Toisin k\u00e4vi. Ensimm\u00e4isell\u00e4 matkallaan Kongossa oleva kuningas toisti aiemmat ”syvimm\u00e4t pahoittelunsa menneisyyden haavoista”. Parin vuoden takainen tunnustus<\/a> oli merkitt\u00e4v\u00e4, mutta huomiota her\u00e4tti se, ett\u00e4 suoranaista anteeksipyynt\u00f6\u00e4 ei kuninkaan suusta silloin kuultu. Kuten ei nytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u2013 Kongolaisena voin sanoa: tervetuloa Kongon demokraattiseen tasavaltaan, teid\u00e4n majesteettinne. Mutta olkaa t\u00e4ll\u00e4 kertaa riitt\u00e4v\u00e4n rohkea pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n anteeksi kongolaisilta. Pelk\u00e4t pahoittelut eiv\u00e4t riit\u00e4, sanoi historian professori Antoine Roger Lokongo<\/strong> Reutersille ennen kuninkaan vierailua.<\/p>\n Kuninkaallisen vierailun alla my\u00f6s poliittisesta aktivismistaan tunnettu Belgian prinsessa Esm\u00e9ralda<\/strong> toisti vaatimuksensa, ett\u00e4 Belgian on pyydett\u00e4v\u00e4 kongolaisilta reilusti anteeksi.<\/p>\n \u2013 Kuten parisuhteissakin, anteeksi pyyt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tasapainoisen suhteen uudelleenk\u00e4ynnist\u00e4miselle, prinsessa sanoi helmikuussa uutistoimisto AFP:n haastattelussa.<\/p>\n \u2013 Emme ole vastuussa esi-isiemme teoista, mutta meill\u00e4 on vastuu puhua niist\u00e4, prinsessa sanoi.<\/p>\n Belgialaisten valtakausi nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella oli siirtomaa-ajan synkimpi\u00e4 ja julmimpia lukuja.<\/p>\n Miljoonia kongolaisia tapettiin ja silvottiin kumintuotannon yhteydess\u00e4, kun alue oli 1900-luvun vaihteessa kuningas Leopold II:n<\/strong> henkil\u00f6kohtaisessa omistuksessa. Ihmisten ja luonnonvarojen riisto jatkui viel\u00e4 yli 50 vuotta Leopoldin j\u00e4lkeen, kun Kongo oli Belgian virallinen siirtomaa.<\/p>\n Kes\u00e4n 2020 rasisminvastaisten mielenosoitusten kansainv\u00e4linen aalto n\u00e4kyi vahvasti Belgiassa<\/a>, jossa Leopold II:n patsaita t\u00f6hrittiin punaisella maalilla ja osa patsaista poistettiin katukuvasta.<\/p>\n 2000-luvulla Belgia on pienin askelin l\u00e4htenyt sovittelun tielle, sill\u00e4 aihe on Belgiassa poliittisesti tulenarka. Tiistaina kuningaspari ja p\u00e4\u00e4ministeri Alexander de Croo<\/strong> otettiin juhlallisesti vastaan Kongon p\u00e4\u00e4kaupungin Kinshasan lentokent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n \u2013 Huolimatta siit\u00e4 mit\u00e4 belgialaiset meille tekiv\u00e4t siirtomaa-aikana, olemme valmiita antamaan anteeksi. Olemme iloisia kuningasparin saapumisesta, sanoi kuninkaallisia lentokent\u00e4lle katsomaan saapunut Antoine Mubidiki<\/strong> uutistoimisto Reutersille.<\/p>\n Keskiviikon puheessaan<\/a> Kinshasassa kuningas Philippe maalaili Belgian ja Kongon v\u00e4list\u00e4 tulevaisuuden yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta kuittasi siirtomaahistorian muutamalla virkkeell\u00e4.<\/p>\n Kuningas tunnusti, ett\u00e4 siirtomaavalta perustui riistoon ja alistamiseen, eik\u00e4 rasismiin ja syrjint\u00e4\u00e4n perustuva j\u00e4rjestelm\u00e4 ollut oikeutettu. Sitten h\u00e4n toisti aiemmat pahoittelunsa. Edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuningas Leopold II:sta h\u00e4n ei maininnut nimelt\u00e4.<\/p>\n Konkreettisena sovinnonteon eleen\u00e4 kuninkaan vierailulla on tarkoitus laittaa alulle Kongosta aikoinaan ry\u00f6v\u00e4ttyjen kulttuurihistoriallisten esineiden palauttamista.<\/p>\n Kymmeni\u00e4 tuhansia esineit\u00e4 on ollut vuosikymmeni\u00e4 esill\u00e4 Belgian Afrikka-museossa, joka on viime vuosina uudistunut ja alkanut tehd\u00e4 tili\u00e4 kolonialistisen roolinsa kanssa.<\/p>\n Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 palautettavista esineist\u00e4 on kongolaisen siirtomaavastaisen kamppailun esikuvan ja maan itsen\u00e4isyyden ajan ensimm\u00e4isen p\u00e4\u00e4ministerin Patrice Lumumban<\/strong> hammas.<\/p>\n Lumumba kaapattiin ja murhattiin vuonna 1961, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4nen ruumiinsa liuotettiin rikkihapossa \u2013 hammasta lukuun ottamatta. Ruumiin h\u00e4vitykseen osallistunut belgialainen santarmi oli ottanut sen henkil\u00f6kohtaiseksi muistoesineeksi.<\/p>\n Vasta vuonna 2002 Belgia my\u00f6nsi osallisuutensa p\u00e4\u00e4ministerin salamurhaan ja esitti pahoittelunsa.<\/p>\n Belgian p\u00e4\u00e4ministeri de Croo palauttaa hampaan<\/a> Lumumban sukulaisille my\u00f6hemmin kes\u00e4kuussa. Kansallissankarin j\u00e4lkel\u00e4iset matkustavat noutamaan sen Brysselist\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n Belgian kolonialismi oli yksi synkimmist\u00e4 ajoista, ja suomalaisilla oli oma t\u00e4rke\u00e4 roolinsa siin\u00e4 \u2013 Kongon Akseli avaa tarinan pimeyden syd\u00e4meen <\/a><\/p>\n Toimittajalta: Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 suomalaisetkin ovat olleet etsim\u00e4ss\u00e4 Kongon rikkauksia kaivoksilla? <\/a><\/p>\n”Olemme valmiita antamaan anteeksi”<\/h3>\n
![\"Belgian](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_654\/39-96699262a08e0d7cda8.jpg\")
Murhatun p\u00e4\u00e4ministerin hammas<\/h3>\n
![\"Kongon](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_960,h_640\/39-96694662a0877772d6e.jpg\")