Suomen<\/span> rasistisuudesta on pilvin pimein tutkimuksia, mutta en l\u00f6yd\u00e4 niist\u00e4 vastausta keskeiseen kysymykseen: kuinka nuoriin suomalaisiin rasismi tarttuu ja miss\u00e4 oppilaitoksissa?<\/span><\/p>\n Korkeakoulujen vika ei ole afrikant\u00e4hteily, jonka parikymppiset opiskelijat ovat sis\u00e4ist\u00e4neet maailmankatsomukseensa jo varhemmin. <\/span><\/p>\n Lukiot ja yl\u00e4asteet varovat visusti rotuvihan lietsontaa. Kuudes- ja viidesluokkalaisetkin nauttivat opetussuunnitelmien mukaan tuhdin annoksen suvaitsevaisuutta. Mutta alaluokkien osalta emme saa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4lle vastuuvapautta.<\/span><\/p>\n Kaikkein<\/span> altistavimpia ennakkoluuloille saattavat olla ik\u00e4vuodet 1\u201310. Valkoisen lapsen taakka kasautuu p\u00e4iv\u00e4kodista asti, koska herkint\u00e4 kehitysvaihetta ei varjele rasismin nollatoleranssi.<\/span><\/p>\n Kaikille ennen \u00e4lypuhelimia peuhanneille perheille lienee tuttua Fr\u00f6belin Palikoiden maanmainio musiikki. V\u00e4h\u00e4n ik\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntuu t\u00e4ss\u00e4 pakinassa kritisoida suosikkiyhtyett\u00e4ni tahattomista mutta tuhoisista vihasanoituksista.<\/span><\/p>\n Saksalainen<\/span> pedagogi Friedrich Fr\u00f6bel kirjoitti 1800-luvulla, ett\u00e4 oppimisen, kasvamisen ja kehityksen ydin on leikki. Rasismi ei ole 2020-luvulla leikin asia. Eik\u00e4 sit\u00e4 tule sellaisena esitt\u00e4\u00e4, varsinkaan naperoille.<\/span><\/p>\n Fr\u00f6belin Palikoiden lyriikat ovat per\u00e4isin yksikulttuurisesta ja muukalaiskammoisesta Impivaarasta. Ne vilisev\u00e4t loukkaavia ja syrjivi\u00e4 salaviittauksia, jotka valistuneille vanhemmille aukenevat.<\/span><\/p>\n Palikoiden kipaleiden nimet ovat korutonta kertomaa. Mit\u00e4h\u00e4n seuraamuksia koituisi <\/span>Apinatanssin<\/span> l\u00e4ll\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 aikuisten jalkapallo-ottelussa? Rasistit taputtavat k\u00e4si\u00e4\u00e4n. Lastenmusan varjolla k\u00e4y p\u00e4ins\u00e4 ihmisarvon alentaminen.<\/span><\/p>\n Palikoissa<\/span> on helppo kuulla kolonialismin kaikuja.<\/span> Sadetanssi<\/span> on tyyppiesimerkki kulttuurisesta omimisesta. Amerikan alkuper\u00e4iskansojen rituaali noin vain kaupallistuu etuoikeutettujen suomalaislasten viihdykkeeksi. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tarhan sadetanssijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sulkap\u00e4\u00e4hineit\u00e4. Mink\u00e4 nuorena oppii, sen vanhana taitaa kampauksien, kuteiden ja korujen omimisessa.<\/span><\/p>\n Fr\u00f6belin Palikoiden hurjin hitti on <\/span>Leijonan mets\u00e4stys<\/span> (\u201dLeijonaa m\u00e4 mets\u00e4st\u00e4n, tahdon saada suuren\u2026\u201d) Sanoma on ekologisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta en viitsi nyt r\u00f6nsyill\u00e4 siihen suuntaan. Historioitsijan silm\u00e4\u00e4ni pist\u00e4\u00e4 kuin keih\u00e4s assosiaatio valtasuhteisiin siirtomaakauden Rhodesiassa. <\/span><\/p>\n Siell\u00e4 valkoiset bwanat k\u00e4yttiv\u00e4t zuluorjia ik\u00e4\u00e4n kuin ajokoirina ja marssittivat edell\u00e4\u00e4n savannilla petojen kitaan.<\/span><\/p>\n Onko<\/span> t\u00e4m\u00e4 musiikillinen ryhm\u00e4leikki muka ok? Siis \u201dtietoyhteiskunnassa\u201d, jossa akateemisten merkki-ihmisten hippulat vinkuvat Tiernapoikien eriv\u00e4rikuninkaasta ja lautapelin harmaanaamaisista rosvoista.<\/span><\/p>\n Rasismia ei voi ylitt\u00e4\u00e4. Rasismia ei voi alittaa. Rasismia ei voi kiert\u00e4\u00e4. T\u00e4ytyy menn\u00e4 l\u00e4vitse.<\/span><\/p>\n Ja menn\u00e4\u00e4nkin. <\/span><\/p>\n Kuulin \u00e4sken huhun Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistoista. Kohuista viimeisin koskee vessojen rasistista sein\u00e4kirjoittelua. Siit\u00e4 seuraa n\u00e4kyv\u00e4mpi anteeksipyynt\u00f6. <\/span><\/p>\n Ensi lukukaudella jokainen tentti alkaa Black Lives Matter -niiauksella.<\/span><\/p>\n Kirjoittaja on historioitsija.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n\n