Loistohotelli Shangri-la Singaporessa on toiminut useiden kansainv\u00e4listen huipputapaamisten tapahtumapaikkana.<\/p>\n
Etenkin yhdysvaltalaiset poliitikot suosivat sit\u00e4 matkoillaan Aasiassa. Presidentti Donald Trump<\/strong> tapasi siell\u00e4 tasan nelj\u00e4 vuotta sitten Pohjois-Korean johtaja Kim jong-unin<\/strong>.<\/p>\n Singaporen hiekkaranta luksusterasseineen kutsuu nyt my\u00f6s puolustusministeri Lloyd Austinia<\/strong>, joka osallistuu viikonvaihteessa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n puolustusalan Shangri-La Dialogue -konferenssiin.<\/p>\n Hotelli sijaitsee eristetyll\u00e4 saarekkeella, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 erityisen soveliaan kahdenkeskisiin korkean tason tapaamisiin. Austinin on tarkoitus kohdata konfrenssin yhteydess\u00e4 Kiinan virkaveljens\u00e4 Wei Fenghe<\/strong>.<\/p>\n Austin ja Wei eiv\u00e4t ole tavanneet aiemmin kasvotusten. Kiinan ja Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6t eiv\u00e4t ole viel\u00e4 vahvistaneet heid\u00e4n kahdenkeskist\u00e4 tapaamistaan, mutta ministereiden on kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4 saapua Singaporen konferenssiin<\/a>.<\/p>\n Se tarkoittaa yleens\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 jonkinlainen tapaaminen j\u00e4rjestyy. Wei tapasi samaisen konferenssin yhteydess\u00e4 vuonna 2019 Yhdysvaltain silloisen puolustusministerin Patrick Shanahanin.<\/strong><\/p>\n Maiden v\u00e4lit ovat kire\u00e4t.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on lis\u00e4nnyt pohdintaa siit\u00e4, voisiko Kiina tehd\u00e4 saman Taiwanille. Kiina ei ole miss\u00e4\u00e4n vaiheessa hyv\u00e4ksynyt vuonna 1949 perustettua saarivaltiota, vaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 itselleen kuuluvana l\u00e4\u00e4nin\u00e4.<\/p>\n Toistaiseksi Kiina ei ole osoittanut merkkej\u00e4 aikeista hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Taiwaniin. Se on kuitenkin pullistellut sotilaallisesti.<\/a> Samaan aikaan, kun presidentti Joe Biden<\/strong> vieraili Tokiossa, pitiv\u00e4t Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n pommikoneet yhteisen sotaharjoituksen merialueella Japanin l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n Kiina reagoi \u00e4rtyis\u00e4sti Bidenin Tokion lausuntoihin<\/a> siit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvallat tukisi Taiwania sotilaallisin keinoin mik\u00e4li Kiina hy\u00f6kk\u00e4isi sinne.<\/p>\n My\u00f6hemmin Biden tarkensi, ettei Yhdysvaltain Taiwanin-politiikka ole muuttunut. T\u00e4h\u00e4n asti sen periaatteena on ollut, ettei Yhdysvallat l\u00e4het\u00e4 joukkojaan puolustamaan Taiwania.<\/p>\n \u00c4rtymyst\u00e4 Pekingiss\u00e4 lis\u00e4si my\u00f6s ulkoministeri Antony Blinkenin<\/strong> toissa viikolla pit\u00e4m\u00e4 linjapuhe<\/a>, jossa h\u00e4n vahvisti jo aiemmin Bidenilta kuullut teesit: Yhdysvallat pit\u00e4\u00e4 Kiinaa suurimpana turvallisuusuhkanaan.<\/p>\n Bidenin hallinnon ulkopolitiikan keskeinen tavoite on ly\u00f6d\u00e4 Kiina taloudellisesti, sotilaallisesti ja kulttuurisesti. Biden on puhunut avoimesti Kiinan kanssa k\u00e4ym\u00e4st\u00e4\u00e4n valtataistelusta vuosisadan herruudesta<\/a>. Tuon taistelun h\u00e4n haluaa voittaa.<\/p>\nBiden korjaillut lausuntojaan<\/h3>\n