Maarianhaminan<\/span> keskustassa on pala Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n konsulaatti on ollut l\u00e4sn\u00e4 demilitarisoidulla saariryhm\u00e4ll\u00e4 vuodesta 1940, jolloin se kirjattiin talvisodan j\u00e4lkeen rauhanehtoihin. Keltaisen puutalon pihalla liehuu Ven\u00e4j\u00e4n lippu.<\/span><\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n konsulaatilla Maarianhaminassa on erityisteht\u00e4v\u00e4: se valvoo Ahvenanmaan demilitarisoinnin toteutumista. Kylm\u00e4n sodan aikana ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli jopa 140, nykyisin heit\u00e4 on vain muutama.<\/span><\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan helmikuun lopulla konsulaatin olemassaoloa on alettu kritisoida voimakkaasti. My\u00f6s itsehallinnon satavuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 konsulaatin luona oli protesti \u2013 kuten 108:na sit\u00e4 edelt\u00e4neen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013 Olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 joka ilta kello 17. Joskus meit\u00e4 on 5, joskus 50. Itse tulen noin kolmena iltana viikossa, <\/span>Sinni Uunila<\/a> kertoo.<\/span><\/p>\n \u2013 Sota vaatii sitkeytt\u00e4.<\/span><\/p>\n