Suomessa<\/span> kuluttajien ostovoima heikkenee historiallisen paljon, kertoo Kuntarahoitus kes\u00e4kuun suhdanne-ennusteessaan. Se arvioi Suomen talouskasvun hidastuvan ensi vuonna puoleen prosenttiin. Vaikka Suomen talouden tulevaisuus lipuu kohti ep\u00e4varmuutta, uusi kriisi otetaan vastaan paremmin kuin koronapandemia, Kuntarahoituksen p\u00e4\u00e4ekonomisti <\/span>Timo Vesala<\/a> sanoo.<\/span><\/p>\n \u2013 Rajoitusten poistuminen on luonut palvelusektorille hyv\u00e4\u00e4 virett\u00e4, ja my\u00f6s ty\u00f6llisyydess\u00e4 vahvistuva trendi on jatkunut. Teollisuudessa tilauskanta on edelleen niin vahva, ett\u00e4 sen voimin teollinen tuotanto ylt\u00e4nee kasvuun ainakin t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/span><\/p>\n Kes\u00e4kuun suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus arvioi, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna kuluttajahintainflaatio on Suomessa 5,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen se arvioi kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2022 ja 0,5 prosenttia vuonna 2023.<\/span><\/p>\n Kotimaan<\/span> taloudessa suurin ep\u00e4varmuus liittyy siihen, kuinka voimakkaasti inflaatio hidastaa kotimaista kulutuskysynt\u00e4\u00e4. Suurin osa hinnannousupaineesta kohdistuu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyshy\u00f6dykkeisiin, kuten ruokaan, asumiseen ja polttoaineisiin.<\/span><\/p>\n \u2013 Kokoaikaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat tammi\u2013maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Viimeksi ostovoima heikkeni yht\u00e4 voimakkaasti 1970-luvun loppupuolella, Vesala sanoo.<\/span><\/p>\n Vesalan mukaan inflaation kasvun taittumista saadaan odottaa.<\/span><\/p>\n \u2013 Vaikka energian hintapiikki alkaisikin jo pikkuhiljaa taittua, muut hinnat jatkanevat viel\u00e4 jonkin aikaa nousussa. N\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin inflaatio k\u00e4\u00e4ntyy selvemmin laskuun vasta ensi vuoden alkupuolella.<\/span><\/p>\n Veronmaksajain<\/span> keskusliiton laskelmien mukaan suomalaisten kuluttajien nettoansioiden ostovoima heikkenee 1,8 prosenttia vuonna 2022. Ilman muutoksia verotuksessa my\u00f6s odotukset vuodelle 2023 ovat heikkoja. <\/span><\/p>\n Veronmaksajien mukaan ostovoima kasvaisi vain 0,4 prosenttia, jos palkankorotukset olisivat ensi vuonna 2,5 prosenttia. Edes 5 prosentin palkankorotukset eiv\u00e4t riitt\u00e4isi palauttamaan ostovoimaa takaisin viime vuoden tasolle, koska ostovoima paranisi vain 1,4 prosenttia.<\/span><\/p>\n Veronmaksajien mukaan ostovoimalle parasta olisivat maltilliset palkankorotukset ja niit\u00e4 tukevat verokevennykset. Jos palkkoja nostetaan 2,5 prosenttia ja samaan aikaan tuloverotusta kevennet\u00e4\u00e4n prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4, ostovoima kasvaisi ensi vuonna 1,8 prosenttia.<\/span><\/p>\n Veronmaksajien<\/span> toimitusjohtaja <\/span>Teemu Lehtinen<\/a> on huolissaan palkansaajien ostovoiman poikkeuksellisen huonosta kehityksest\u00e4. Pelk\u00e4t palkkojen nimelliskorotukset eiv\u00e4t Lehtisen mukaan riit\u00e4, jos ostovoima halutaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kasvuun.<\/span><\/p>\n \u2013 Suuretkaan palkankorotukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n l\u00e4mmit\u00e4, jos ankara verotus ja nopeana jatkuva inflaatio samalla nakertavat nettoansioiden ostovoimaa.<\/span><\/p>\n Lehtinen odottaa p\u00e4\u00e4ministeri <\/span>Sanna Marinin<\/a> hallitukselta linjausta tuloverotuksen kevent\u00e4misest\u00e4 vuodeksi 2023.<\/span><\/p>\n \u2013 Ansiotulojen verotuksen kevent\u00e4minen on nyt win-win. Se on hyv\u00e4\u00e4 rakenteellista veropolitiikkaa muutenkin, mutta t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa sill\u00e4 olisi my\u00f6s erityist\u00e4 merkityst\u00e4 nettoansioiden ostovoiman turvaamisessa.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n