Erityisen paljon lintuja on h\u00e4vinnyt maatalousymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 maatalouden tehostumisen ja maank\u00e4yt\u00f6n muutosten my\u00f6t\u00e4.<\/h4>\n

Vuodesta 1980 vuoteen 2017 pesivien lintujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan v\u00e4hentyneen l\u00e4hes 20 prosenttia, mik\u00e4 vastaa noin 600 miljoonaa lintuyksil\u00f6\u00e4. Etenkin muutamat runsaslukuiset lajit ovat v\u00e4hentyneet suuresti. Esimerkiksi varpusen kanta on pudonnut l\u00e4hes 250 miljoonalla yksil\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

Tiedot perustuvat Ison-Britannian BirdLifen julkaisemaan tutkimukseen Euroopan laajuisen linnustonseurantaveroston (European Bird Census Council) sek\u00e4 EU:n j\u00e4senvaltioiden tietoihin 378 lintulajin pesim\u00e4kannoista ja kannanmuutoksista.<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 osa lintujen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemisest\u00e4 johtuu muutaman runsaslukuisen lintulajin taantumisesta. Pahimmin on k\u00e4rsinyt varpunen, jonka kannasta on h\u00e4vinnyt noin puolet, yhteens\u00e4 247 miljoonaa lintua. Seuraavaksi eniten v\u00e4heniv\u00e4t keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kki (\u201397 miljoonaa yksil\u00f6\u00e4), kottarainen (\u201375 miljoonaa yksil\u00f6\u00e4) ja kiuru (\u201368 miljoonaa yksil\u00f6\u00e4).<\/p>\n

Erityisen paljon lintuja on h\u00e4vinnyt maatalousymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 maatalouden tehostumisen ja maank\u00e4yt\u00f6n muutosten my\u00f6t\u00e4. Suhteellinen v\u00e4heneminen on ollut suurta my\u00f6s esimerkiksi sis\u00e4vesien, soiden ja arktisten alueiden linnuilla. Muuttolinnuista monet pitk\u00e4nmatkan muuttajat, kuten pajulintu ja keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kki, ovat v\u00e4hentyneet enemm\u00e4n kuin Euroopassa talvehtivat lajit.<\/p>\n<\/p>\n

EU:n lintudirektiivi ja luontotyyppidirektiivi ovat pelastaneet monta lintua<\/h3>\n

Lintujen v\u00e4heneminen oli Euroopassa voimakkainta 1980- ja 1990-luvuilla. Sen j\u00e4lkeen muun muassa EU:n lintudirektiivi ja luontotyyppidirektiivi ovat hy\u00f6dytt\u00e4neet lintulajeja ja tehostaneet luonnon suojelua. Ilman luonnonsuojeludirektiivej\u00e4 monet lajit olisivat v\u00e4hentyneet viel\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n

Runsaat puolet tutkituista lajeista on runsastunut, mutta n\u00e4iden kannat vahvistuivat huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin mit\u00e4 v\u00e4hentyneiden lajien kannat pieneniv\u00e4t. Eniten runsastuivat mustap\u00e4\u00e4kerttu, tiltaltti ja mustarastas, jotka ovat saattaneet hy\u00f6ty\u00e4 esimerkiksi ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4m\u00e4 tutkimus on selke\u00e4 h\u00e4lytysmerkki. Vaikka harvinaisten tai uhanalaisten lintujen suojelu on johtanut joihinkin onnistumisiin, elinymp\u00e4rist\u00f6jen heikkeneminen on jatkunut, mik\u00e4 n\u00e4kyy lintukantojen yleisen\u00e4 pienenemisen\u00e4. Laaja-alaista suojeluty\u00f6t\u00e4 tarvitaan siis edelleen, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen<\/b>.<\/p>\n<\/p>\n

<\/p>\n

\n<\/p>\n

Source Link<\/span> www.kansanuutiset.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Erityisen paljon lintuja on h\u00e4vinnyt maatalousymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 maatalouden tehostumisen ja maank\u00e4yt\u00f6n muutosten my\u00f6t\u00e4. Vuodesta 1980 vuoteen 2017 pesivien lintujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan v\u00e4hentyneen l\u00e4hes 20 prosenttia, mik\u00e4 vastaa noin 600 miljoonaa lintuyksil\u00f6\u00e4. Etenkin muutamat runsaslukuiset lajit ovat v\u00e4hentyneet suuresti. Esimerkiksi varpusen kanta on pudonnut l\u00e4hes 250 miljoonalla yksil\u00f6ll\u00e4. Tiedot perustuvat Ison-Britannian BirdLifen julkaisemaan tutkimukseen Euroopan laajuisen linnustonseurantaveroston […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":8671,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8670"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8670"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8670\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8671"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8670"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8670"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8670"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}