossiilituista luopumisesta muutettiin ”v\u00e4hent\u00e4miseksi”.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Se, ett\u00e4 Intia onnistui vesitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjauksen, j\u00e4tti tyls\u00e4n loppumaun. Sen ei kuitenkaan kannata antaa s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 liikaa kokouksen arviointia, sanoo vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen<\/strong> Sitrasta.<\/p>\n<\/div>\n Tynkkynen ei kuitenkaan pid\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 Intia n\u00e4ytti pett\u00e4neen muut maat irtautumalla yhteisest\u00e4 linjauksesta viime metreill\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n Intian lis\u00e4ksi Kiina ja muut maailman keskeiset hiilivoiman tuottajamaat eiv\u00e4t ole aiemminkaan sitoutuneet vahvoihin kirjauksiin hiilivoiman alasajosta, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<\/div>\n Kivihiilivoiman ja fossiilitukien v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 linjattiin ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ilmastoneuvotteluissa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Auttaa eteenp\u00e4in, ett\u00e4 liki 200 maailman maata l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viestin, ett\u00e4 kivihiilivoimaa pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n Teollisuusmaissa hiilivoiman k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heneekin jo kovaa vauhtia. Esimerkiksi Britanniassa ollaan jo l\u00e4hell\u00e4 nollaa.<\/p>\n<\/div>\n Kehitysmaissa tilanne on toinen. Ratkaisijan asemassa on Kiina: valtaosa kaikista uusista hiilivoimanhankkeista keskittyy sinne.<\/p>\n<\/div>\n Tynkkysen mukaan Kiinassakin tilanne on karvan verran lupaavampi kuin yleisesti ajatellaan. My\u00f6s Yhdysvaltoja ilmastokokouksessa edustanut John Kerry<\/strong> arvioi, ett\u00e4 Kiinan p\u00e4\u00e4st\u00f6huippu saattaisi olla jo ohitettu.<\/p>\n<\/div>\n K\u00e4\u00e4nteell\u00e4 on suuri merkitys maailman l\u00e4mpenemisen kannalta. Kiina itse on arvionut aiemmin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t saattavat kasvaa vuoteen 2030, joka on ilmastokriisin kannalta ratkaiseva vuosi.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Sit\u00e4 on vaikea arvioida, mutta vuoden alkupuolella Kiinan p\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvoivat kovaa vauhtia, ja nyt kasvu on hyytynyt, Tynkkynen sanoo.<\/p>\n<\/div>\n H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 kaikissa Pariisin ilmastosopimukseen liittyviss\u00e4 kirjauksissa on kyse ennen kaikkea poliitittisen tahtotilan ilmauksesta. Sopimus ei itsess\u00e4\u00e4n sido valtioita toimimaan energiapoltiikassaan tietyll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<\/div>\n Tynkkysen mukaan suurin viesti menee markkinoille: kivihiilivoimaan ei en\u00e4\u00e4 kannata sijoittaa.<\/p>\n<\/div>\n Glasgow\u2019n kokousta pidettiin etuk\u00e4teen my\u00f6s merkkipaaluna siin\u00e4, pystyyk\u00f6 maailma rajoittamaan l\u00e4mpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteen rajaan.<\/p>\n<\/div>\n Tavoite kirjattiin Pariisin ilmastosopimukseen, mutta nyt kirjauksesta tehtiin aiempaa ter\u00e4v\u00e4mpi. Pariisissa muotoiltiin, ett\u00e4 maat tavoittelevat alle kahden asteen rajaa ja pyrkiv\u00e4t kohti 1,5 astetta.<\/p>\n<\/div>\n Glasgow’n kokouksen yleisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 vedotaan 1,5 asteeseen voimakkasti.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Siin\u00e4 menn\u00e4\u00e4n pidemm\u00e4lle kuin Pariisin sopimukseen on kirjattu. Aiemmin ei ole ollut poliittisella tasolla sitoutumista t\u00e4h\u00e4n, yhten\u00e4 EU:n p\u00e4\u00e4neuvottelijoista toiminut Outi Honkatukia<\/strong> sanoo.<\/p>\n<\/div>\n Esimerkiksi ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa kolme vuotta sitten osa maista esitti viel\u00e4 kritiikki\u00e4 koko rajaa kohtaan.<\/p>\n<\/div>\n Glasgow’ssa kuultiin kansanv\u00e4lisen energiaj\u00e4rjest\u00f6n arvio, jonka mukaan maiden lupaukset ja kokouksessa julkistetut aloitteet riitt\u00e4isiv\u00e4t rajoittamaan l\u00e4mpenemisen jopa alle kahteen asteeseen.<\/p>\n<\/div>\n Kokouksessa moni maa sitoutui muun muassa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja mets\u00e4katoa koskeviin aloitteisiin. Siell\u00e4 kuultiin my\u00f6s t\u00e4ysin uusia lupauksia hiilineutraaliudesta.<\/p>\n<\/div>\n Niist\u00e4 t\u00e4rkein tuli maailman kolmanneksi suurimmalta saastuttajalta Intialta.<\/p>\n<\/div>\n YK taas arvioi, ett\u00e4 maiden lupaukset vuoden 2030 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4t 2,4 asteen l\u00e4mpenemiseen. Aiemmin YK on arvioinut, ett\u00e4 jos maat jatkaisivat nykyisill\u00e4 politiikkatoimillaan, l\u00e4mpeneminen olisi 2,7 asteen luokkaa.<\/p>\n<\/div>\n EU on esimerkki lupausten ja politiikkatoimien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. EU on luvannut leikata p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 55 prosenttia vuoteen 2030 menness\u00e4, mutta politiikkatoimet on osin viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Niit\u00e4 ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n parhaillaan.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 1,5 asteen raja on mahdollinen, jos l\u00e4hivuosina kiristet\u00e4\u00e4n tahtia todella paljon, Tynkkynen sanoo.<\/p>\n<\/div>\n Glasgow’ssa sopimukseen kirjoitettiin ensi kertaa selv\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen tavoite, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n Suuri muutos oli my\u00f6s, ett\u00e4 maiden lupauksia siit\u00e4, mihin p\u00e4\u00e4st\u00f6sitoumukset ylt\u00e4v\u00e4t, tarkastellaan t\u00e4st\u00e4 l\u00e4hin vuoden v\u00e4lein. Aiempi tavoite oli tarkastella niit\u00e4 viiden vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n<\/div>\n1. Lopun draama ”j\u00e4tti tyls\u00e4n maun”, mutta ei vesitt\u00e4nyt ilmastokokousta<\/h3>\n<\/div>\n
2. T\u00e4rke\u00e4 1,5 asteen raja j\u00e4i t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti eloon, mutta sen takana ovat nyt kaikki maat<\/h3>\n<\/div>\n