Giles on toiminut niin liikemiehen\u00e4, BBC:n toimittajana kuin verokonsulttina Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 1990-luvulla. H\u00e4n siirtyi tutkijaksi 2000-luvun alussa, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n on kirjoittanut useita teoksia Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Nelj\u00e4 vuotta sitten h\u00e4n julkaisi teoksensa Moscow Rules<\/em>, jota useat ulkopolitiikan ammattilaiset nimittiv\u00e4t yhdeksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 siihen asti julkaistuista Ven\u00e4j\u00e4-analyyseist\u00e4. Teoksessaan Giles pyrki vastaamaan kysymykseen siit\u00e4, mitk\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ovat kaikista kohtalokkaimpia muille maille.<\/p>\n \u2013 Ven\u00e4j\u00e4n ongelma on se, ett\u00e4 se ei ole k\u00e4sitellyt suurvalta-aseman menett\u00e4mist\u00e4 samalla tavalla kuin muut entiset imperiumit ovat tehneet, Giles sanoo nyt Ylelle.<\/p>\n Entisist\u00e4 imperiumeista esimerkiksi Iso-Britannia ja Ranska ovat kohdanneet historiassaan k\u00e4\u00e4nnekohtia, joissa maat ovat tajunneet menett\u00e4neens\u00e4 entisen valta-asemansa maailmassa.<\/p>\n Iso-Britannialle t\u00e4m\u00e4 tapahtui Suezin kriisin aikana vuonna 1956, jolloin kylm\u00e4n sodan suurvallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto pakottivat brittijoukot pois kanavalta.<\/p>\n Brittijoukkojen valtausyrityksen taustalla oli Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin<\/strong> ilmoitus kansallistaa Suezin kanava, jota britit ja ranskalaiset olivat siihen asti hallinneet.<\/p>\n Ranskalla vastaava hetki tuli vastaan Algeriassa vuonna 1962, jolloin entinen siirtomaa itsen\u00e4istyi is\u00e4nt\u00e4valtiosta.<\/p>\n \u2013 Ven\u00e4j\u00e4 ei ole k\u00e4rsinyt tappiota, joka toisi esille maan valta-aseman rajoitukset. Sen sijaan he pit\u00e4v\u00e4t muun muassa T\u0161et\u0161enian, Syyrian ja jopa Kazakstanin interventiota esimerkkein\u00e4 oman valta-aseman s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 maailmassa.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan voi olla ensimm\u00e4inen askel maan ajattelutavan muuttumisessa. Giles korostaa, ett\u00e4 muutos on ollut entisiss\u00e4 suurvalloissa hidasta, ja olisi sit\u00e4 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Sota Ukrainassa on kaikkea muuta kuin ohi. Vaikka Ven\u00e4j\u00e4 ei ole onnistunut alkuper\u00e4isiss\u00e4 tavoitteissaan, se on silti vallannut laajoja alueita naapurimaastaan Ukrainasta.<\/p>\n Tutkija Giles suhtautuu kriittisesti arvioihin, joiden mukaan Ukraina voittaa sodan. H\u00e4nen mukaansa Ukrainalla on viel\u00e4 pitk\u00e4 tie menestykseen.<\/p>\n \u2013 Ukrainan mahdollisuuksiin liittyy paljon optimismia. T\u00e4ytyy kuitenkin muistaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on pitk\u00e4 historia sodista, jotka ovat alkaneet katastrofaalisesti, mutta sitten p\u00e4\u00e4tyneet vastustajan murskaamiseen ylivoiman avulla.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n sotajoukot ovatkin viime viikkoina edenneet It\u00e4-Ukrainassa hitaasti. Eri asiantuntijoiden mukaan<\/a> Ukraina tarvitsisi pitk\u00e4n kantaman aseita k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n sodan suuntaa.<\/p>\n Ukrainalla on Gilesin mukaan monia muitakin esteit\u00e4 ylitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa. Maalla on vaikeuksia vied\u00e4 tuotteitaan markkinoille, koska Ven\u00e4j\u00e4 pyrkii katkaisemaan vientireitit eri puolille maailmaa ja t\u00e4ten saamaan maan taloudesta \u201ckuristusotteen\u201d.<\/p>\n Yksi kysymysmerkki liittyy my\u00f6s siihen, kuinka yhten\u00e4isesti l\u00e4nsimaiden kansalaiset ja poliitikot tukevat tulevana syksyn\u00e4 ja talvena Ukrainaa, kun energian hinnat l\u00e4htev\u00e4t talvella laukalle. EU:lla oli jo vaikeuksia<\/a> saada aikaiseksi pakotteita ven\u00e4l\u00e4iselle \u00f6ljylle.<\/p>\n Gilesin mukaan l\u00e4nsimaissa pit\u00e4isi nyt kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ukraina taistelee kaikkien l\u00e4nsimaiden puolesta. Ukrainaa pit\u00e4\u00e4 tukea, jotta Ven\u00e4j\u00e4lle l\u00e4htee vahva viesti siit\u00e4, ettei se voi jatkaa nykyisenkaltaista toimintaansa.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ll\u00e4 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pelasteta Eurooppaa, vaan autetaan my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 muutosta.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 Giles viittaa Putinin ajatteluun Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 suurvaltana, joka saa ottaa oikeuksia omiin k\u00e4siins\u00e4. Moscow Rules<\/em> -teoksessaan Giles viittaa professori Mark Galeotin<\/strong> ajatteluun, jossa tiivistet\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n suurvaltak\u00e4sitys kolmeen kriteeriin.<\/p>\n Suurvallalla on hallussa \u201calusmaiden\u201d puskurivy\u00f6hyke, joka erottaa sen vastustajista eli l\u00e4nsimaista. Niin ik\u00e4\u00e4n suurvallalla pit\u00e4\u00e4 olla globaalisti kantava \u00e4\u00e4ni eli veto-oikeus kansainv\u00e4lisiss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 ja erivapaus poiketa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n \u2013 Putin on hyvin selv\u00e4sti kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n haluaa korjata sadan vuoden takaiset katastrofaaliset virheet, kun Ven\u00e4j\u00e4n imperiumi romahti. Se ei tied\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 yhdellek\u00e4\u00e4n maalle, joka on ollut osa tsaarin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n takia Ukrainan sotaa ei pid\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 yksitt\u00e4isen\u00e4 sota, vaan mahdollisesti ensimm\u00e4isen\u00e4 monista, joilla Putin yritt\u00e4\u00e4 valloittaa alueita.<\/p>\n Giles k\u00e4y Moscow Rules<\/em> -kirjassaan muutamaan otteeseen l\u00e4pi sit\u00e4, miksi suhteiden normalisointi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ja pakotteiden anteeksiantaminen eiv\u00e4t johda haluttuun lopputulokseen.<\/p>\n Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lille syntyi suhde, jossa toistuivat yhteisty\u00f6yritykset ja pettymykset. Kirjan analyysin mukaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 el\u00e4\u00e4 vahvana ajatus kamppailusta l\u00e4nnen kanssa, ja siin\u00e4 my\u00f6nnytykset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n heikkouden merkkin\u00e4.<\/p>\n Nyt Giles sanoo, ett\u00e4 Iso-Britanniassa toistettiin samoja virheit\u00e4 aivan viime metreille asti ennen Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ukrainaan.<\/p>\n \u2013 Ulkoministeri\u00f6 kutsui minun kaltaisiani asiantuntijoita miettim\u00e4\u00e4n toimia, joilla Ukrainan tilanne voisi laueta. Asiantuntijoilta kysyttiin erityisesti, ja lainaan heit\u00e4 nyt suoraan, ”mit\u00e4 voimme antaa Ven\u00e4j\u00e4lle”.<\/p>\n Giles pit\u00e4\u00e4 toimintaa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, koska Ven\u00e4j\u00e4n toiminta oli osoittanut jo tuossa vaiheessa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltainen l\u00e4hestymistapa ei toimi. H\u00e4nen mukaansa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ei pid\u00e4 palkita toiminnastaan, vaan sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4.<\/p>\n L\u00e4nsimaiden johtajat ovat my\u00f6s aiemmin sortuneet t\u00e4llaisiin virheisiin. Giles nostaa esille presidentti Barack Obaman<\/strong>, joka yritti ”suhteiden nollausta” Ven\u00e4j\u00e4n kanssa Georgian sodan j\u00e4lkeen. Sama ajatus oli presidentti Donald Trumpilla<\/strong> valtakautensa alussa vuonna 2017.<\/p>\n Yksi syy, joka on aika ajoin johtanut harha-askeliin l\u00e4nness\u00e4, liittyy erilaisiin yhteiskuntiin. Demokratioissa johtajat vaihtuvat tasaisin v\u00e4liajoin, kun taas Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valtaa ovat pit\u00e4neet viimeiset vuosikymmenet samat ihmiset.<\/p>\n Gilesin mukaan Ven\u00e4j\u00e4n johtajien \u201cinstitutionaalinen muisti\u201d on paljon pidempi kuin l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on yksi syy my\u00f6s sille, miksi Putin ei n\u00e4hnyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suuria riskej\u00e4 Ukrainaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n \u2013 Nyt tulee pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Putin ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uppoutunut salaliittoteoriatodellisuuteen siit\u00e4, millainen maa Ukraina on ja millaisia ukrainalaiset ovat. H\u00e4nell\u00e4 oli itsevarmuutta toteuttaa samanlainen aseellinen operaatio, jota muu maailma oli katsellut aiemmin vierest\u00e4.<\/p>\n Giles viittaa muun muassa Georgian sotaan, Syyriaan tapahtumiin ja Krimin miehitt\u00e4miseen. Riskien puutetta korosti my\u00f6s Yhdysvaltojen viesti, ettei Naton my\u00f6nt\u00e4m\u00e4t turvatakuut koske Ukrainaa.<\/p>\n Samaan aikaan Yhdysvaltojen ja Britannian tiedustelutiedot kertoivat selv\u00e4sti Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ysaikeista<\/a>.<\/p>\n Giles on tutkinut my\u00f6s Suomen ja suomalaisten suhtautumista puolustusliitto Natoon<\/a>. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, kuinka pitk\u00e4\u00e4n suomalaisten k\u00e4sitys Nato-j\u00e4senyydest\u00e4 pysyi muuttumattomana.<\/p>\n Siksi h\u00e4nelle oli yll\u00e4tys, ett\u00e4 suomalaisten mieli muuttui nopeasti Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n \u2013 Jos tarkastelemme Georgian hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 vuonna 2008 ja Krimin valtausta 2014, suomalaisten Nato-kannatuksessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Kaikki muuttui yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 helmikuussa 2022, kun Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan. Se oli todellinen yll\u00e4tys.<\/p>\n Mielenmuutos alleviivaa Gilesin mukaan sit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei aina ymm\u00e4rr\u00e4 toimintansa vaikutusta. Ven\u00e4j\u00e4n aiemmin Ruotsille esitt\u00e4m\u00e4t uhkaukset mahdollisesta Nato-j\u00e4senyydest\u00e4 ovat vain lis\u00e4nneet puolustusliiton kannatusta maassa<\/a>, koska ne ovat korostaneet liittoutumisen tarvetta.<\/p>\n Siksi ei ole ihme, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys toiseen eurooppalaiseen maahan sai suomalaiset ja ruotsalaiset muuttamaan mielipidett\u00e4\u00e4n puolustusliitosta. Tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6<\/strong> k\u00e4ski Ven\u00e4j\u00e4n valtiojohtoa katsomaan asian takia peiliin.<\/p>\n \u2013 Suomella ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta syyt\u00e4 hakea Naton j\u00e4seneksi kuin sen naapurivaltio, johon ei voi luottaa ja jolla on taipumus hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 naapurivaltioiden kimppuun, Giles sanoo.<\/p>\n Suomen ja Ruotsin j\u00e4senyydelle on noussut yksi iso mutta: Turkki. Giles arvioi, ett\u00e4 Suomesta tulee viel\u00e4 Naton j\u00e4sen, mutta liittymisprosessin kesto riippuu muiden j\u00e4senmaiden tuesta.<\/p>\n \u2013 Joskus ongelmat Turkin kanssa ylitet\u00e4\u00e4n nopeasti, joskus siin\u00e4 menee vuosia. Se, miten Suomen ja Ruotsin j\u00e4senyydess\u00e4 k\u00e4y, riippuu t\u00e4ysin muiden j\u00e4senmaiden tuesta ja halusta laittaa Turkille painetta.<\/p>\n Turkin k\u00e4yt\u00f6s oli Gilesin mukaan ennakoitavissa, koska maa on vaikeuttanut jo vuosia puolustusliiton p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Suomen ja Ruotsin hakemusprosessi on t\u00e4ll\u00e4 kertaa vain hyvin julkinen tapa tuoda asian tila esille.<\/p>\n \u2013 Viel\u00e4 muutama vuosi sitten keskusteltiin siit\u00e4, l\u00e4hteek\u00f6 Turkki sotilasliitosta. Kun keskustelin asiasta Ven\u00e4j\u00e4n Lontoon suurl\u00e4hetyst\u00f6n toiseksi korkeimman virkamiehen kanssa, h\u00e4n sanoi hyvin suoraan Turkin olevan heille enemm\u00e4n hy\u00f6dyksi Natossa kuin sen ulkopuolella.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 suurl\u00e4hetyst\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4 viittasi Turkin tapaan laittaa kapuloita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon rattaisiin.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\nTappio auttaisi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 muuttumaan<\/h3>\n
![\"Ven\u00e4j\u00e4-tutkija](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_758\/39-96201162947a00e5883.jpg\")
My\u00f6t\u00e4ily ei auta<\/h3>\n
Muiden j\u00e4senmaiden tuki ratkaisee Suomen Nato-j\u00e4senyyden<\/h3>\n