\nYksinkertaistettu esimerkki osinkokikailusta:<\/h4>\n 1. Sijoittaja A omistaa tuhat suomalaisen p\u00f6rssiyhti\u00f6n Vempele Oyj:n osaketta<\/p>\n
2. A myy Vempele-osakkeensa juuri ennen Vempeleen vuotuista osingonmaksup\u00e4iv\u00e4\u00e4 sellaiselle sijoittajalle (B), jonka ei tarvitse maksaa osingosta veroa Suomeen<\/p>\n
3. B rekister\u00f6ityy osakkeiden omistajaksi, ja Vempele maksaa B:lle kyseisten osakkeiden oikeuttamat osingot t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4 eli verottomina<\/p>\n
4. A ostaa osakkeet takaisin B:lt\u00e4 etuk\u00e4teen sovitulla hinnalla; A ja B ovat sopineet jakavansa kesken\u00e4\u00e4n rahallisen hy\u00f6dyn siit\u00e4, ett\u00e4 osingosta ei maksettu veroa<\/p>\n
5. Suomen valtio menett\u00e4\u00e4 verotuloja vastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n, jonka A ja B voittivat<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sijoittajat sopivat kuviosta etuk\u00e4teen tekem\u00e4ll\u00e4 niin kutsutun johdannaissopimuksen, joka lukitsee A:n B:lle maksaman hinnan osakepotista. Osinkokikkailussa osakekaupat tehd\u00e4\u00e4n tavallisesti suoraan sijoittajien v\u00e4lill\u00e4 eik\u00e4 p\u00f6rssiss\u00e4. Tavallisilla piensijoittajilla ei ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4 n\u00e4ihin kauppoihin.<\/p>\n<\/aside>\n
Verottaja rakensi tietokannan osakekaupoista<\/h3>\n Verottaja ryhtyi selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollista osinkoveron kiertoa imuroimalla valtavan tietokannan Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 tehdyist\u00e4 osakekaupoista. Lis\u00e4ksi verottajan iskuryhm\u00e4 on koonnut tietoa p\u00f6rssin ulkopuolella tehdyist\u00e4 sijoittajien v\u00e4lisist\u00e4 suorista osakekaupoista.<\/p>\n
Verohallinto ei halua tutkinnallisista syist\u00e4 yksil\u00f6id\u00e4 tarkemmin, mist\u00e4 kaikkialta ja miten se on kaupank\u00e4yntitietoja koonnut. Kaikkiaan dataa on kertynyt miljoonia rivej\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Emme halua, ett\u00e4 alan toimijat saavat liian tarkkaa kuvaa siit\u00e4, mist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 ja miten asiaa tutkimme, riskivastaava Katja Pussila sanoo.<\/p>\n
Analyytikot tutkivat, miten Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 noteerattujen yritysten osakkeiden kauppaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n juuri ennen osingonmaksuja ja sen j\u00e4lkeen. Kootut tiedot paljastivat, ett\u00e4 osingonmaksup\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 kaupank\u00e4ynti joillakin arvo-osuustileill\u00e4 saattaa nousta jopa monikymmenkertaiseksi muuhun aikaan verrattuna.<\/p>\n
\u2013 Kiinnostavaa on erityisesti se, ett\u00e4 sellaisille tileille, joilla ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n muuna aikana vuodesta, ilmestyy valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t osakkeita juuri, kun osinkoa ollaan maksamassa. Vastaavasti toisilta tileilt\u00e4 katoaa osakkeita, riskivastaava Katja Pussila kertoo.<\/p>\n
Arvo-osuustili on pankkitilin kaltainen tili, mutta rahan sijaan siell\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n arvopapereita, yleens\u00e4 osakkeita.<\/p>\n
Kaikkiaan hankkeeseen on k\u00e4ytetty parikymment\u00e4 henkil\u00f6ty\u00f6vuotta.<\/p>\n
\u2013 Satsaus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 onnistuneen, ja aiomme kasvattaa t\u00e4m\u00e4n tutkintaan henkil\u00f6resursseja edelleen, Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo.<\/p>\n
Osakkeita kaupataan edestakaisin<\/h3>\n Verottaja ei halua kertoa, mink\u00e4 yritysten osakkeilla on eniten k\u00e4yty ep\u00e4ilyksenalaista kauppaa. P\u00f6rssiyhti\u00f6t eiv\u00e4t voi itse vaikuttaa siihen, mit\u00e4 niiden osakkeilla markkinoilla tehd\u00e4\u00e4n. Joka tapauksessa ep\u00e4iltyyn veronkiertoon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niiden suuryhti\u00f6iden osakkeita, joita ulkomaiset sijoittajat muutenkin omistavat paljon.<\/p>\nPetosep\u00e4ilyt ovat l\u00f6ytyneet Suomen verohallinnon iskujoukon erikoishankkeessa.<\/span>Patrik Molander \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n\u2013 Selvityksiss\u00e4mme ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ilmennyt mit\u00e4\u00e4n viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00f6rssiyhti\u00f6t olisivat itse milt\u00e4\u00e4n osin osallisia vilpilliseen toimintaan, Katja Pussila sanoo.<\/p>\n
Ulkomaisten sijoittajien omistusosuus Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 noteeratuista yrityksist\u00e4 on osakkeiden markkina-arvolla mitattuna noin puolet. Ulkomaisten sijoittajien suosiossa ovat olleet esimerkiksi Nokian, UPM:n ja Sammon osakkeet.<\/p>\n
Osakkeiden kauppaaminen l\u00e4hell\u00e4 osingonmaksup\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei ole laitonta. Itse asiassa kyseess\u00e4 on yksi perinteinen taktiikka, jolla sijoittajat yritt\u00e4v\u00e4t tienata rahaa.<\/p>\n
Osakkeiden kurssit putoavat yleens\u00e4 osingonmaksup\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen osingon verran, mutta aina kurssit eiv\u00e4t noudata t\u00e4t\u00e4 logiikkaa sataprosenttisesti \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 tarjoaa osinkosijoittajille mahdollisia ansaintatilaisuuksia.<\/p>\n
Osinkokikkailusta tulee verottajan silmiss\u00e4 ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 silloin, kun osakkeita kaupataan sijoittajien kesken edestakaisin vain verojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa osakkeet ja osakkeille maksetut osingot palautuvat j\u00e4rjestelyn j\u00e4lkeen sille alkuper\u00e4iselle eli todelliselle omistajalle, joka n\u00e4in v\u00e4ltti osinkoveron maksamisen.<\/p>\n
Ulkomaiset sijoittajat selvi\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 ilman osinkoveroa<\/h3>\n Osinkokikkailussa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 erilaiset omistajat maksavat erisuuruisen veron niist\u00e4 osingoista, joita ne saavat omistamistaan osakkeista.<\/p>\n
Tavalliset osakes\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4t maksavat p\u00f6rssiyhti\u00f6iden jakamista osingoista veroa vajaat 30 prosenttia. Yhteis\u00f6omistajat \u2013 kuten el\u00e4ke- ja sijoitusrahastot, vakuutusyhti\u00f6t, ammattiyhdistykset sek\u00e4 p\u00f6rssiyhti\u00f6t \u2013 saavat osingot p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti verovapaasti.<\/p>\n
Ulkomaisten omistajien pit\u00e4\u00e4 periaatteessa maksaa Suomeen 30 prosenttia veroa niist\u00e4 osingoista, joita suomalaiset p\u00f6rssiyhti\u00f6t osakkeilleen maksavat. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ani harva ulkomainen omistaja kuitenkaan maksaa 30 prosentin veroa; monet eiv\u00e4t maksa veroa lainkaan.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n on ensinn\u00e4kin syyn\u00e4 EU-oikeus, jonka mukaan j\u00e4senmaiden on annettava muissa unionimaissa toimiville yrityksille samanlaiset veroedut kuin ne antavat omille yrityksilleen. T\u00e4m\u00e4n periaatteen mukaisesti esimerkiksi ulkomaiset sijoitusrahastot eiv\u00e4t maksa Suomesta saatavista osingoista lainkaan veroa. Toisaalta el\u00e4keyhti\u00f6t ja henkivakuutusyhti\u00f6t maksavat veroa saamistaan osingoista, mutta ne saavat tehd\u00e4 osinkotuloistaan vastaavat verov\u00e4hennykset kuin kotimaiset el\u00e4keyhti\u00f6t ja henkivakuutusyhti\u00f6t.<\/p>\n
Ulkomaille maksetaan miljardikaupalla osinkoja<\/h3>\n Ulkomaisten sijoittajien verokohtelua on lis\u00e4ksi kevennetty erityisten verosopimusten avulla. Suomi on tehnyt Britannian, Ranskan, Irlannin ja Arabiemiraattien kanssa kahdenv\u00e4liset sopimukset, joiden mukaan kaikki maasta toiseen maksettavat osingot ovat verovapaita.<\/p>\n
Yhdysvaltojen, Espanjan ja Hollannin kanssa tehdyiss\u00e4 verosopimuksissa on el\u00e4kerahastoja koskeva pyk\u00e4l\u00e4, jonka nojalla edellytykset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 el\u00e4kerahasto saa osingot verottomasti. Yhdysvalloille my\u00f6nnetyn verovapauden piiriin kuuluu niin varakkaille yksityishenkil\u00f6ille r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 rahastoja kuin esimerkiksi poliisien ja palomiesten el\u00e4kerahastojakin.<\/p>\n
Verohallinnon tilastojen mukaan suomalaiset p\u00f6rssiyhti\u00f6t ovat viime vuosina maksaneet ulkomaisille omistajille 5\u20137 miljardin euron osingot.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4hallituspuolue SDP ja Vasemmistoliitto halusivat, ett\u00e4 yritysomistajien osingolle laitettaisiin viiden prosentin vero. T\u00e4m\u00e4 koskisi niin kotimaisia kuin EU-alueenkin osingonsaajia. Sanna Marinin<\/strong> (sd.) hallitus hautasi l\u00e4hdeveron viime syksyn budjettiriihess\u00e4.<\/p>\nEhdotettu vero olisi voinut tuoda satoja miljoonia euroja lis\u00e4tuloja valtion kassaan, mutta kahdenv\u00e4liset nollaverosopimukset olisivat silti j\u00e4\u00e4neet edelleen voimaan; n\u00e4in esimerkiksi suomalainen sijoitusrahasto olisi voinut joutua maksamaan viiden prosentin veroa Nokia-osingoistaan mutta irlantilainen rahasto olisi saanut ne edelleen verovapaina.<\/p>\n
Suomalaiset pankit ja el\u00e4keyhti\u00f6t vastustivat veroa voimakkaasti, koska se olisi synnytt\u00e4nyt kilpailuedun verosopimusmaiden rahastoille, jotka voivat tarjota sijoitustuotteitaan my\u00f6s suomalaisille.<\/p>\n\nHallintaketju voi piilottaa todellisen omistajan<\/h4>\n\nPaperisten osakkeiden sijaan Suomessa kullakin sijoittajalla on arvo-osuustili Euroclear Finland -yrityksess\u00e4 (entinen Suomen Arvopaperikeskus), joka on osa maailman suurinta arvopaperien s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4konsernia.<\/li>\n Ulkomaisia sijoittajia varten on rakennettu oma erityinen j\u00e4rjestelyns\u00e4, niin kutsuttu hallintarekisteri. Siin\u00e4 Euroclearin rekisteriin ei merkit\u00e4 osakkeen todellista omistajaa, vaan ainoastaan arvo-osuustili\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 hallintarekister\u00f6innin hoitaja, kuten pankki tai sijoituspalveluyritys.<\/li>\n<\/ul>\n\nKullakin rekisterinhoitajalla on Euroclearissa yksi tai useampia arvo-osuustilej\u00e4, joilla se s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asiakkaidensa arvopapereita, kuten osakkeita. Ulkopuoliset tai edes Euroclear eiv\u00e4t \u201dn\u00e4e tilien sis\u00e4\u00e4n\u201d, eli siihen, ketk\u00e4 arvopapereiden todellisia omistajia ovat.<\/li>\n<\/ul>\n\nP\u00f6rssiyhti\u00f6n omistajaluettelossakin n\u00e4kyy t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa vain rekisterinhoitajan nimi.<\/li>\n<\/ul>\n\nHallintarekister\u00f6innin tavoitteena on ollut p\u00e4\u00e4omamarkkinoiden toimivuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen Suomessa, eli se, ett\u00e4 osakekauppa olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa.<\/li>\n<\/ul>\n\nHallintarekistereiss\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4, monissa Euroopan maissa suurin osa osakeomistuksesta on hallintarekister\u00f6ity\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\nHallintarekisteri tarkoittaa kuitenkin, ett\u00e4 esimerkiksi verottaja ei n\u00e4e suoraan osakkeiden oikeita omistajia \u2013 eik\u00e4 pysty valvomaan, ett\u00e4 omistajat maksavat heille kuuluvat osinkoverot.<\/li>\n<\/ul>\n\nSijoittajat voivat my\u00f6s ketjuttaa omistuksiaan kauas omasta kotimaastaan; samaa osakepottia voidaan siirt\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4lt\u00e4 siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 todellinen omistaja \u201dkatoaa\u201d ketjuun.<\/li>\n<\/ul>\n<\/aside>\nVerottajat jakavat tietoja osinkokikkailun torppaamiseksi<\/h3>\n Eri maiden verottajat ja muut viranomaiset ovat jo jonkin aikaa jakaneet aktiivisesti toisilleen markkinadataa ja muita tietoja saadakseen laittoman osinkokikkailun lopetetuksi.<\/p>\n
Verottajan selvitysty\u00f6t\u00e4 helpottaa niin kutsuttu Trace-menettely. Trace (Treaty Relief and Compliance Enhancement) on teollisuusmaiden j\u00e4rjest\u00f6n OECD:n lanseeraama malli, joka valtuuttaa suomalaisia osakkeita s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t kotimaiset ja ulkomaiset tilinhoitajapankit rekister\u00f6itym\u00e4\u00e4n verohallinnon rekisteriin. Pankkien on my\u00f6s selvitett\u00e4v\u00e4 todellinen osingonsaaja\/osakkeenomistaja, ja ne ovat vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 osingoista perit\u00e4\u00e4n oikeansuuruinen l\u00e4hdevero.<\/p>\n
Rekisteriin on ilmoittautunut kymmeni\u00e4 suomalaisia ja ulkomaisia pankkeja ja muita rahoitusalan yrityksi\u00e4. Suomi on ensimm\u00e4inen maa, joka on ottanut Tracen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
\u2013 Tracen avulla pystymme avaamaan aiempaa nopeammin hallintarekister\u00f6idyn osakkeen s\u00e4ilytysketjun, joka rakentuu p\u00f6rssiyhti\u00f6n ja todellisen osingonsaajan v\u00e4lille, Katja Pussila sanoo.<\/p>\n
\u2013 Lis\u00e4ksi saamme aiempaa selv\u00e4sti kattavammin tiedot osingonsaajista. N\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 mahdollistavat sen, ett\u00e4 pystymme paremmin kohdistamaan toimenpiteit\u00e4 riskeiksi arvioituihin asiakkaisiin.<\/p>\n
Osakkeiden s\u00e4ilutysketjuun voi esimerkiksi kuulua yrityksi\u00e4, joilla ei ole muuta toimintaa kuin osakkeiden ja osinkojen siirtely yritykselt\u00e4 toiseen. Osa n\u00e4ist\u00e4 yrityksist\u00e4 voi olla suomalaisessa omistuksessa, vaikka ne on rekister\u00f6ity ulkomaille.<\/p>\n
Verohallinto on l\u00e4hett\u00e4nyt ohjaus- ja varoituskirjeit\u00e4 Suomessa toimiville tilinhoitajapankeille ja suomalaisille p\u00f6rssiyhti\u00f6ille, jotta ne toimisivat huolellisesti osinkoa maksaessaan ja vaatisivat osingonsaajilta riitt\u00e4v\u00e4t selvitykset siit\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 yksitt\u00e4iset osingonsaajat alennetun verokannan ehdot.<\/p>\n
\u2013 Yhti\u00f6t ovat ottaneet viestimme vakavasti, Pussila sanoo.<\/p>\n
MOT kertoi tietovuodosta vuonna 2018 ohjelmassa Pankkiirin musta sielu:<\/em><\/p>\n<\/div>\n
Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00:een asti.<\/em><\/p>\n<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalaisten p\u00f6rssiyhti\u00f6iden osakkeita on saatettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suurissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 osinkoveropetoksissa. Petosep\u00e4ilyt ovat l\u00f6ytyneet Suomen verohallinnon reilut kolme vuotta sitten aloittaneen iskujoukon erikoishankkeessa. Iskuryhm\u00e4 perustettiin sen j\u00e4lkeen, kun Ylen MOT-toimitus oli osana eurooppalaisten tutkivien toimittajien hanketta kertonut osinkoverokikkailusta. Verokikkailun mahdollistavia kuvioita on rakennettu k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4ksi p\u00f6rssiyhti\u00f6iden osakkeille maksettavia osinkoja. Verohallinnon selvityksen mukaan vuosittain noin 700 miljoonaa osaketta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":86013,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86012"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86012"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86012\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/86013"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"Verohallinnon](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_639\/39-965930629dfaccdfad9.jpg\")