Turkki <\/span>on ilmoittanut, ett\u00e4 se ei puolla Suomen ja Ruotsin Nato-j\u00e4senyyksi\u00e4. Tieto asiasta tuli Suomelle ja Ruotsille t\u00e4yten\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4. Miten n\u00e4in p\u00e4\u00e4si k\u00e4ym\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4 Turkki ja itsevaltainen presidentti <\/span>Recep Tayyip Erdogan<\/a> oikein haluavat? Kenen kanssa Turkki pelaa ja mit\u00e4 Erdogan haluaa voittaa?<\/span><\/p>\n Turkkiin ja Natoon liittyvist\u00e4 kuumista kysymyksist\u00e4 keskustelevat ISTV:n studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija <\/span>Toni Alaranta<\/a> sek\u00e4 hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Ven\u00e4j\u00e4-asiantuntija <\/span>Hanna Smith<\/a>. Juontamassa ovat ISTV:n sis\u00e4lt\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <\/span>Antti Virolainen<\/a> ja toimittaja <\/span>Lauri Silvander<\/a>.<\/span><\/p>\n Suora l\u00e4hetys alkaa kello 14.00, ja se on seurattavissa t\u00e4m\u00e4n artikkelin yl\u00e4osassa olevassa videoikkunassa.<\/span><\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n Alustavat lupaukset Turkin tuesta Suomen Nato-j\u00e4senyyshakemukselle vaihtuivat pettymykseen. Turkin alkuper\u00e4inen syy tuen perumiselle oli se, ett\u00e4 sen mukaan Suomi ja Ruotsi suojelevat Kurdistanin ty\u00f6v\u00e4enpuolueeseen PKK:hon ja muihin aseellisiin ryhmittymiin liittyvi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4.<\/span><\/p>\n PKK on perustettu vuonna 1978, ja se ajaa kurdien itsehallintoa ja tavoittelee itsen\u00e4ist\u00e4 kurdivaltiota. EU:ssa se luokiteltiin terroristij\u00e4rjest\u00f6ksi vuonna 2002. PKK:n aseellinen sisarj\u00e4rjest\u00f6 YPG toimii puolestaan Pohjois-Syyriassa, ja se on k\u00e4ynyt vuosien ajan taistelua Turkin joukkoja vastaan Syyriassa ja Irakissa.<\/span><\/p>\n Turkki aikoo jatkaa hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 rajojensa yli parlamentin luvalla ainakin syksyyn 2023 saakka.<\/span><\/p>\n Turkin mielest\u00e4 Ruotsin pit\u00e4isi lopettaa PKK:n, Syyriassa toimivan demokraattisen unionipuolueen PYD:n ja my\u00f6s G\u00fclen-liikkeen tukeminen. Turkki haluaa lis\u00e4ksi eroon Suomen ja Ruotsin vuonna 2019 asettamasta asevientikiellosta.<\/span><\/p>\n Suomi ja Ruotsi ovat viestitt\u00e4neet Turkille, ett\u00e4 asevientikiellosta on mahdollista neuvotella, eik\u00e4 purkukaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mahdottomuus. Tilanne ei ole silti ratkennut, ja Turkin vaatimukset vaihtuvat nopeasti.<\/span><\/p>\n Esimerkiksi viime viikon lopulla presidentti Erdogan l\u00f6i lis\u00e4\u00e4 l\u00f6yly\u00e4 vaatimalla Ruotsin p\u00e4\u00e4ministeri <\/span>Magdalena Anderssonia<\/a> erottamaan puolustusministeri <\/span>Peter Hultqvistin<\/a>. Asiasta kertoi ruotsalaislehti <\/span>Expressen<\/a>.<\/span><\/p>\n Mit\u00e4 presidentti Erdoganin johtama Turkki oikein haluaa Suomelta ja Natolta? Onko tilanne aivan umpisolmussa? Onko Turkin Suomea ja Ruotsia koskevissa v\u00e4itteiss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n per\u00e4\u00e4? Voisiko Yhdysvallat purkaa tilanteen? Millainen Nato-j\u00e4sen Turkki on? Onko se nolannut Naton? Millainen Turkin ja Ven\u00e4j\u00e4n suhde on?<\/span><\/p>\n N\u00e4it\u00e4 asioita k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ISTV:n studiossa. Tervetuloa mukaan.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n\n