\u2013 Helsingiss\u00e4 tuntuu tukalalta, kun on 25 astetta l\u00e4mmint\u00e4. Tuplatkaa se, ja olette New Delhiss\u00e4. Siell\u00e4 linnutkin tippuvat taivaalta kuumuuden takia. Jos se ei ole apokalyptista, mik\u00e4 sitten on?<\/p>\n
Ilmaston l\u00e4mpenemisen hidastamisella on Andersenin mukaan niin kova kiire, ett\u00e4 mahdollisuudet onnistua ovat en\u00e4\u00e4 ”50\u201350”.<\/p>\n
Sen lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 kuitenkin pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muutakin. Maapalloa koettelee Andersenin sanoin triplakriisi: ilmastonmuutoksen lis\u00e4ksi etenev\u00e4t sek\u00e4 luontokato ett\u00e4 j\u00e4tteist\u00e4 ja kemikaaleista johtuva saastuminen ja pilaantuminen.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 kolmea ymp\u00e4rist\u00f6kriisi\u00e4 UNEP on pyrkinyt olemassa olonsa aikana pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, Andersen sanoo.<\/p>\n
Tanskalainen Andersen on johtanut YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelmaa vuodesta 2019. H\u00e4n on saapunut Helsinkiin Tukholmasta, jossa UNEP juhlisti py\u00f6reit\u00e4 vuosia maailman ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
UNEP pys\u00e4ytti otsonikadon<\/h3>\n
YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma perustettiin tasan viisikymment\u00e4 vuotta sitten, vuonna 1972.<\/p>\n
Sen merkitys maailman ymp\u00e4rist\u00f6politiikalle ei ole aivan v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n
UNEP on ollut alusta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikille maailmanlaajuisille ymp\u00e4rist\u00f6sopimuksille. Sen kanssa toimii YK:n j\u00e4senmaista koostuva ymp\u00e4rist\u00f6kokous UNEA, joka on ylin ymp\u00e4rist\u00f6asioissa kokoontuva elin koko maailmassa.<\/p>\n
Ilman niit\u00e4 ei olisi Pariisin ilmastosopimusta, jossa kaikki maailman maat ovat sitoutuneet l\u00e4mpenemisen rajoittamiseen.<\/p>\n
Prosesseissa vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in parhaillaan kansainv\u00e4list\u00e4 biodiversiteettisopimusta, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 hidastaa luonnon monimuotoisuuden heikenemist\u00e4.<\/p>\n
Toistaiseksi merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 saavutuksista Andersen pit\u00e4\u00e4 niin sanottua Montrealin sopimusta. Sen avulla pys\u00e4ytettiin otsonikato.<\/p>\n
\u2013 Kun UNEP perustettiin, meill\u00e4 oli kirjaimellisesti aukko ilmakeh\u00e4ss\u00e4, Andersen sanoo Ylen haastattelussa.<\/p>\n
Ilmakeh\u00e4n yl\u00e4osassa sijaitseva otsonikerros oheni erityisesti 80-luvulla sinne p\u00e4\u00e4stettyjen kemiallisten yhdisteiden takia.<\/p>\n
\u2013 En\u00e4\u00e4 ei voi ostaa j\u00e4\u00e4kaappia tai muuta kodinkonetta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 otsonikatoa aiheuttavia yhdisteit\u00e4. Se oli massiivinen muutos, johon kaikki maailman maat tulivat mukaan. Nyt otsonikerros on hitaasti toipumassa, Andersen sanoo.<\/p>\n UNEPin ansiosta on syntynyt my\u00f6s vaarallisia j\u00e4tteit\u00e4 koskeva sopimus, joka on est\u00e4nyt niiden viemisen kehitysmaihin.<\/p>\n Niin sanottuun Baselin sopimukseen kirjattiin hiljattain my\u00f6s pyk\u00e4l\u00e4 muovij\u00e4tteest\u00e4 \u2013 nyt sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 saa kuljettaa kehittyvien maiden huollettavaksi, ellei se ole kierr\u00e4tyskelpoista ja maa anna tuomiseen lupaa.<\/p>\n Sopimus ei kuitenkaan pys\u00e4yt\u00e4 muovij\u00e4tteen synty\u00e4.<\/p>\n Meriin p\u00e4\u00e4tyy miljoonia tonneja muovia vuodessa kehitysmaiden puutteellisen j\u00e4tehuollon seurauksena. Valtamerien py\u00f6rteisiin muodostuneet roskalautat nousivat otsikoihin vajaat kymmenen vuotta sitten.<\/p>\n Samaan aikaan my\u00f6s UNEPissa alettiin keskustella kansainv\u00e4lisest\u00e4 muovisopimuksesta.<\/p>\n \u2013 Muovia on l\u00f6ytynyt synnytt\u00e4neen \u00e4idin istukasta, sit\u00e4 on l\u00f6ytynyt vastasyntyneen vauvan verest\u00e4. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 juomavedess\u00e4 on muovia Euroopassa ja USA:ssa Andersen sanoo.<\/p>\n Varsinaiset j\u00e4senmaiden v\u00e4liset neuvottelut laillisesti sitovasta sopimuksesta alkavat syksyll\u00e4. Sopimus on tarkoitus solmia pikavauhtia: jo vuonna 2024 pit\u00e4isi olla valmista.<\/p>\n Tavoitteena ei ole kielt\u00e4\u00e4 muovia, vaan tehd\u00e4 tuotteista ja niiss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 muovista kierr\u00e4tett\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kun otamme \u00f6ljy\u00e4 maasta ja muutamme sen muoviksi, emme saisi heitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 pois, vaan se t\u00e4ytyisi pit\u00e4\u00e4 kierrossa ikuisesti.<\/p>\n Andersen uskoo, ett\u00e4 keskustelua tullaan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n esimerkiksi siit\u00e4, miten vaikkapa pienet saarivaltiot voivat kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 muovipakkaukset.<\/p>\n Andersen vierailee Helsingiss\u00e4 pandemian vuoksi vasta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, vaikka h\u00e4n kuvaa Suomen ja UNPEPin suhdetta ainutlaatuiseksi.<\/p>\n UNEPin rahoittaminen on YK:n j\u00e4senmaille vapaaehtoista, mutta Suomi on ollut aina tukijoiden joukossa, Andersen sanoo.<\/p>\n H\u00e4n on tietoinen Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2035, mutta h\u00e4n haluaa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viestin suomalaispoliitikoille.<\/p>\n \u2013 Rohkeat p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat niit\u00e4, jotka uskaltavat katsoa vaalikausien yli, Andersen sanoo.<\/p>\n Ent\u00e4 ovatko p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4neet triplakriisin vakavuuden?<\/p>\n \u2013 Ratkaisun kiireellisyytt\u00e4 ei ehk\u00e4 ole ymm\u00e4rretty. Glasgow’n ilmastokokouksen j\u00e4lkeen tapahtui paljon asioita, mutta sitten tuli sota. Emme kuitenkaan voi lopettaa toimimista.<\/p>\n Andersen kertoo olleensa hallitusten v\u00e4lisen ilmastopaneelin IPCC:n kokouksessa, jolloin Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan.<\/p>\n IPCC julkaisi raporttinsa vain muutama p\u00e4iv\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen<\/a>.<\/p>\n \u2013 Ukrainan edustajat pysyiv\u00e4t kokouksessa ja sanoivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, Andersen kertoo.<\/p>\n Voit keskustella aiheesta tiistaihin 7.6. klo 23:een asti.<\/em><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n Analyysi: IPCC:n ilmastoraportin synkk\u00e4\u00e4 viesti\u00e4 voi olla vaikea ottaa vastaan keskell\u00e4 sotaa, mutta silti se on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin koskaan aiemmin<\/a><\/p>\n Pakistanin enn\u00e4tyshelle n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 sadot \u2013 mangot k\u00e4rsiv\u00e4t vesipulasta<\/a><\/p>\n![\"Veden](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_638\/39-965724629dbb6a7eb89.jpg\")
Suomella ja UNEPiin l\u00e4heinen suhde<\/h3>\n