![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/13-3-10998655.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Euroopan keskuspankki kertoi torstaina poikkeuksellisen suoraan suunnitelmistaan nostaa keskeisi\u00e4 ohjauskorkojaan.<\/p>\n
Markkinoilla koronnostoja on osattu odottaa, mutta silti mahdollisesti useasta per\u00e4kk\u00e4isest\u00e4 koronnostosta kertominen on saanut asuntovelalliset pohtimaan lainakustannuksiaan.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suurimmassa osassa asuntolainoja viitekorkona on 12 kuukauden euribor.<\/p>\n
\u2013 Euribor-korko koostuu markkinoiden odotuksista ohjauskoron suhteen sek\u00e4 pankkien riskilis\u00e4st\u00e4. Euribor-korot ovat keskeisi\u00e4 arvioitaessa korkomuutoksien vaikutuksia kotitalouksien maksamiin asuntolainakorkoihin, koska suuri osa, esimerkiksi 87 % omistusasuntolainakoroista, on sidottu 12 kuukauden euribor-korkoon, kertoo vanhempi neuvonantaja Ville Tolkki<\/strong> Suomen Pankista.<\/p>\n H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 kotitalouksien maksamat uusien asuntolainojen korot l\u00e4htiv\u00e4t nousuun jo viime vuoden lopulla. Suosituin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor nousi nollan yl\u00e4puolelle huhtikuussa 2022.<\/p>\n \u2013 Arviomme mukaan tuossa ennen huhtikuuta havaitussa uusien asuntolainojen koronnousussa n\u00e4kyy erityisesti kotitalouksien lis\u00e4\u00e4ntynyt varautuminen hankkimalla korkosuojauksia. Koron maksun yhteydess\u00e4 maksettavat korkosuojauskustannukset vaikuttavat asuntolainojen sovittuun vuosikorkoon. Toisaalta korkosuojauksella kotitalous voi varautua tuleviin koron muutoksiin, sanoo Tolkki.<\/p>\n Varautuminen on huomattu my\u00f6s suurimpiin asuntoluotottajiin kuuluvassa OP-ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ihmiset ovat varautuneet aika hyvin. Moniin uusiin lainoihin on laitettu korkokattoja. Osa on my\u00f6s varautunut s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4, toteaa OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela.<\/strong><\/p>\n Vaihtuvakorkoisissa lainoissa viitekoron nousu vaikuttaa sovitusta korontarkistusajankohdasta eteenp\u00e4in.<\/p>\n Erilaisten koronnostojen vaikutusta Kortela havainnollistaa yksinkertaistetulla laskelmalla. Esimerkiksi 20 vuodeksi otetun 100 000 euron tasalyhenteisess\u00e4 lainassa koron nousu 25 korkopisteell\u00e4 0,75 prosentista yhteen prosenttiin, nostaisi alussa kuukausier\u00e4\u00e4 runsaalla kymmenell\u00e4 eurolla.<\/p>\n Toisaalta saman suuruisessa kiinte\u00e4ss\u00e4 tasaer\u00e4lainassa laina-aika vastaavan koronnoston my\u00f6t\u00e4 pitenisi 20 vuodesta 21 vuoteen.<\/p>\n Oman riskins\u00e4 voi aiheuttaa my\u00f6s EKP:n koronnostojen vaikutukset kansantalouteen. Inflaatiota jarruteltaessa my\u00f6s talouskasvu voi k\u00e4rsi\u00e4, mik\u00e4 saattaa n\u00e4ky\u00e4 ty\u00f6llisyydess\u00e4.<\/p>\n \u2013 Talouskasvu on hidastuvaa, mutta positiivista. Ty\u00f6markkina on vahva. Uskon ett\u00e4 kotitaloudet pystyv\u00e4 ihan hyvin hoitamaan lainojaan, Kortela luottaa.<\/p>\n Ent\u00e4 auttaako inflaatio velallisia?<\/p>\n \u2013 Inflaatio voi auttaa, jos palkat nousevat inflaation mukana, h\u00e4n katsoo.<\/p>\n Mutta kannattaako nyt asuntovelallisen perua lomamatka ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahat kasvaviin korkomenoihin?<\/p>\n \u2013 Ei ehk\u00e4 lomamatkaa pid\u00e4 perua, toivottavasta taloudessa on sen verran tilaa. Mutta fakta on, ett\u00e4 nyt pit\u00e4\u00e4 korkojen nousuun varautua. Viimeist\u00e4\u00e4n nyt tulee huomioida, ett\u00e4 korot tulevat todenn\u00e4k\u00f6isesti nousemaan aika nopeasti ja paljon, Kortela sanoo.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/p>\nMoni varautui etuk\u00e4teen<\/h3>\n