Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_6b63d6da9129a6be9bb1a350b7783023, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":86387,"date":"2022-06-09T08:43:05","date_gmt":"2022-06-09T08:43:05","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/noin-25-000-merenkulkijan-wc-vedet-lasketaan-paivittain-itamereen-vaikka-jatteiden-purkaminen-satamissa-ei-maksaisi-varustamoille-mitaan\/"},"modified":"2022-06-09T08:43:05","modified_gmt":"2022-06-09T08:43:05","slug":"noin-25-000-merenkulkijan-wc-vedet-lasketaan-paivittain-itamereen-vaikka-jatteiden-purkaminen-satamissa-ei-maksaisi-varustamoille-mitaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/noin-25-000-merenkulkijan-wc-vedet-lasketaan-paivittain-itamereen-vaikka-jatteiden-purkaminen-satamissa-ei-maksaisi-varustamoille-mitaan\/","title":{"rendered":"Noin 25 000 merenkulkijan wc-vedet lasketaan p\u00e4ivitt\u00e4in It\u00e4mereen, vaikka j\u00e4tteiden purkaminen satamissa ei maksaisi varustamoille mit\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Kapteeni Waldemar Literski<\/strong> on seilannut It\u00e4merell\u00e4 vuodesta 2007. Uransa aikana h\u00e4n on n\u00e4hnyt aitiopaikalta, milt\u00e4 maailman saastuneimmaksi kutsuttu<\/a> meri n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Vedest\u00e4 tulee alati tummempaa, h\u00e4n kuvailee.<\/p>\n

Kes\u00e4isin vesist\u00f6n huono tila ilmenee myrkyllisin\u00e4 sinilev\u00e4lauttoina.<\/p>\n

Rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset ravinteet, erityisesti typpi ja fosfori. Niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy mereen maa- ja mets\u00e4taloudesta, mutta my\u00f6s teollisuuden ja kotitalouksien j\u00e4tevesist\u00e4 sek\u00e4 liikenteest\u00e4.<\/p>\n

Merenkulku on osa ongelmaa.<\/p>\n

It\u00e4merell\u00e4 seilaa p\u00e4ivitt\u00e4in noin 2 000 rahtialusta, joiden arviolta 25 000 hengen miehist\u00f6n j\u00e4tevedet puretaan valtaosin mereen.<\/p>\n

My\u00f6s Literskin johtaman 16-henkisen miehist\u00f6n wc-vedet lasketaan mereen.<\/p>\n

\"Kapteeni
Kapteeni Waldemar Literski viett\u00e4\u00e4 aina kaksi kuukautta laivalla ja sitten kaksi kuukautta vapaalla. Koronarajoitusten vuoksi maissa ei tavallisesti k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4lill\u00e4.<\/span>Antro Valo \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

Wc-vesien laskeminen mereen on t\u00e4ysin laillista<\/h3>\n

Koko Kotka\u2013Haminan satamakokonaisuudessa vierailee vuosittain noin 2 500 alusta, joista viime vuonna vain 14 j\u00e4tti j\u00e4tevesi\u00e4 satamaan.<\/p>\n

Edellisen\u00e4 vuonna n\u00e4in teki vain kolme alusta siit\u00e4kin huolimatta huolimatta, ett\u00e4 satama ei peri varustamoilta j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyst\u00e4 erillist\u00e4 maksua.<\/p>\n

It\u00e4meren alueella matkustajalaivat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tevesi\u00e4 mereen.<\/p>\n

Rahtialuksille vastaavaa kieltoa ei ole. Ne voivat purkaa k\u00e4ym\u00e4l\u00e4vedet mereen 20 kilometri\u00e4 ennen rantaa. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tevedess\u00e4 olevat sattumat hienonnetaan.<\/p>\n

Jos aluksella on vedenpuhdistuslaitos, joka tappaa kolibakteerit mutta ei poista rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavia ravinteita, k\u00e4ym\u00e4l\u00e4vedet voi purkaa vaikka aivan rannan tuntumassa.<\/p>\n

Literskin johtamalla rahtialuksella on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4llainen j\u00e4tevedenpuhdistusj\u00e4rjestelm\u00e4. Se laskee mereen jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 wc-vett\u00e4, joka on desinfioitua ja hienonnettua mutta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 edelleen ravinteita.<\/p>\n

\u2013 Emme voi ker\u00e4t\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tevett\u00e4. Aluksella ei ole sille tankkia, kapteeni Literski selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Harmaaveden eli peseytymisess\u00e4, astioidenpesussa ja pyykinpesussa syntyv\u00e4n j\u00e4teveden alus ker\u00e4\u00e4 ja purkaa satamassa maihin.<\/p>\n

Valtaosa rahtialuksista ei tee senk\u00e4\u00e4n vertaa.<\/p>\n

\"Rahtialuksen
Rahtialuksen keitti\u00f6ss\u00e4, pyykkituvassa ja peseytymistiloissa syntyy harmaavett\u00e4 muutaman p\u00e4iv\u00e4n matkalla kuutioittain.<\/span>Antro Valo \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
\"S\u00e4ili\u00f6auto
Satamassa s\u00e4ili\u00f6auto imee harmaaveden letkulla maihin. Vedenpuhdistamolla j\u00e4tteest\u00e4 erotetaan liete ja se kuivataan. Lopulta siit\u00e4 valmistetaan biopolttoainetta.<\/span>Antro Valo \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

Vanhentunutta tekniikkaa ja vanhakantaisia asenteita<\/h3>\n

\u2013 Merenkulkijoiden keskuudessa on el\u00e4nyt k\u00e4sitys merest\u00e4 valtavana roskiksena, mutta asenteet ovat muuttumassa.<\/p>\n

N\u00e4in sanoo Elisa Mikkolainen<\/strong> Baltic Sea Action Group -s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Monet laivat onkin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti rakennettu niin, ett\u00e4 j\u00e4tevedet menev\u00e4t mereen, h\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Puutteellisen tiedon ja vanhan tekniikan lis\u00e4ksi j\u00e4tteiden mereen purkamiselle on Mikkolaisen mukaan paljon muitakin syit\u00e4.<\/p>\n

Kansainv\u00e4liset varustamot eiv\u00e4t h\u00e4nen mukaansa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 voivat It\u00e4meren alueella j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tevedet satamaan veloituksetta.<\/p>\n

Laivat pyrkiv\u00e4t my\u00f6s toimimaan satamassa mahdollisimman nopeasti, ja j\u00e4tteiden purkamisen pel\u00e4t\u00e4\u00e4n viev\u00e4n aikaa. Ison aluksen paikallaan seisominen voi maksaa tuhansia euroja tunnissa.<\/p>\n

Sen lis\u00e4ksi on teknisi\u00e4 puutteita. Monissa rahtialuksissa ei ole valmiuksia j\u00e4tevesien s\u00e4il\u00f6miseen eik\u00e4 satamissa kiinteit\u00e4 viem\u00e4reit\u00e4 niiden vastaanottamiseen.<\/p>\n

\"Elisa
BSAG:n asiantuntija Elisa Mikkolainen ja n\u00e4ytteenottaja Arto Tahvanainen astuvat rahtialukselle ottamaan n\u00e4ytteit\u00e4 harmaavedest\u00e4. <\/span>Jani Saikko \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

UPM johtaa muutosta, Ven\u00e4j\u00e4 hankaa vastaan<\/h3>\n

Merenkulun j\u00e4tevesiongelman on mahdollista ratkaista ainakin kahdella tapaa: yritykset voivat alkaa purkaa j\u00e4tevedet maissa vapaaehtoisesti tai s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kirist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lakien muuttaminen vaatisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaikkien It\u00e4meren ymp\u00e4rysvaltioiden tukea. Viime aikoina yhteisty\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa ei ole vaikuttanut mahdolliselta.<\/p>\n

Mets\u00e4teollisuusyhti\u00f6 UPM sen sijaan kertoi keskiviikkona, ett\u00e4 kaikki sen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t rahtialukset purkavat jatkossa j\u00e4tevetens\u00e4 maissa. Sen lis\u00e4ksi yhti\u00f6 on kertoo, ett\u00e4 j\u00e4tevesien ravinteet ohjataan jatkossa hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

It\u00e4meri-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 BSAG selvitt\u00e4\u00e4 parhaillaan, kuinka paljon rahtialuksilta p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n k\u00e4ym\u00e4l\u00e4vett\u00e4 ja harmaavett\u00e4, ja kuinka paljon ravinteita vedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

L\u00f6yd\u00f6sten perusteella voidaan arvioida, tulisiko k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tevesien, harmaavesien ja ruokaj\u00e4tteen purkamista rajoittaa my\u00f6s rahtialusten osalta.<\/p>\n

\"Harmaan
Harmaavesi haisee kuvottavalta. BSAG:n selvityksen perusteella rahtialusten harmaavedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jopa enemm\u00e4n haitallisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin matkustaja-alusten harmaavedet.<\/span>Jani Saikko \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
\"Elisa
Uudessa j\u00e4tevesitutkimuksessa analysoidaan my\u00f6s mikrovuovit, joita p\u00e4\u00e4tyy harmaaveteen tekokuituvaatteiden ja kemikaalien mukana. L\u00f6yd\u00f6sten pohjalta voidaan arvioida tarvetta rajoittaa rahtialusten harmaavesien purkamista It\u00e4mereen.<\/span>Jani Saikko \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

It\u00e4meren vesi vaihtuu hitaasti<\/h3>\n

It\u00e4meren tilan on nyt jo huomattavasti parempi kuin viel\u00e4 1980-luvulla.<\/p>\n

Mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on pystytty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n 40 vuodessa jopa 60 prosenttia.<\/p>\n

Esimerkiksi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen erikoistutkija Seppo Knuutilan<\/strong> mukaan It\u00e4meren sloganista maailman saastuneimpana meren\u00e4 voitaisiin jo luopua.<\/p>\n