Kokous pidet\u00e4\u00e4n kerran kolmessa tai nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa Amerikan valtioiden j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n (OAS) kuuluvien 35:n Pohjois-, Keski- ja Etel\u00e4-Amerikan sek\u00e4 Karibian maiden kesken. Is\u00e4nt\u00e4maalla on oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kenet kutsutaan mukaan.<\/p>\n
Presidentti Joe Biden<\/strong> j\u00e4tti Kuuban presidentin Miguel D\u00edaz-Canelin<\/strong> kutsumatta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Nicaraguan ja Venezuelan presidenttej\u00e4 ei pyydetty osallistumaan, koska valtioilla ei ole demokraattisesti valittuja johtajia<\/a>.<\/p>\n Meksikon presidentti Andr\u00e9s Manuel L\u00f3pez Obrador<\/strong> boikotoi kokousta<\/a> henkil\u00f6kohtaisesti, koska kaikkia maita ei kelpuutettu mukaan. Bolivian, Chilen, Hondurasin ja Guatemalan presidentit ovat my\u00f6s ep\u00e4varmoja osallistumisestaan, vaikka Biden l\u00e4hetti valtuuskunnan suostuttelukiertueelle kyseisiin maihin toukokuun lopussa.<\/p>\n Kokoontuminen tarjoaa OAS-maiden johtajille mahdollisuuden edist\u00e4\u00e4 demokratiaa, joka on yksi j\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4pilareista, neuvotella kauppasopimuksista ja keskustella alueen ongelmista, kuten Yhdysvaltojen ja Kuuban suhteesta.<\/p>\n Korkean tason tapahtuma pidet\u00e4\u00e4n vasta toista kertaa Yhdysvalloissa vuoden 1994 j\u00e4lkeen, jolloin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t kokoontuivat ensi kertaa yhteen Miamissa.<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tiettyjen maiden johtajat kutsumatta on osa Yhdysvaltojen v\u00e4lttelyn politiikkaa, sanoo Loyola Marymount -yliopiston valtio- ja latinotieteiden professori Fernando J. Guerra<\/strong>.<\/p>\n \u2013 Venezuelan, Nicaraguan ja Kuuban presidenttien j\u00e4tt\u00e4minen pois vieraslistalta osoittaa selv\u00e4sti sen, ett\u00e4 Yhdysvallat haluaa keskustella vain asioista, jotka tuovat maat yhteen ja sivuuttaa eroavuuksien k\u00e4sittelemisen, Guerra toteaa Ylelle puhelimessa.<\/p>\n Muut j\u00e4senet, esimerkiksi Meksikon presidentti L\u00f3pez Obrador, olisivat halukkaita avoimeen vuoropuheluun siten, ett\u00e4 kokous olisi kuin illallisp\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rille kokoontunut kansainv\u00e4linen suurperhe<\/a>.<\/p>\n Guerra pit\u00e4\u00e4 is\u00e4nt\u00e4maan asennetta tekopyh\u00e4n\u00e4. Yhdysvallat on tukenut monia oikeistolaisia diktatuureja ja sotilasjunttia Latinalaisessa Amerikassa vasemmistoaatteen ja kommunismin pelon takia<\/a> 1970- ja 1980-luvuilla.<\/p>\n \u2013 Juuri me olemme luoneet eniten autokraatteja Amerikoissa. Monet amerikkalaiset eiv\u00e4t tunne historiaa, joten he eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, miksi Latinalaisen Amerikan maat katsovat asioita eri n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Suhtautuminen demokratiaan ja sen tulkitseminen on yksi j\u00e4senmaita erottava tekij\u00e4. Guerra katsoo amerikkalaisen demokratian osoittaneen heikkoutensa viimeisen nelj\u00e4n-viiden vuoden aikana.<\/p>\n \u2013 Perustuslakien osalta Latinalaisen Amerikan maat ovat meit\u00e4 huomattavasti demokraattisempia. Valitsijamiesk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, senaatin toimintatavat ja vaalipiirien rajojen vilpillinen j\u00e4rjestely v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t koko demokratian laajempaa k\u00e4sitett\u00e4, professori arvostelee.<\/p>\n Guerran mielest\u00e4 tapahtuma olisi antanut Bidenille mahdollisuuden vahvistaa alueellisia siteit\u00e4, parantaa suhteita ja lis\u00e4t\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Yksitt\u00e4iset maat, Yhdysvallat mukaan lukien, eiv\u00e4t pysty ratkaisemaan monia ongelmiaan ilman yhteist\u00e4 toimintasuunnitelmaa j\u00e4senmaiden kesken.<\/p>\n Kokouksen p\u00e4\u00e4tavoitteita<\/a> on rajoittaa enn\u00e4tyslukemissa olevaa siirtolaisuutta, edist\u00e4\u00e4 koronaviruksen taannuttamaa taloudellista kasvua ja taistella ilmastonmuutosta vastaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 fossiilisten energial\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka, jonka ratkaisemista Yhdysvallat haluaa johtaa ainakin teknologisessa mieless\u00e4. Samalla se itse jatkaa fossiilisen energian tuottamista, mutta l\u00e4ksytt\u00e4\u00e4 muita niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, Guerra sanoo.<\/p>\n Guerra pit\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain hiipunutta huomiota l\u00e4ntiseen pallonpuoliskoon virheen\u00e4, joka on johtanut maan vaikutusvallan v\u00e4henemiseen alueella.<\/p>\n \u2013 Yhdysvaltojen Latinalaiseen Amerikkaan kohdistuvalla politiikalla ei ole suuntaa eik\u00e4 johdonmukaisuutta, jyrisee Guerra.<\/p>\n H\u00e4n mainitsee esimerkkin\u00e4 Bidenin hallinnon hitauden nimitt\u00e4\u00e4 alueelle suurl\u00e4hettil\u00e4it\u00e4, jotka luovat koko infrastruktuurin yhteisty\u00f6lle.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4, ja etenkin Kiina ovat viime vuosina luoneet l\u00e4heisimpi\u00e4 suhteita Latinalaisen Amerikan maiden kanssa ja kasvattaneet poliittista vaikutusvaltaansa alueella<\/a>, kuten El Salvadorissa, Panamassa ja Nicaraguassa.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 on ostanut laajat \u00f6ljynporausoikeudet<\/a> koskemattomasta Amazonin sademets\u00e4st\u00e4 Brasiliassa.<\/p>\n Kiinan rahoittama infrastruktuuriprojekti, joka on osa \u201cuusi silkkitie\u201d -hanketta<\/a>, etenee nopeasti Argentiinassa. Vesivoimalaprojektin pel\u00e4t\u00e4\u00e4n aiheuttavan mittavia tuhoja<\/a> luonnonvaraisilla alueilla ja alkuper\u00e4iskansojen mailla, mutta rakentaminen jatkuu ymp\u00e4rist\u00f6lakien rikkomisesta huolimatta.<\/p>\n \u2013 Yhdysvallat olisi paljon paremmassa asemassa t\u00e4llaisia hankkeita ajatellen, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maantieteellisen sijainnin takia. Huippukokous olisi mainio tilaisuus tehd\u00e4 suunnanmuutos, esitt\u00e4\u00e4 Guerra.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong> Suurvallat kilpailevat vaikutusvallasta Tyynenmeren piskuisissa saarivaltioissa \u2013 nyt aluetta koluaa Kiina, viikko sitten Biden vieraili Aasiassa<\/a><\/p>\n Kuuba on ollut hylki\u00f6asemassa OAS-maiden huippukokousten ja koko j\u00e4rjest\u00f6n historiassa. Saarivaltio erotettiin j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 kommunismiin siirtymisen j\u00e4lkeen vuonna 1961, mutta otettiin takaisin j\u00e4seneksi vuonna 2009.<\/p>\n Kuuba ei juurikaan osallistunut huippukokouksiin, kunnes presidentit Raul Castro<\/strong> ja Barack Obama<\/strong> k\u00e4tteliv\u00e4t Panamassa vuonna 2015. Symbolinen ele pehmitti USA:n ja Kuuban v\u00e4lej\u00e4, mutta Donald Trumpin<\/strong> ja Bidenin presidenttikaudella suhteet ovat j\u00e4lleen viilentyneet.<\/p>\n Mik\u00e4li boikotit toteutuvat, ne kaatavat kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4 kokouksen j\u00e4rjest\u00e4jien niskaan, sill\u00e4 Valkoinen talo on korostanut alueen yhten\u00e4isyytt\u00e4 tapahtuman valmisteluissa.<\/p>\n \u2013 Kyse on l\u00e4hinn\u00e4 menetetyist\u00e4 mahdollisuuksista, ei niink\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vist\u00e4 seurauksista. Ne on korjattava kahden v\u00e4lisiss\u00e4 tapaamisissa, mutta niiden j\u00e4rjest\u00e4minen vaatii enemm\u00e4n aikaa, Guerra selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Professori pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s is\u00e4nt\u00e4kaupunki Los Angeles j\u00e4\u00e4 nuolemaan n\u00e4ppej\u00e4\u00e4n ja sanoo, ett\u00e4 kokouksen merkitt\u00e4vyydest\u00e4 huolimatta \u201dkukaan ei tied\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n \u2013 Pormestari on tietysti l\u00e4hett\u00e4nyt kutsut kaupungin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle illalliselle, mutta suurta tapahtumaa ei hehkuteta lainkaan paikallisella tasolla.<\/p>\n Paikallisten kommentit tukevat Guerran v\u00e4itett\u00e4 heikosta tiedottamisesta. Ylelle vastanneista kuudesta henkil\u00f6st\u00e4 kukaan ei ollut tietoinen huippukokouksesta.<\/p>\n \u2013 En ole kuullutkaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n luokan tapahtuma on Los Angelesissa. Luulisi, ett\u00e4 sit\u00e4 toitotettaisiin kaikkialla, ihmettelee Laura Migeotte<\/strong>.<\/p>\n Mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 kokous olisi ollut l\u00e4hes miss\u00e4 tahansa muualla, se olisi taatusti ollut vuoden tai ainakin kuukauden tapahtuma, professori Guerra uskoo.<\/p>\n \u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole edes p\u00e4iv\u00e4n t\u00e4rkein tapahtuma.<\/p>\n Mit\u00e4 ajatuksia juttu her\u00e4tti? Voit osallistua keskusteluun 9.6. kello 23 asti.<\/em><\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n L\u00e4hes kolmannes maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asuu maissa, jotka ovat Ven\u00e4j\u00e4n puolella \u2013 kartat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, miten jakautunut maailma on Ven\u00e4j\u00e4-reaktioissa<\/a><\/p>\n![\"Mies](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_639\/39-966031629ecea5759ae.jpg\")
Historia toistaa itse\u00e4\u00e4n<\/h3>\n
![\"Mies](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_960,h_640\/39-966017629e928725292.jpg\")
![\"Mies](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_657\/39-966016629e755cdfbaf.jpg\")
Kiina t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Yhdysvaltojen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4n aukon<\/h3>\n
![\"Trooppinen](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_719\/39-966019629e947cb43ce.jpg\")
Onko peli menetetty?<\/h3>\n
![\"Nainen](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_719\/39-966020629e9528936c0.jpg\")