Esityksen perusteluna on se, ett\u00e4 pienituloiset maksavat arvonlis\u00e4veroja suhteellisesti enemm\u00e4n kuin suurituloiset, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 veroj\u00e4rjestelm\u00e4n tulontasausvaikutusta.<\/p>\n
\u2013 Erilaisten verojen osuus ruoan hinnasta on melkein puolet, ja pienituloisilla menee suhteellisesti enemm\u00e4n rahaa ruokaan kuin suurempituloisilla, Anderssonin esikunnasta arvioidaan.<\/p>\n Pienituloisilla ihmisill\u00e4 el\u00e4misen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksiin kuluu suurempi osa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tuloista kuin varakkaammilla. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen<\/a> mukaan ruoka oli pienituloisimmalla viidenneksell\u00e4 toiseksi suurin kuluer\u00e4 vuonna 2016, kun taas kaikkein rikkaimmilla se oli vasta viidenneksi suurin. Suurituloisimpien rahoista isompi osuus kului esimerkiksi vapaa-ajanviettoon ja liikkumiseen.<\/p>\n Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen<\/strong> mukaan kulutusverojen alentaminen on ”kovin kinkkist\u00e4”. Markkinatoimijoille voi h\u00e4nen mukaansa nimitt\u00e4in synty\u00e4 houkutus olla alentamatta tuotteen myyntihintaa ja pit\u00e4\u00e4 alennetusta arvonlis\u00e4verosta saatava hy\u00f6ty itsell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u2013 Arvonlis\u00e4veron alennuksen p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 kuluttajille on tutkittu aika paljon. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 alennus hyvin heikosti v\u00e4littyy kuluttajahintoihin. Tuotanto- ja jakeluketjun v\u00e4lik\u00e4det niin sanotusti ulosmittaavat hy\u00f6dyn. Sen sijaan veronkorotukset vied\u00e4\u00e4n tuotteiden hintoihin nopeasti, Ruuskanen arvioi.<\/p>\n Tilastokeskuksen mukaan arvonlis\u00e4verojen osuus k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tuloista on suurempi pieni- kuin suurituloisilla<\/a>. Pieni\u00adtuloisimmassa ryhm\u00e4ss\u00e4 arvonlis\u00e4\u00adveron osuus tuloista oli 12 prosenttia, kun suuri\u00adtuloisimmassa ryhm\u00e4ss\u00e4 se oli viisi prosenttia. Arvio ei sis\u00e4ll\u00e4 valmisteveroja, kuten alkoholi-, tupakka ja polttoaineveroja. Tiedot ovat vuodelta 2016.<\/p>\n Jos pienituloisimmat maksavat enemm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tuloistaan arvonlis\u00e4veroja kuin rikkaammat, eik\u00f6 verokannan alentaminen olisi reilu k\u00e4denojennus niille, joilla rahaa ei ole?<\/p>\n Tutkimusjohtaja Ruuskasen mukaan asia ei ole n\u00e4in yksinkertainen.<\/p>\n \u2013 Yhteiskunta joutuisi maksamaan t\u00e4st\u00e4 toimenpiteest\u00e4 korkean hinnan, sill\u00e4 hyv\u00e4osaisetkin saisivat alennuksen. Vaikutukset kokonaiskertym\u00e4\u00e4n olisivat niin suuret, ett\u00e4 t\u00e4sm\u00e4toimenpiteet olisivat halvempi ratkaisu, h\u00e4n puntaroi.<\/p>\n Suomessa yleinen arvonlis\u00e4verokanta on 24 prosenttia, ja lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on kaksi alennettua verokantaa. 14 prosentin alennettuun arvonlis\u00e4verokantaan kuuluvat elintarvikkeet ja rehut sek\u00e4 ravintola- ja ateriapalvelut. Kymmenen prosentin verokantaan taas kuuluvat muun muassa kirjat ja lehdet sek\u00e4 liikunta- ja majoituspalvelut. Lis\u00e4ksi er\u00e4iss\u00e4 hy\u00f6dykkeiss\u00e4 verokanta on nolla.<\/p>\n Ruuskasen mukaan erilaisiin arvonlis\u00e4verokantoihin on usein p\u00e4\u00e4dytty poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tai edunvalvonnan eli niin sanotun lobbaamisen kautta. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 Suomessa sosiaaliset n\u00e4k\u00f6kohdat ovat vaikuttaneet esimerkiksi elintarvikkeiden ja l\u00e4\u00e4kkeiden alempaan arvonlis\u00e4verokantaan.<\/p>\n \u2013 Silti talousteorian n\u00e4k\u00f6kulmasta arvonlis\u00e4veron tulisi olla mahdollisimman neutraali eli sama kaikille, Ruuskanen toteaa.<\/p>\n My\u00f6s esimerkiksi kansainv\u00e4lisen talousj\u00e4rjest\u00f6 OECD:n rapotti on tukenut alennettujen verokantojen poistamista. OECD:n vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan <\/a>ruoan, veden ja energian verotuksen alentaminen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta j\u00e4rjest\u00f6 suositteli kuitenkin kulutusverojen alentamisen sijaan alennettujen verokantojen poistamista ja verotuksen laajentamista. Yksi raportin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli, ett\u00e4 kulutusverojen s\u00e4\u00e4\u00e4t\u00e4misen sijaan tuki olisi tehokkaampaa kohdentaa suoraan niit\u00e4 tarvitseville.<\/p>\n Samalle linjalle asettuu my\u00f6s tutkimusjohtaja Ruuskanen.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 tilanteessa on haastavaa se, ett\u00e4 esimerkiksi energian, asumisen ja ruoan hintojen nousu kohdistuu kohtuuttomasti pienituloisiin, koska heill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 viev\u00e4t suuremman osan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tuloista. Sen vuoksi n\u00e4en parempana keinona sen, ett\u00e4 tilannetta kompensoidaan tukien kautta.<\/p>\n Arvonlis\u00e4vero on valtiolle merkitt\u00e4v\u00e4 tulol\u00e4hde, ja Suomessa arvonlis\u00e4vero on viidenneksi korkein koko Euroopassa. Vuoden 2022 valtion talousarviossa arvonlis\u00e4veroja arvioidaan ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4n 21,5 miljardia euroa. Taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi<\/strong> huomautti Ylelle antamassaan haastattelussa<\/a>, ett\u00e4 alennetut arvonlis\u00e4verokannat ovat valtion toiseksi suurin verotuki.<\/p>\n Alempi ruuan arvonlis\u00e4verokanta hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n pienituloisia, sill\u00e4 he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ruokaan suhteellisesti enemm\u00e4n rahaa. Ruuskasen mukaan kattavassa veronalennuksessa hy\u00f6ty valuu my\u00f6s niille kotitalouksille, joilla on maksukyky\u00e4.<\/p>\n \u2013 Jos halutaan politiikkatoimenpiteit\u00e4, joilla ihmisten ahdinkoa helpotetaan, oikein kohdennetut toimenpiteet ovat luonnollisesti tehokkaampia.<\/p>\n Esimerkiksi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen<\/strong> esitti Ylen aamussa<\/a>, ett\u00e4 arvonlis\u00e4veron alennusta tehokkaampi toimi olisi tuloveron alentaminen. Ruuskasen mukaan taas veronalennus ei hy\u00f6dytt\u00e4isi kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia ihmisi\u00e4, joiden toimeentulo on sosiaalietuuksien varassa.<\/p>\n H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tietyn kohderyhm\u00e4n ongelmiin vastaaminen vaatii t\u00e4sm\u00e4ratkaisuja.<\/p>\n \u2013 Hallitus on jo t\u00e4h\u00e4n reagoinut ja nostanut toisessa lis\u00e4talousarviossaan kansanel\u00e4keindeksi\u00e4 korottaen yksitt\u00e4isi\u00e4 etuuksia 3,5 prosentilla. Kansanel\u00e4keindeksin perusteella lasketaan monia muitakin etuuksia, Ruuskanen huomauttaa.<\/p>\n Pellervon taloustutkimus (PTT) on arvioinut <\/a>ruoan hinnan nousevan kuluvana vuonna 11 prosenttia. Luonnonvarakeskus Luke on arvioissaan<\/a> vain hieman maltillisempi ja esitt\u00e4\u00e4 hinnannousuksi 10 prosenttia.<\/p>\n Ruoan hinnan nousu on ongelma, mutta se ei ratkea arvonlis\u00e4veron laskulla, Ruuskanen arvioi. Ruoan hinnan nousuun vaikuttavat useat eri tekij\u00e4t, kuten Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan.<\/p>\n \u2013 Ruoan hintaa helposti tarjotaan ratkaisuna, mutta n\u00e4en, ett\u00e4 heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia voisi yhteiskunnan kannalta tehokkaimmin auttaa t\u00e4sm\u00e4toimien avulla. Se on aika iso lasku, kun aletaan arvonlis\u00e4veroa alentamaan ja hy\u00f6dyt ovat ep\u00e4varmoja.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n Nouseva ruuan hinta huolettaa etenkin yksinhuoltajaperheiss\u00e4 \u2013 tutkimusprofessori pen\u00e4\u00e4 yhteiskunnalta lis\u00e4\u00e4 kohdennettuja tukia<\/a><\/p>\n Analyysi: Monet maat ovat reagoineet ruokakriisiin pahimmalla mahdollisella tavalla, ja se tekee tilanteesta yh\u00e4 vaikeamman<\/a><\/p>\n![\"Li](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_639\/39-96872762a490e9866b0.jpg\")
![\"Pellervon](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_632\/39-8408466113cce989b35.jpg\")
Kohdentuisiko tuki sit\u00e4 eniten tarvitseville?<\/h3>\n
Verokertym\u00e4 on suuri<\/h3>\n