Suomi on kymmenientuhansien liikuntapaikkojen maa, mutta iso osa niist\u00e4 on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaille k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja hiljalleen rappioitumassa. Liikuntainfran korjausvelan on arvioitu olevan jopa yli miljardi euroa.<\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4ss\u00e4 usein pikkupoikana istuimme.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009Tuossa takanamme pelej\u00e4 katseli aina huutosakki, joka tuli M\u00e4ntyluodosta ja oli entisi\u00e4 merimiehi\u00e4. Niilt\u00e4 kuuli melkoisia juttuja.<\/span><\/p>\n

Porilainen <\/span>Markku Heino<\/a> istahtaa Pihlavan urheilukent\u00e4n katsomoriville.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n on palannut ajassa taaksep\u00e4in noin 50 vuotta: Silloin Pihlavan urheilukentt\u00e4 oli upouusi ja paikallinen seura Pihlavan Ty\u00f6v\u00e4en Urheilijat eli loiston p\u00e4ivi\u00e4\u00e4n. Pihlavan urheilukent\u00e4n betoniseen katsomoon ahtautui usein satoja ihmisi\u00e4. PTU pelasi jalkapalloa Suomi-sarjassa eli maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009Oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 komeita, karnevaalimaisia tapahtumia. Joka peliin oli pikkupoikana pakko p\u00e4\u00e4st\u00e4. Ei stadion koskaan aivan t\u00e4ynn\u00e4 ole tainnut olla, mutta noin 500 katsojan yleis\u00f6m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ottelut toisinaan ker\u00e4siv\u00e4t, PTU-veteraani muistelee.<\/span><\/p>\n

Seura-aktiivi Markku Heino istuu Pihlavan stadionin katsomossa Porissa. Ennen vilkas urheilupaikka on hiljentynyt. <\/wbr>Kuva:\u00a0Jussi Partanen<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Nyt betonikatsomo on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 hauraaksi: Osa portaista on murentunut ja sammalta kasvaa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuuluttamon ikkunat on peitetty vanerilla. Kev\u00e4inen nurmi ei viel\u00e4 viherr\u00e4. Kent\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 kulkevalla juoksuradalla on isoja monttuja. Pituushyppypaikoilla on hiekkaa j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 muutama \u00e4mp\u00e4rillinen.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009Katsomolla ei ole ollut oikein mink\u00e4\u00e4nlaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 en\u00e4\u00e4 vuosikymmeniin. Kentt\u00e4k\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kovin kummoisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ole. Enimm\u00e4kseen paikallinen nuoriso ajaa sit\u00e4 mopoilla ja autoilla ymp\u00e4ri, Heino naurahtaa.<\/span><\/p>\n

Pihlavan urheilukentt\u00e4\u00e4 uhkaa samanlainen kohtalo kuin satoja ellei tuhansia muitakin liikuntapaikkoja ymp\u00e4ri Suomea.<\/span><\/p>\n

Ne ovat vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 hyl\u00e4tyiksi.<\/span><\/p>\n

Urheilulehti<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 laatujournalismia<\/h3>\n<\/div>\n
T\u00c4M\u00c4 ARTIKKELI <\/span>on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdess\u00e4 20\/2022. Pintaa syvemm\u00e4lle menn\u00e4\u00e4n Urheilulehdess\u00e4 joka viikko.<\/span><\/p>\n
Tilausohjeet ovat <\/span>t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Suomessa<\/span> on opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n mukaan noin 41\u202f000 rekister\u00f6ity\u00e4 liikuntapaikkaa, joista 72 prosenttia on kuntien omistamia. Liikuntapaikkoihin lasketaan luontopolut, ulkoilupuistot, uimarannat, jalkapallostadionit, m\u00e4kihyppytornit kuin tenniskent\u00e4tkin. Liikuntapaikkoja on Hangosta Nuorgamiin asti.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Niinh\u00e4n usein sanotaan, ett\u00e4 jokaisessa kunnassa Suomessa on kirkko, kentt\u00e4 ja osuuskauppa, kertoo Liikuntatieteellisess\u00e4 Seurassa ty\u00f6skentelev\u00e4 historiantutkija <\/span>Jouko Kokkonen<\/a>.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Liikuntapaikkojen luku on asukaslukuun suhteutettuna suuri, kuuluu maailman k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n. Tarkkaa vertailua on vaikea tehd\u00e4. Oleellista on, ett\u00e4 Suomessa liikuntapaikat ovat kaikkien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n
Maan kattava liikuntapaikkaverkosto on ilmi\u00f6n\u00e4 melko tuore. Se alkoi synty\u00e4 ja kehitty\u00e4 vasta 1960-luvun puolella, kun Suomen l\u00e4pi alkoi virrata liikuntapaikkarakentamisen aaltoja. Liikuntapaikkarakentamisen aikakaudet voidaan Kokkosen mukaan jakaa l\u00f6yh\u00e4sti seitsem\u00e4\u00e4n eri osaan, ja osin ne limittyv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n
Ensin rakennettiin yleisurheilukentti\u00e4 (1920-80), joita seurasivat m\u00e4kihyppym\u00e4et (1945-60), maauimalat ja uimahallit (1950-90), valaistut kuntoradat ja liikuntasalit (1970-90), j\u00e4\u00e4hallit (1970-2000), Lapin hiihtokeskukset (1985-2020), golfkent\u00e4t (1985\u20132000), tekonurmet ja jalkapallohallit (2000\u2013 ) sek\u00e4 viimeisimpin\u00e4 yksityiset kuntokeskukset (2000\u2013).<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Padelkentti\u00e4 en viel\u00e4 nostaisi omaksi osiokseen. Odottaisin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa, mit\u00e4 lajin kanssa tapahtuu. Nopeasti nousevia mutta nopeasti laskevia lajeja on ollut niin paljon. Frisbeegolfratojen kohdalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo silt\u00e4, ett\u00e4 ne ovat tulleet j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen.<\/span><\/p>\n
Ennen ihmisille suunnattua liikuntapaikkarakentamista areenansa saivat kuitenkin hevoset. Sille oli hyv\u00e4 syy, sill\u00e4 maamme historian ensimm\u00e4iset urheilusankarit olivat hevosia.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Raviurheilu kehittyi suomenhevosen jalostustarpeista. Ravit olivat ensimm\u00e4isi\u00e4 kilpailuja, jotka voidaan mielt\u00e4\u00e4 urheiluksi. Suomessa k\u00e4ytiin jo 1850-luvulla kilpailuita, joissa oli ennalta m\u00e4\u00e4ritetty rata ja otettiin my\u00f6s ajat, jolloin voitiin vertailla enn\u00e4tyksi\u00e4, Kokkonen sanoo.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Historiantutkija Jouko Kokkonen ty\u00f6skentelee Liikuntatieteellisessa Seurassa. <\/wbr>Kuva:\u00a0Mesut Turan \/ Lehtikuva<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 liikuntaa varten rakennettuna ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 Helsingin yliopiston voimistelulaitosta, joka perustettiin 1834.<\/span><\/p>\n
Raviradat olivat kuitenkin ensimm\u00e4isi\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa urheilupaikkoja, joita rakennettiin ymp\u00e4ri Suomea. Kes\u00e4kuusta 1884 alkaen hevoset saivat Suomessa oman pyh\u00e4tt\u00f6ns\u00e4, kun Helsingin Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 avattiin maarata. My\u00f6hemmin raviratoja perustettiin my\u00f6s muihin merkitt\u00e4viin suomalaiskaupunkeihin.<\/span><\/p>\n
Ihmiset eiv\u00e4t omia urheiluareenoita tuolloin viel\u00e4 tarvinneet.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Ihmisten v\u00e4liset kilpailut olivat ennemminkin spontaaneja kisailuja, joita j\u00e4rjestettiin markkinoilla ja kansanjuhlissa. N\u00e4iss\u00e4 tempauksissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6t vaihtelivat ja ne keksittiin aina paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Esimerkiksi pellolla saattoi olla iso kivi ja kilpailu oli sit\u00e4, kuka sen jaksoi nostaa.<\/span><\/p>\n
Ihmisurheilu alkoi yleisty\u00e4 vuosisadan l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan. Isot kaupungit kasvoivat ja vapaa-ajan m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi.<\/span><\/p>\n
Harjoitus- ja kilpailupaikaksi kelpasi 1900-luvun puolelle asti mik\u00e4 tahansa riitt\u00e4v\u00e4n suuri aukea, esimerkiksi koulun piha tai kaupungin tori. Juoksukilpailuja j\u00e4rjestettiin maanteill\u00e4, puistoissa tai raviradoilla, joilla <\/span>Paavo Nurmenkin<\/a> on tiedetty juosseen.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Ensimm\u00e4inen nykyaikainen urheilukentt\u00e4 rakennettiin Helsinkiin 1910, kun El\u00e4intarhan kentt\u00e4 valmistui. Kentti\u00e4 rakennettiin aluksi vain isoimpiin kaupunkeihin, osittain rahan puutteen takia.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Suomen ensimm\u00e4inen urheilukentt\u00e4 rakennettiin Helsingin El\u00e4intarhaan. Kuvassa l\u00e4ht\u00f6viivalla Paavo Nurmi. <\/wbr>Kuva:\u00a0Helsingin kaupunginmuseo<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Valtio n\u00e4ki urheilun hyv\u00e4n\u00e4 keinona vahvistaa kansallistunnetta, mist\u00e4 <\/span>Hannes Kolehmaisen<\/a> menestys Tukholman olympialaisissa oli ollut hyv\u00e4 esimerkki. Toisaalta urheilu oli hyv\u00e4 tapa houkutella nuoria liittym\u00e4\u00e4n seuroihin, jolloin n\u00e4m\u00e4 oletettavasti pysyiv\u00e4t loitolla alkoholista.<\/span><\/p>\n
Liikuntapaikkarakentaminen oli yht\u00e4 kuin yleisurheilukenttien rakentaminen, sill\u00e4 yleisurheilu oli painin ohella suuri menestyslaji.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Siin\u00e4 saavutettu menestys toi suomalaisten toivomaa n\u00e4kyvyytt\u00e4. Kansainv\u00e4liset urheilukisat n\u00e4htiin mahdollisuutena tehd\u00e4 pes\u00e4ero suomalaisten ja Ven\u00e4j\u00e4n hallitseman muun imperiumin v\u00e4lill\u00e4. V\u00e4hitellen tuli kunnia-asiaksi rakentaa yleisurheilukentt\u00e4 joka kaupunkiin ja pit\u00e4j\u00e4\u00e4n. Kent\u00e4t soveltuivat my\u00f6s erilaisiin juhlatilaisuuksiin, pes\u00e4palloon ja jalkapalloon.<\/span><\/p>\n
Poriin<\/span> oma urheilukentt\u00e4 rakentui eturintamassa, 1900-luvun alkupuolella.<\/span><\/p>\n
Porin maalaiskuntaan kuuluneessa Pihlavassa omaa urheilukentt\u00e4\u00e4 jouduttiin odottamaan kuitenkin vuosikymmeni\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n, aina vuoteen 1939 asti.<\/span><\/p>\n
Pihlavan ensimm\u00e4isen kent\u00e4n syntytarina on samankaltainen kuin monilla muilla paikkakunnilla. Paikallinen seura oli saatettu perustaa jo aikoja sitten, mutta rahaa kent\u00e4n rakentamiseen ei ollut.<\/span><\/p>\n
Apu l\u00f6ytyi paikalliselta tehtaalta, Pihlavan tapauksessa A. Ahlstr\u00f6m Oy:lt\u00e4. Se luovutti kent\u00e4lle aluksi maapohjan Rieskalan alueelta ja pitk\u00e4lti my\u00f6s tuki sen rakentamista.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009PTU:lla on komea historia yleisseurana. Kaikissa muissa lajeja paitsi koripallossa ja tenniksess\u00e4 taidettiin seurassa jossain kohtaa urheilla, vuonna 1949 syntynyt Heino muistelee.<\/span><\/p>\n
Vaikka Heino vitsailee, lajivalikoima oli monipuolinen: Pihlavassa urheiltiin monipuolisesti eri lajeissa painista uintiin ja p\u00f6yt\u00e4tennikseen asti. Seuralla oli jopa oma soittokuntansa.<\/span><\/p>\n
Heinon muistikuvien mukaan seuralla oli parhaimmillaan liki tuhat j\u00e4sent\u00e4. Urheilijat kulkivat seuran omilla linja-autoilla urheilutapahtumiin ymp\u00e4ri Suomea.<\/span><\/p>\n
Entisest\u00e4\u00e4n vauhtia seuran toimintaan tuli, kun seura muutti Pihlavan urheilukent\u00e4lle 1961. Menestyslajeja oli my\u00f6hempin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 kaksi: yleisurheilu ja jalkapallo.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
Oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 komeita, karnevaalimaisia tapahtumia. Joka peliin oli pikkupoikana pakko p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n
\n
\n
Pihlavan stadionin pituushyppypaikka on n\u00e4hnyt parhaat p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. <\/wbr>Kuva:\u00a0Jussi Partanen<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
\u2013\u2009Yleisurheilussa siirryttiin saviradalta tiilimurskalle, mik\u00e4 oli iso kehitysloikka. Seurassa oli useampia TUL:n kisoissa hyvin menestyneit\u00e4 urheilijoita 1960-luvulla. Oma enn\u00e4tykseni oli 800 metrill\u00e4 1.59,7, aikanaan TUL:n nuorten Suomen mestaruuden voittanut Heino sanoo.<\/span><\/p>\n
Toinen menestyslaji, jalkapallo, tuli lajivalikoimaan verrattain my\u00f6h\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 sit\u00e4 ei seuran johtoportaassa pidetty aluksi edes urheiluna. Seuran vuosikertomuksessa muistellaan, miten vuonna 1955 jalkapallon ottaminen lajivalikoimaan torpattiin. Kaupunkilaislaji sai Pihlavassa aikaan kuitenkin kovimman buumin.<\/span><\/p>\n
PTU nousi jalkapallossa Suomi-sarjaan asti. Vanhoissa artikkeleissa puhutaan parhaimmillaan 660 katsojan yleis\u00f6m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja \u201dpihlavalaisyleis\u00f6n merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tuesta ja kannustuksesta\u201d.<\/span><\/p>\n
Seuran menestysvuosien t\u00e4htipelaaja oli <\/span>Miikka Toivola<\/a>, joka on ylivoimaisesti tunnetuin PTU-taustainen urheilija. Toivola valittiin Vuoden jalkapalloilijaksi 1972 ja 1978 ja h\u00e4n pelasi A-maajoukkueessa komeat 62 ottelua.<\/span><\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun lajiv\u00e4ki ihmetteli, kun A-maajoukkueeseen valittiin ensi kerran pelaaja Pihlavasta. Vuosi oli 1967.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Miikka oli M\u00e4ntyluodon Kirin kasvatti, mutta siirtyi PTU:n riveihin nuorena poikana. Olin samanik\u00e4inen kuin Miikka. Muistan, miten h\u00e4nelle eiv\u00e4t koskaan riitt\u00e4neet seuran omat harjoitukset. H\u00e4n oli Pihlavan kent\u00e4ll\u00e4 potkimassa aina \u2013 ennen ja j\u00e4lkeen harjoitusten.<\/span><\/p>\n
PTU pelasi kaksi vuotta Suomi-sarjassa vuosina 1968 ja 1969. Joukkue koostui p\u00e4\u00e4osin pihlavalaisista tai muista l\u00e4hialueen pelaajista.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Olihan se ihmetyksen aihe jo silloin, miten Pihlavan kokoiselta paikkakunnalta voi pelata joukkue noin korkealla sarjatasolla, vaikka Pihlava oli tuolloin jo liittynyt osaksi Poria. Toivola oli tietenkin ykk\u00f6st\u00e4hti, mutta esimerkiksi <\/span>Valtasen Tapio<\/a> pelasi my\u00f6s poikamaajoukkueessa.<\/span><\/p>\n
Toivola l\u00e4hti TPS:n riveihin jo kes\u00e4ksi 1969, eik\u00e4 PTU:n tuhkimotarina jatkunut en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. My\u00f6s yleisurheilussa menestysvuodet alkoivat olla historiaa.<\/span><\/p>\n
Pihlavan urheilukentt\u00e4 alkoi hiljenty\u00e4.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Miehiss\u00e4 menestyst\u00e4 ei 1970-luvulla en\u00e4\u00e4 samalla tavalla tullut. Itsekin pelasin silloin seuran edustusjoukkueessa. Yleisurheilussa viimeinen kansallinen kilpailu taidettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 joskus 1980-luvulla.<\/span><\/p>\n
PTU s\u00e4ilyi silti kasvattiseurana jalkapallossa pitk\u00e4lle 1980-luvulle asti.<\/span><\/p>\n
PTU:n kasvatteja n\u00e4htiin my\u00f6hemminkin A-maajoukkueessa asti, kun esimerkiksi <\/span>Jarno Heinikangas<\/a> ylsi sinne ja pelasi komean uran Veikkausliigassa.<\/span><\/p>\n
Maailma oli kuitenkin muuttumassa.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Juoksurata on muuttunut mopoilijoiden valtakunnaksi, sammal valtaa alaa ja betoni rapistuu. N\u00e4in on k\u00e4ynyt Pihlavan stadionille Porissa. <\/wbr>Kuva:\u00a0Jussi Partanen<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Suomalaisista <\/span>asui 1950-luvun alussa enemmist\u00f6 maalla. Pari vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin oltiin jo kaupungeissa.<\/span><\/p>\n
Suomi modernisoitui ja vaurastui.<\/span><\/p>\n
Liikuntapaikkoja oli pitk\u00e4\u00e4n rakennettu urheilua varten, mutta ajatusmaailma alkoi muuttua. Yl\u00e4luokka ja eliitti oli harrastanut liikuntaa oikeastaan aina, mutta 1960-luvulla liikunta laajeni koko kansan arkihuviksi.<\/span><\/p>\n
Liikuntapaikkoja tarvittiin rutkasti lis\u00e4\u00e4 jo senkin takia, kun kaupunkien ymp\u00e4rille syntyi uusia l\u00e4hi\u00f6it\u00e4.<\/span><\/p>\n
Liikuntapaikkojen tietokantaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n Lipas-palvelun mukaan Suomeen rakennettiin 1960-luvulla noin 1\u202f600 liikuntapaikkaa. Vastaava lukema oli 1970-luvulla jo noin 3\u202f300 ja 1980-luvulla noin 6\u202f000. Rakentamista vauhdittivat nousukauden lis\u00e4ksi muun muassa 1970-luvulla loton ansiosta kasvaneet veikkausvoittovarat.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Yleisurheilukentti\u00e4 rakennettiin yh\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4paino alkoi siirty\u00e4 muihin liikuntapaikkoihin, Kokkonen kertoo.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Uimahalleja rakennettiin koko maahan. Niit\u00e4 pidettiin koko kansan yhteisin\u00e4 liikuntatiloina ja uimataitoa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kansalaisen perustaitona. Opetusministeri\u00f6n linjaus oli my\u00f6s se, ett\u00e4 valaistut kuntoradat ja monik\u00e4ytt\u00f6iset liikuntasalit saataisiin joka kuntaan. Kevyen liikenteen v\u00e4yli\u00e4 ei pid\u00e4 unohtaa, mutta silloin kyse oli ennemminkin liikenneturvallisuuden parantamisesta kuin liikuntapaikkarakentamisesta.<\/span><\/p>\n
\n
\n
T\u00f6\u00f6l\u00f6n Soutustadion on p\u00e4\u00e4ssyt rapistumaan. <\/wbr>Kuva:\u00a0Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen \/ IS<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Hieman erilainen, koko maan l\u00e4pi pyyhk\u00e4issyt rakennusaalto, liittyi j\u00e4\u00e4halleihin.<\/span><\/p>\n
J\u00e4\u00e4hallien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4 oli suppea, eik\u00e4 luistelu taipunut kansalaisen tarvitsemaksi perustaidoksi, mutta silti j\u00e4\u00e4halleja rakennettiin 1970-luvulta l\u00e4htien aina 2000-luvun alkuun asti l\u00e4hes kaikkialle. Jopa alle 2\u202f000 asukkaan kuntiin kuten Tarvasjoelle ja L\u00e4ngelm\u00e4elle.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009J\u00e4\u00e4kiekko sai siipiens\u00e4 alle ilmaa 1960-luvulla ja l\u00f6i l\u00e4pi isoissa kaupungeissa. Kunnallispoliittisia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 oli sen j\u00e4lkeen helpompi taivutella j\u00e4\u00e4hallirakentamiseen.<\/span><\/p>\n
Poliittisten kontaktien hankkimista helpotti, ettei j\u00e4\u00e4kiekkoilu ollut sis\u00e4isesti jakaantunut esimerkiksi yleisurheilun tai jalkapallon tapaan oikeisto- tai vasemmistoleireihin. Lajiv\u00e4ki my\u00f6s ymm\u00e4rsi olosuhteiden merkityksen paremmin kuin muut lajit.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009J\u00e4\u00e4kiekkoliitto lobbasi hallirakentamista. Se osasi aktiivisesti ajaa etujaan ja kertoa tarjolla olevista vaihtoehdoista.<\/span><\/p>\n
J\u00e4\u00e4hallirakentamista ei pys\u00e4ytt\u00e4nyt edes 1990-luvun lama, kun muu liikuntapaikkarakentaminen osin pys\u00e4htyi.<\/span><\/p>\n
Maahan oli lamasta huolimatta ehtinyt synty\u00e4 koko maan kattava liikuntapaikkaverkosto.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Vahva aluepolitiikka oli yksi syy, miksi n\u00e4in oli. Aika oli otollinen, kun pienetkin kunnat toteuttivat eritt\u00e4in pienell\u00e4 omarahoituksella erilaisia hankkeita, Kokkonen selvent\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Silloin my\u00f6s ajateltiin, ett\u00e4 liikuntapaikoilla voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 muuttotarpeita. Itse asiassa monissa It\u00e4- ja Pohjois-Suomen keskisuurissa kunnissa maaltapako 1970-luvulla hidastui ja 1980-luvulla pys\u00e4htyi. Maatalouden uusi rakennusmuutos 1990-luvulla kuitenkin k\u00e4\u00e4nsi kelkan ja vahvisti muuttoliikett\u00e4 kaupunkeihin.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Olympiastadionin remontti oli kuluiltaan urheilupaikkakunnostamisen huipentuma Suomessa. Kaikkiin kohteisiin varat eiv\u00e4t riit\u00e4. <\/wbr>Kuva:\u00a0Seppo K\u00e4rki \/ IS<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
PTU:n toimisto Pihlavan kaupunginosassa Porissa. Seurassa on yh\u00e4 700 j\u00e4sent\u00e4. <\/wbr>Kuva:\u00a0Jussi Partanen<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Kerrostalokaksio,<\/span> hinta 19\u202f000 euroa.<\/span><\/p>\n
Porin Pihlavassa on mahdollisuus edullisille kerrostalokaupoille. Niit\u00e4 piisaa alueen 1970-luvun alussa rakennetuissa kerrostaloissa useampia.<\/span><\/p>\n
Asuntojen hinta kertoo paljon muustakin. Aikanaan elinvoimainen, rautatien varrella ja satamien l\u00e4heisyydess\u00e4 sijainnut ja l\u00e4hialueen tehtaista vaurautta saanut kaupunginosa on hiljentynyt. Palvelut ovat l\u00e4hteneet ja koulut kadonneet. Pihlavan keskustassa on kauppa, pari kebabravintolaa ja yksi ravitsemusliike. Katukuvassa n\u00e4kyv\u00e4 v\u00e4est\u00f6 on ik\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4.<\/span><\/p>\n
Porin kaupungin tilastojen mukaan Pihlavassa asui vuonna 2017 alle 1\u202f400 asukasta. Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Porin maalaiskunnan Pihlavassa oli 2\u202f806 asukasta.<\/span><\/p>\n
Liikuntapaikan rapistuminen kertoo aina yhteiskunnan muutoksista.<\/span><\/p>\n
Se kertoo koko alueen n\u00e4ivettymisest\u00e4: Ensiksi katoavat asukkaat, jonka j\u00e4lkeen seurakin ajautuu usein ongelmiin. Lopulta rapistuu liikuntapaikka, jolla ei ole en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Monissa tapauksissa se on varmasti juuri tuolla tavalla. Toki kyse voi olla my\u00f6s liikuntakulttuurin muutoksesta. On tullut uusia lajeja ja ihmisten liikkumisen tavat muuttuvat, sanoo Kuntaliiton liikuntapalveluiden erityisasiantuntija <\/span>Mari Ahonen-Walker<\/a>.<\/span><\/p>\n
Tuloksena on joka tapauksessa v\u00e4h\u00e4lle k\u00e4yt\u00f6lle j\u00e4\u00e4v\u00e4 liikuntapaikka, josta my\u00f6hemmin tulee hyl\u00e4tty liikuntapaikka.<\/span><\/p>\n
Kuinka paljon t\u00e4llaisia liikuntapaikkoja Suomessa on, sit\u00e4 voi vain arvioida.<\/span><\/p>\n
Paljon niit\u00e4 kuitenkin on.<\/span><\/p>\n
Suuntaa voi hakea Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 Lipas-palvelusta. Se antaa \u201dyleisurheilupaikat ja -kent\u00e4t\u201d -haulla yhteens\u00e4 800 tulosta. Suomen Urheiluliitto arvioi, ett\u00e4 Suomessa on 250 yleisurheiluun soveltuvaa kentt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se laskee mukaan vain p\u00e4\u00e4llystekent\u00e4t. Jalkapallokentti\u00e4 ei palvelussa voi suoraan hakea, mutta haku \u201dpalloilukentt\u00e4\u201d sen sijaan tuo liki 5\u202f000 tulosta. Palloliitosta kerrotaan, ett\u00e4 heid\u00e4n laskujensa mukaan Suomessa on noin 2\u202f500 jalkapallok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvaa kentt\u00e4\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 noin 500 on tekonurmikentti\u00e4.<\/span><\/p>\n
Olemassa olevien kenttien kuntoa voi arvioida korjausvelan perusteella. \u201dLiikunnan talous 2018\u201d -selvityksess\u00e4 todettiin, ett\u00e4 l\u00e4hes kahteen kolmannekseen (60 prosenttia) liikuntatilojen pinta-alasta kohdistuu korjausvelkaa. Samassa raportissa todettiin kuntien k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n vuositasolla liikuntapaikkainvestointeihin hieman yli 260 miljoonaa euroa.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Korjausvelka on itsess\u00e4\u00e4n mittava. Selvityksess\u00e4 haarukka oli 680\u20131\u202f350 miljoonaa euroa. Arviointi on hankalaa, sill\u00e4 summa on kiinni siit\u00e4, kunnostettaisiinko liikuntainfra vastaamaan alkuper\u00e4ist\u00e4 kuntoaan vai nykystandardien mukaiseksi, Ahonen-Walker kertoo.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Korjausvelan m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityst\u00e4 on vaikea suoraan arvioida, sill\u00e4 infran tilanne kehittyy jatkuvasti. Korjaaminen ja uusien olosuhteiden rakentaminen pienent\u00e4v\u00e4t tietenkin osaltaan sit\u00e4, mutta toisaalta osa infrasta vanhenee edelleen ja listalle tulee uusia korjauksen tarpeessa olevia kohteita. Kehityssuunta on my\u00f6s kiinni siit\u00e4, kuinka tiukasti yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4t kohteet rajataan jatkossa.<\/span><\/p>\n
Todellisuudessa luku voi olla pienempikin, koska kaikkia kunnostusta kaipaavia liikuntapaikkoja ei ole j\u00e4rke\u00e4 kunnostaa entiselleen.<\/span><\/p>\n
M\u00e4kihyppytornit ovat t\u00e4st\u00e4 ehk\u00e4 selkein esimerkki.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009On ilmeist\u00e4, ettei kaikille liikuntapaikoille ole en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin aiemmin.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
Korjausvelka on itsess\u00e4\u00e4n mittava. Selvityksess\u00e4 haarukka oli 680\u20131\u202f350 miljoonaa euroa.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Megatrendit m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t my\u00f6s liikuntapaikkarakentamisen tulevaisuutta. Ennen puhuttiin urheilusta, sitten liikunnasta ja urheilusta. Nykyisin urheilusta, liikunnasta, liikkumisesta ja istumisen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Liikuntainfra on monipuolinen kokonaisuus. On luontoymp\u00e4rist\u00f6 ja rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6: luontoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvat esimerkiksi mets\u00e4t ja luontopolut. Rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ovat muun muassa konkreettiset liikuntapaikat, kent\u00e4t sek\u00e4 hallit ja liikkumista tukeva yhdyskuntarakenne eli esimerkiksi kevyen liikenteen v\u00e4yl\u00e4t. L\u00e4hiliikuntapaikat kuuluvat sek\u00e4 luontoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ett\u00e4 rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kunta vastaa n\u00e4ist\u00e4 kaikista, Ahonen-Walker kertoo.<\/span><\/p>\n
V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 liikkumisen mahdollistaminen, saavutettavuus ja esteett\u00f6myys tulevat koko ajan entist\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mmiksi asioiksi.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Tulevien vuosien liikuntapaikkarakentamista ohjaavat n\u00e4m\u00e4 asiat aiempaa vahvemmin. Kunnissa t\u00e4ytyy tehd\u00e4 strategista suunnittelua pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4, mihin suuntaan v\u00e4est\u00f6 kehittyy ja mink\u00e4laisia liikuntapaikkoja asukkaille tarvitaan.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Pihlavan kent\u00e4n p\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ovat nykyisin PTU:n muutama jalkapallojuniorijoukkue ja porilainen rugbyseura. <\/wbr>Kuva:\u00a0Jussi Partanen<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Porin<\/span> liikuntapaikkainsin\u00f6\u00f6ri <\/span>Timo Lehtim\u00e4ki<\/a> on viime vuosien aikana joutunut pohtimaan juuri n\u00e4it\u00e4 asioita useaan otteeseen.<\/span><\/p>\n
Keskusta-alueen kent\u00e4t ovat t\u00e4ynn\u00e4 harjoittelijoita iltamy\u00f6h\u00e4\u00e4n asti, mutta kaupungin laitamilla oleville nurmikentille ei pelaajia en\u00e4\u00e4 riit\u00e4.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Meill\u00e4 liikuntapaikan oletettu k\u00e4ytt\u00f6aste m\u00e4\u00e4rittelee sen hoitotasoa. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 resurssit liikuntapaikkojen hoitoon pienenev\u00e4t vuosi vuodelta. Se tarkoittaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 kompromisseja liikuntapaikkojen kunnossapidossa, Lehtim\u00e4ki sanoo.<\/span><\/p>\n
Toisinaan on teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 jotain liikuntapaikkaa ei en\u00e4\u00e4 hoideta. Mit\u00e4 sitten tapahtuu?<\/span><\/p>\n
M\u00e4kihyppytorneja on purettu ymp\u00e4ri Suomea, osin niiden vaarallisuuden takia. Monien muiden liikuntapaikkojen kohtalo on erilainen. Niille ei tapahdu muuttotappioalueilla kenties yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n
Palloilu- ja yleisurheilukent\u00e4t kasvavat hitaasti umpeen ruohosta ja sammaleesta. Kyl\u00e4koulujen liikuntasalit pysyv\u00e4t kiinni lukittujen ovien takana ja rapistuvat hitaasti yhdess\u00e4 entisten koulurakennusten kanssa.<\/span><\/p>\n
Pihlavan urheilukentt\u00e4 on kev\u00e4isess\u00e4 auringonpaisteessa karun kaunis.<\/span><\/p>\n
Siit\u00e4 huokuu loistokas historia, mutta my\u00f6s lohduton tulevaisuus. Kent\u00e4n p\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ovat nykyisin PTU:n muutama jalkapallojuniorijoukkue ja porilainen rugbyseura.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Kentt\u00e4 on aika turha, jos sille ei ole k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Vaikea n\u00e4hd\u00e4 isoa muutosta tulevaisuudessa, Markku Heino murehtii.<\/span><\/p>\n
\n
\n
\u2013\u2009Katsomolla ei ole ollut oikein mink\u00e4\u00e4nlaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 en\u00e4\u00e4 vuosikymmeniin, Markku Heino kertoo. <\/wbr>Kuva:\u00a0Jussi Partanen<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Seuran tulevaisuudesta h\u00e4n ei kuitenkaan ole huolissaan. PTU:lla on yh\u00e4 noin 700 j\u00e4sent\u00e4, joista osa on tosin vain kannatusj\u00e4seni\u00e4.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Seura ei ole mihink\u00e4\u00e4n kuolemassa, mutta sen lajit saattavat vaihtua. Paini oli joskus t\u00e4rke\u00e4 laji, mutta niin vain sekin hiipui, kun tuli jalkapalloa ja muita uusia lajeja. Nyt pelataan salibandy\u00e4, joka on t\u00e4m\u00e4n ajan juttu.<\/span><\/p>\n
Maailma muuttuu \u2013 ja liikuntakulttuuri siin\u00e4 mukana.<\/span><\/p>\n
Ajankuvaa edustaa, ett\u00e4 l\u00e4hes aina autiona seisovasta Pihlavan urheilukent\u00e4st\u00e4 ei tarvitse menn\u00e4 kuin muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n, niin nuoria ja innokkaita liikkujia riitt\u00e4\u00e4 jonoksi asti \u2013 s\u00e4\u00e4st\u00e4 ja kellonajasta riippumatta.<\/span><\/p>\n
Siell\u00e4 muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on frisbeegolfkentt\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/section>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> is.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomi on kymmenientuhansien liikuntapaikkojen maa, mutta iso osa niist\u00e4 on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaille k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja hiljalleen rappioitumassa. Liikuntainfran korjausvelan on arvioitu olevan jopa yli miljardi euroa. \u2013\u2009T\u00e4ss\u00e4 usein pikkupoikana istuimme. \u2013\u2009Tuossa takanamme pelej\u00e4 katseli aina huutosakki, joka tuli M\u00e4ntyluodosta ja oli entisi\u00e4 merimiehi\u00e4. Niilt\u00e4 kuuli melkoisia juttuja. Porilainen Markku Heino istahtaa Pihlavan urheilukent\u00e4n katsomoriville. H\u00e4n on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":84939,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84938"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=84938"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84938\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/84939"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=84938"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=84938"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=84938"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}

Lis\u00e4\u00e4 laatujournalismia<\/h3>\n<\/div>\nT\u00c4M\u00c4 ARTIKKELI <\/span>on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdess\u00e4 20\/2022. Pintaa syvemm\u00e4lle menn\u00e4\u00e4n Urheilulehdess\u00e4 joka viikko.<\/span><\/p>\n