maailman saastuneimmaksi kutsuttu<\/a> meri n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\u2013 Vedest\u00e4 tulee alati tummempaa, h\u00e4n kuvailee.<\/p>\n
Kes\u00e4isin vesist\u00f6n huono tila ilmenee myrkyllisin\u00e4 sinilev\u00e4lauttoina.<\/p>\n
Rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset ravinteet, erityisesti typpi ja fosfori. Niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy mereen maa- ja mets\u00e4taloudesta, mutta my\u00f6s teollisuuden ja kotitalouksien j\u00e4tevesist\u00e4 sek\u00e4 liikenteest\u00e4.<\/p>\n
Merenkulku on osa ongelmaa.<\/p>\n
It\u00e4merell\u00e4 seilaa p\u00e4ivitt\u00e4in noin 2 000 rahtialusta, joiden arviolta 25 000 hengen miehist\u00f6n j\u00e4tevedet puretaan valtaosin mereen.<\/p>\n
My\u00f6s Literskin johtaman 16-henkisen miehist\u00f6n wc-vedet lasketaan mereen.<\/p>\nKapteeni Waldemar Literski viett\u00e4\u00e4 aina kaksi kuukautta laivalla ja sitten kaksi kuukautta vapaalla. Koronarajoitusten vuoksi maissa ei tavallisesti k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4lill\u00e4.<\/span>Antro Valo \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nWc-vesien laskeminen mereen on t\u00e4ysin laillista<\/h3>\n Koko Kotka\u2013Haminan satamakokonaisuudessa vierailee vuosittain noin 2 500 alusta, joista viime vuonna vain 14 j\u00e4tti j\u00e4tevesi\u00e4 satamaan.<\/p>\n
Edellisen\u00e4 vuonna n\u00e4in teki vain kolme alusta siit\u00e4kin huolimatta huolimatta, ett\u00e4 satama ei peri varustamoilta j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyst\u00e4 erillist\u00e4 maksua.<\/p>\n
It\u00e4meren alueella matkustajalaivat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tevesi\u00e4 mereen.<\/p>\n
Rahtialuksille vastaavaa kieltoa ei ole. Ne voivat purkaa k\u00e4ym\u00e4l\u00e4vedet mereen 20 kilometri\u00e4 ennen rantaa. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tevedess\u00e4 olevat sattumat hienonnetaan.<\/p>\n
Jos aluksella on vedenpuhdistuslaitos, joka tappaa kolibakteerit mutta ei poista rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavia ravinteita, k\u00e4ym\u00e4l\u00e4vedet voi purkaa vaikka aivan rannan tuntumassa.<\/p>\n
Literskin johtamalla rahtialuksella on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4llainen j\u00e4tevedenpuhdistusj\u00e4rjestelm\u00e4. Se laskee mereen jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 wc-vett\u00e4, joka on desinfioitua ja hienonnettua mutta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 edelleen ravinteita.<\/p>\n
\u2013 Emme voi ker\u00e4t\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tevett\u00e4. Aluksella ei ole sille tankkia, kapteeni Literski selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Harmaaveden eli peseytymisess\u00e4, astioidenpesussa ja pyykinpesussa syntyv\u00e4n j\u00e4teveden alus ker\u00e4\u00e4 ja purkaa satamassa maihin.<\/p>\n
Valtaosa rahtialuksista ei tee senk\u00e4\u00e4n vertaa.<\/p>\nRahtialuksen keitti\u00f6ss\u00e4, pyykkituvassa ja peseytymistiloissa syntyy harmaavett\u00e4 muutaman p\u00e4iv\u00e4n matkalla kuutioittain.<\/span>Antro Valo \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nSatamassa s\u00e4ili\u00f6auto imee harmaaveden letkulla maihin. Vedenpuhdistamolla j\u00e4tteest\u00e4 erotetaan liete ja se kuivataan. Lopulta siit\u00e4 valmistetaan biopolttoainetta.<\/span>Antro Valo \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nVanhentunutta tekniikkaa ja vanhakantaisia asenteita<\/h3>\n \u2013 Merenkulkijoiden keskuudessa on el\u00e4nyt k\u00e4sitys merest\u00e4 valtavana roskiksena, mutta asenteet ovat muuttumassa.<\/p>\n
N\u00e4in sanoo Elisa Mikkolainen<\/strong> Baltic Sea Action Group -s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\u2013 Monet laivat onkin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti rakennettu niin, ett\u00e4 j\u00e4tevedet menev\u00e4t mereen, h\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Puutteellisen tiedon ja vanhan tekniikan lis\u00e4ksi j\u00e4tteiden mereen purkamiselle on Mikkolaisen mukaan paljon muitakin syit\u00e4.<\/p>\n
Kansainv\u00e4liset varustamot eiv\u00e4t h\u00e4nen mukaansa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 voivat It\u00e4meren alueella j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tevedet satamaan veloituksetta.<\/p>\n
Laivat pyrkiv\u00e4t my\u00f6s toimimaan satamassa mahdollisimman nopeasti, ja j\u00e4tteiden purkamisen pel\u00e4t\u00e4\u00e4n viev\u00e4n aikaa. Ison aluksen paikallaan seisominen voi maksaa tuhansia euroja tunnissa.<\/p>\n
Sen lis\u00e4ksi on teknisi\u00e4 puutteita. Monissa rahtialuksissa ei ole valmiuksia j\u00e4tevesien s\u00e4il\u00f6miseen eik\u00e4 satamissa kiinteit\u00e4 viem\u00e4reit\u00e4 niiden vastaanottamiseen.<\/p>\nBSAG:n asiantuntija Elisa Mikkolainen ja n\u00e4ytteenottaja Arto Tahvanainen astuvat rahtialukselle ottamaan n\u00e4ytteit\u00e4 harmaavedest\u00e4. <\/span>Jani Saikko \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nUPM johtaa muutosta, Ven\u00e4j\u00e4 hankaa vastaan<\/h3>\n Merenkulun j\u00e4tevesiongelman on mahdollista ratkaista ainakin kahdella tapaa: yritykset voivat alkaa purkaa j\u00e4tevedet maissa vapaaehtoisesti tai s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kirist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Lakien muuttaminen vaatisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaikkien It\u00e4meren ymp\u00e4rysvaltioiden tukea. Viime aikoina yhteisty\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa ei ole vaikuttanut mahdolliselta.<\/p>\n
Mets\u00e4teollisuusyhti\u00f6 UPM sen sijaan kertoi keskiviikkona, ett\u00e4 kaikki sen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t rahtialukset purkavat jatkossa j\u00e4tevetens\u00e4 maissa. Sen lis\u00e4ksi yhti\u00f6 on kertoo, ett\u00e4 j\u00e4tevesien ravinteet ohjataan jatkossa hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
It\u00e4meri-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 BSAG selvitt\u00e4\u00e4 parhaillaan, kuinka paljon rahtialuksilta p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n k\u00e4ym\u00e4l\u00e4vett\u00e4 ja harmaavett\u00e4, ja kuinka paljon ravinteita vedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
L\u00f6yd\u00f6sten perusteella voidaan arvioida, tulisiko k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tevesien, harmaavesien ja ruokaj\u00e4tteen purkamista rajoittaa my\u00f6s rahtialusten osalta.<\/p>\nHarmaavesi haisee kuvottavalta. BSAG:n selvityksen perusteella rahtialusten harmaavedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jopa enemm\u00e4n haitallisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin matkustaja-alusten harmaavedet.<\/span>Jani Saikko \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nUudessa j\u00e4tevesitutkimuksessa analysoidaan my\u00f6s mikrovuovit, joita p\u00e4\u00e4tyy harmaaveteen tekokuituvaatteiden ja kemikaalien mukana. L\u00f6yd\u00f6sten pohjalta voidaan arvioida tarvetta rajoittaa rahtialusten harmaavesien purkamista It\u00e4mereen.<\/span>Jani Saikko \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nIt\u00e4meren vesi vaihtuu hitaasti<\/h3>\n It\u00e4meren tilan on nyt jo huomattavasti parempi kuin viel\u00e4 1980-luvulla.<\/p>\n
Mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on pystytty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n 40 vuodessa jopa 60 prosenttia.<\/p>\n
Esimerkiksi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen erikoistutkija Seppo Knuutilan<\/strong> mukaan It\u00e4meren sloganista maailman saastuneimpana meren\u00e4 voitaisiin jo luopua.<\/p>\n\nLue my\u00f6s:<\/strong> Tutkija: It\u00e4meri ei ole en\u00e4\u00e4 maailman saastunein meri \u2013 mutta siin\u00e4 hyv\u00e4t uutiset olivatkin<\/a><\/li>\n<\/ul>\nRavinteiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 mereen on Knuutilan mukaan onnistuttu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta vuosikymmenien aikana kertynyt kuorma rasittaa sen ekosysteemi\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
N\u00e4in ajattelee my\u00f6s rahtilaivan kapteeni Waldemar Literski.<\/p>\n
\u2013 It\u00e4meri on melkein kuin suljettu allas. Kaikki mit\u00e4 sinne lasketaan, pysyy siell\u00e4.<\/p>\n
Siksi ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6t on syyt\u00e4 karsia minimiin.<\/p>\n
Juttua varten on haastateltu my\u00f6s kourma-auton kuljettajaa Sauli Heijaria<\/strong>, Hamina\u2013Kotkan sataman kehitysjohtajaa Suvi-Tuuli Lappalaista<\/strong>, UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgrenia<\/strong>, Liikenne- ja viestint\u00e4viraston johtavaa asiantuntijaa Anita M\u00e4kist\u00e4<\/strong>, GAC Finlandin laivameklaria<\/em> Johnny Ulmasta<\/em><\/strong> ja rahtialuksen konep\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4 Volodymyr Yurkevychia<\/strong>.<\/em><\/p>\nMit\u00e4 ajatuksia juttu her\u00e4tti? Voit keskustella aiheesta 10.6. klo 23 asti.<\/em><\/p>\n<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kapteeni Waldemar Literski on seilannut It\u00e4merell\u00e4 vuodesta 2007. Uransa aikana h\u00e4n on n\u00e4hnyt aitiopaikalta, milt\u00e4 maailman saastuneimmaksi kutsuttu meri n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. \u2013 Vedest\u00e4 tulee alati tummempaa, h\u00e4n kuvailee. Kes\u00e4isin vesist\u00f6n huono tila ilmenee myrkyllisin\u00e4 sinilev\u00e4lauttoina. Rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset ravinteet, erityisesti typpi ja fosfori. Niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy mereen maa- ja mets\u00e4taloudesta, mutta my\u00f6s teollisuuden ja kotitalouksien j\u00e4tevesist\u00e4 sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":86388,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86387"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86387"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86387\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/86388"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86387"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86387"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86387"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}