Puolustusvoimien prikaatikenraalin evp. Pentti Airion mukaan Pohjoismainen puolustusliitto ei toteutunut, mutta Pohjoismaat ovat nyt l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sit\u00e4 kuin kenties koskaan aiemmin.<\/p>\n \u201dMaailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 lyhyen\u00e4 itsen\u00e4isyysaikana Suomen ei onnistunut p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinte\u00e4\u00e4n kosketukseen muihin maihin. T\u00e4llainen eristyneisyys on pienelle valtiolle vaarallista, mutta tilanne voi viel\u00e4 pahentua, jos liittolaisia etsit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 taholta.\u201d<\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n N\u00e4in<\/span> alkoi salaiseksi tarkoitettu muistio, jonka suomalainen j\u00e4\u00e4k\u00e4rieversti <\/span>Walter Horn <\/a>l\u00e4hetti ulkoministeri <\/span>Eljas Erkolle<\/a> syksyll\u00e4 1959. Horn oli muun muassa Pohjola-aktivisti ja kannatti Pohjoismaiden liittoa.<\/span><\/p>\n Muistio oli otsikoitu sanoilla <\/span>Pohjoismainen puolustusliitto<\/span>. <\/span><\/p>\n Ajatuksena oli, ett\u00e4 turvallisuuden takaamiseksi olisi perustettu nelj\u00e4n Pohjoismaan \u2013 Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan \u2013 liitto. Se olisi johtanut Tanskan ja Norjan eroon Natosta ja Suomen irtautumiseen Neuvostoliiton kanssa tehdyst\u00e4 YYA-sopimuksesta. Suomi ja Neuvostoliitto olivat solmineet YYA-sopimuksen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1948 ja Norja ja Tanska olivat liittyneet Naton j\u00e4seniksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1949.<\/span><\/p>\n Suunnitelmaa Pohjoismaisesta puolustusliitosta kehiteltiin aluksi pieness\u00e4 piiriss\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Joukkoa voisi kutsua er\u00e4\u00e4nlaiseksi salaseuraksi, sanoo asiaa tutkinut Suomen puolustusvoimien prikaatikenraali evp. ja sotatieteiden tohtori <\/span>Pentti Airio<\/a>. <\/span><\/p>\n Vuonna 1959 Suomi oli varuillaan. Takana oli y\u00f6pakkaskriisi, jolloin Neuvostoliitto ei ollut tyytyv\u00e4inen Suomen hallituskokoonpanoon ja veti l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ns\u00e4 pois Helsingist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaarallista, ett\u00e4 julkisuudessa olisi kritisoitu YYA-sopimusta.<\/span><\/p>\n YYA-sopimus allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948. Kuvassa vasemmalta NL:n ulkomisteri\u00f6n osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 A.N. Abramov, l\u00e4hettil\u00e4s kenraali G.M. Savonenkov, kenraali V. Oinonen, B.F. Pozerob, varaulkoministeri Zorin, O. Peltonen, J.O. S\u00f6derholm. Kekkonen piti puheen 10. joulukuuta 1958 y\u00f6pakkaskriisin alettua. Etenkin y\u00f6pakkaskriisin j\u00e4lkeen Neuvostoliitto p\u00e4\u00e4si vaikuttamaan Suomessa jopa hallituksen muodostamiseen. Viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 kriisi osoitti, miten rajallinen liikkumavara Suomella oli puolueettomuuspolitiikassaan.<\/span><\/p>\n Voisi siis hyvinkin kuvitella, ett\u00e4 muistiota laadittiin jossakin h\u00e4myisess\u00e4 salissa kirjoituskoneen \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/span><\/p>\n \u201dAinoa mahdollisuus, jolla Suomen \u2013 ja samalla koko Pohjolan \u2013 ongelma voidaan onnellisesti ratkaista, on vanha Pohjoismaiden puolustusliiton ajatus. Sen arvokkain tulos olisi Suomen pelastuminen, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi tulisi kaihtaa mit\u00e4\u00e4n uhrauksia. Jos Suomi olisi Pohjoismaiden muodostaman ryhm\u00e4n j\u00e4sen, ei sen tarvitsisi etsi\u00e4 tukea merten takaa.\u201d<\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n Airio on kirjoittanut Hornia ja t\u00e4m\u00e4n taustoja k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan <\/span>Walter Horn: ensimm\u00e4inen j\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja kylm\u00e4n sodan Pohjola-aktivisti.<\/span> Kirjan my\u00f6t\u00e4 tutuiksi ovat tulleet my\u00f6s muut Pohjoismaisen puolustusliiton ajatusta kannattaneet henkil\u00f6t.<\/span><\/p>\n Hornin lis\u00e4ksi kannattajiin kuuluivat muun muassa kenraalit <\/span>Jorma J\u00e4rventaus<\/a> ja <\/span>Armas-Eino Martola<\/a>, sek\u00e4 muita j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseereita. <\/span><\/p>\n Entisten sotilaiden lis\u00e4ksi ryhm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyi nimekk\u00e4it\u00e4 siviilihenkil\u00f6it\u00e4. <\/span><\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 mainittakoon esimerkkein\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 suomalaispoliitikko <\/span>V\u00e4in\u00f6 Tanner<\/a>, Ruotsin p\u00e4\u00e4ministeri <\/span>Tage Erlander<\/a>, suomalaisurheilija <\/span>Tahko Pihkala<\/a>, kirjailija <\/span>Kauko Kare<\/a> sek\u00e4 Kansallis-Osake-Pankin pitk\u00e4aikaisimpana p\u00e4\u00e4johtajanakin tunnettu<\/span> Matti Virkkunen<\/a>.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Mukana oli my\u00f6s joitakin norjalaisia, mutta tanskalaiset eiv\u00e4t l\u00e4mmenneet ajatukselle. Periaatteessa Pohjoismainen puolustusliitto oli p\u00e4\u00e4osin entisten sotilaiden hanke, Airio kertoo.<\/span><\/p>\n Hankkeesta kerrottiin my\u00f6s presidentti <\/span>Urho Kekkoselle<\/a>. Ajatus ei ollut h\u00e4nelle uusi, sill\u00e4 Kekkonen oli itsekin kaavaillut pohjoismaista puolustusliittoa vuoden 1952 puheessaan, joka tuli tunnetuksi Maakansa-lehdess\u00e4 tehtyn\u00e4 linjanvetona. Siin\u00e4 h\u00e4n korosti Suomen ulkopolitiikassa pohjoismaista suuntausta YYA-sopimuksen jatkeena.<\/span><\/p>\n Pentti Airio ei usko, ett\u00e4 Neuvostoliitto olisi hyv\u00e4ksynyt Pohjoismaista puolustusliittoa. Airion mukaan Kekkosen kanta Pohjoismaisen puolustusliiton asiaan oli 1950- ja 1960-lukujen taitteessa \u201den kiell\u00e4, enk\u00e4 kannusta\u201d. <\/span><\/p>\n \u2013\u2009H\u00e4n suhtautui tilanteeseen tarkkaillen. Vuoden 1961 noottikriisin j\u00e4lkeen Kekkonen kuitenkin sanoutui hankkeesta tietoisesti irti. Kytk\u00f6kset Pohjola-aktivismiin olisivat nimitt\u00e4in vieneet pohjaa tuelta, jota Kekkonen sai Neuvostoliitolta presidenttiydelleen, Airio sanoo.<\/span><\/p>\n \u201dJos Neuvostoliitto jostain syyst\u00e4 \u2013 sodan tai muiden toimenpiteiden johdosta \u2013 tunkeutuisi Suomen l\u00e4nsirajalle, olisi vain ajan kysymys, milloin tulisi muiden Pohjoismaiden vuoro.\u201d<\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n Ministeri Eljas Erkko vuonna 1954.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n Syksyll\u00e4 1959 kirjoitettu muistio oli osoitettu ulkoministeri Eljas Erkolle. <\/span><\/p>\n Airion mukaan Erkko oli luvannut, ett\u00e4 muistiota k\u00e4sitelt\u00e4isiin jollain tapaa <\/span>Helsingin Sanomissa<\/span>. H\u00e4n kuitenkin aavisti, ett\u00e4 muistio olisi liian arkaluontoinen, joten HS vaikeni muistiosta t\u00e4ysin.<\/span><\/p>\n Hufvudstadsbladet<\/span>, <\/span>Uusi Suomi <\/span>ja <\/span>Aamulehti<\/span> tarttuivat aiheeseen. Erin\u00e4isten v\u00e4liportaiden, kuten Kekkosen l\u00e4hett\u00e4mien kirjeiden, kautta ihmisten tietoon kuitenkin saatettiin Kekkosen kielteinen kanta ja ihmisi\u00e4 alkoi irrottautua puolustusliiton ajatuksesta.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Hanke hiipui ajan my\u00f6t\u00e4, kun aktivistit vanhenivat ja huomattiin, ettei se johtanut mihink\u00e4\u00e4n, Airio sanoo.<\/span><\/p>\n Onnistuakseen hanke olisi vaatinut sen, ett\u00e4 Kekkonen olisi saatu voimakkaasti aatteen taakse. Lis\u00e4ksi Neuvostoliiton olisi pit\u00e4nyt hyv\u00e4ksy\u00e4 Suomen irrottautuminen YYA-sopimuksesta.<\/span><\/p>\n Noottikriisi vei presidentti Kekkosen Havaijille 60 vuotta sitten. Kun Neuvostoliitto sitten l\u00e4hetti Suomelle nootin YYA-sopimukseen vedoten, oli Pohjoismaisen puolustusliiton hanke tuhoon tuomittu. Ajatus siit\u00e4, ettei YYA-sopimusta olisi tuohon aikaan jatkettu, oli hyvin kaukainen.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009En usko, ett\u00e4 Neuvostoliitto olisi hyv\u00e4ksynyt Pohjoismaista puolustusliittoa. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeisi\u00e4 suurimpia ihmeit\u00e4 oli se, ett\u00e4 Neuvostoliitto suostui vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n esimerkiksi Norjan Kirkkoniemest\u00e4 ja Tanskan Bornholmista.<\/span><\/p>\n \u201dT\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 olevat n\u00e4k\u00f6kannat perustuvat mielipiteeseen, joka lienee melko laajalle levinnyt. Viittaamme marsalkka Mannerheimiin, joka useita vuosikymmeni\u00e4 sitten n\u00e4kij\u00e4n tavoin ennusti maansa l\u00e4hentymist\u00e4 veljesmaahansa Ruotsiin. Ne j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t tapahtumat, joita Pohjolan kansat ovat sen j\u00e4lkeen kokeneet, oikeuttavat liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen toiveisiinsa my\u00f6s muut Pohjoismaat. Kenties ne kerran toteutuvat siten, ett\u00e4 syntyy nelj\u00e4n ristilipun valtakunta.\u201d<\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n Horn kirjoittaa muistion n\u00e4k\u00f6kantojen perustuvan \u201dmielipiteeseen, joka lienee melko laajalle levinnyt\u201d.<\/span><\/p>\n Miten uskottavana v\u00e4itett\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4?<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Mit\u00e4\u00e4n mielipidemittausta ei tuolloin asiasta tehty, mutta voin hyvin aavistaa, ett\u00e4 sodan aikainen p\u00e4\u00e4llyst\u00f6 tunsi sympatiaa vahvistaa puolustusvoimia. Esimerkiksi reserviupseeriliitossa oli varmasti voimakkaita mielipiteit\u00e4 puolustusliiton puolesta, Airio arvioi.<\/span><\/p>\n H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 1950- ja 1960-lukujen taitteessa Suomessa koettiin hyvin vahvasti Neuvostoliiton painostus y\u00f6pakkasvaiheen j\u00e4lkeen. <\/span><\/p>\n Tuolloin parlamentaariseen enemmist\u00f6\u00f6n perustuva <\/span>Karl-August Fagerholmin<\/a> (sd) hallitus joutui eroamaan Neuvostoliiton painostuksen takia.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Neuvostoliitto p\u00e4\u00e4si vaikuttamaan taustalla hallitusten muodostamiseen. Se \u00e4rsytti Suomessa etenkin poliittista oikeistoa ja muita sodan ajan suomalaisia.<\/span><\/p>\n \u201dPuolustusliitolla, jonka sodan aikana t\u00e4ytyisi kyet\u00e4 tulemaan toimeen omin voimin, on oltava puolueettomuutensa takeena vahvat taisteluvoimat, mieluimmin niin tehokkaat, ett\u00e4 ne pit\u00e4v\u00e4t loitolla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4t. Mahdolliset puutteet korvaa ainakin osittain yhten\u00e4isyys ja aseveljien luotettavuus, jotka molemmat ovat arveluttavia heikkouksia Naton ryhm\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n Pohjoismainen puolustusliitto ei toteutunut, mutta Hornin mielest\u00e4 puolustusliitto olisi toiminut Neuvostoliitolle \u201dpelotteena ja sivustasuojana\u201d.<\/span><\/p>\n Jos ajatellaan, ett\u00e4 puolustusliitto olisikin toteutunut, olisi t\u00e4ll\u00e4 Airion mukaan ollut tasapainottava vaikutus.<\/span><\/p>\n Pohjoismainen puolustusliitto ei olisi ollut pelote, vaan koonnut ja yhdist\u00e4nyt nelj\u00e4n maan voimat.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Liitto olisi onnistuessaan vaikuttanut kahteen asiaan. Se olisi hallinnut It\u00e4meren rantoja ja Tanskan salmia. Neuvostoliitolle oli kauppareittien takia t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei Tanskan salmia suljeta, Airio sanoo.<\/span><\/p>\n Pentti Airio. Natolle ja Yhdysvalloille ajatus Pohjoismaisesta puolustusliitosta olisi Airion mukaan ollut \u201dvastenmielinen\u201d.<\/span><\/p>\n Ne olisivat menett\u00e4neet Pohjois-Norjan lentotukikohdat, jotka sijaitsevat samalla paikalla t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Yhdysvallat tuskin olisi pit\u00e4nyt puolustusliittoa uhkana, jos kyseess\u00e4 olisi ollut puolueeton blokki.<\/span><\/p>\n Koskaan ei kuitenkaan voi tiet\u00e4\u00e4, miten ajan historia tai politiikka olisi siirt\u00e4nyt blokkia eri suuntiin.<\/span><\/p>\n \u2013Esimerkiksi nyt voidaan todeta, ett\u00e4 <\/span>Vladimir Putinin<\/a> toiminta ei suomettanut Suomea, vaan natotti Suomea, Airio sanoo.<\/span><\/p>\n \u201dHyvin j\u00e4rjestetty Pohjoismaiden yhteinen puolustus muodostuisi suotuisassa maastossa eritt\u00e4in vahvaksi. Meid\u00e4n tarvitsee vain muistaa huonosti aseistetun Suomen suoritukset talvisodassa.\u201d<\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n Muistiossa mainitaan, ett\u00e4 Suomi oli huonosti aseistettu. <\/span><\/p>\n Airion mukaan asevoimien varustelutaso oli 1950-luvulla aallonpohjassa. Ennen kaikkea ilmatorjunta-aseistus oli huono. <\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vuoksi Kekkonen m\u00e4\u00e4ritti niin sanotun kolmannespolitiikan. Yksi kolmasosa Suomen aseista valmistettiin kotimaassa, toinen kolmasosa hankittiin Neuvostoliitosta ja loput l\u00e4nsimaista.<\/span><\/p>\n \u2013\u20091960-luvun alussa alkoi varustautuminen. Sen ajan mittapuun mukaan Neuvostoliitolla ei ollut mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 Suomi hankki Neuvostoliitosta aseistusta, koska katsottiin, ett\u00e4 YYA-sopimus sitoo niin vahvasti Suomen mukaan, Airio sanoo.<\/span><\/p>\n Vaikka varustelutaso olikin 1950-luvulla aallonpohjassa, oli Suomi j\u00e4\u00e4nyt maailmansotien j\u00e4lkeen varsin erikoiseen tilanteeseen.<\/span><\/p>\n Kuopion asevarikolla muun muassa huollettiin aseita. Kuva vuodelta 1969. Kevyen singon harjoitusammuksia valmistellaan asevarikolla. Kuva vuodelta 1969. \u2013\u2009Jostain syyst\u00e4 Neuvostoliitto hyv\u00e4ksyi sen, ett\u00e4 sodan j\u00e4lkeen Suomesta ei h\u00e4vitetty aseita, kuten esimerkiksi It\u00e4vallassa tehtiin. Meill\u00e4 oli kentt\u00e4armeija-aseet varikossa, vaikka ne vanhenivatkin ajan my\u00f6t\u00e4.<\/span><\/p>\n \u201dJokaisen Neuvostoliiton-Suomen kriisin aikana Ruotsissa puhutaan sen vaikutuksista maan ulkopolitiikkaan.\u201d<\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n Yksi asia ei ole noista ajoista muuttunut. Neuvostoliitto tai Ven\u00e4j\u00e4 eiv\u00e4t ole halunneet p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 Natoa l\u00e4hemm\u00e4s.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Kylm\u00e4n sodan aikana Neuvostoliitossa tiedettiin, ett\u00e4 jos se kovistelee Suomea, Ruotsi l\u00e4hentyy Natoa. Se oli Neuvostoliitolle pid\u00e4ke.<\/span><\/p>\n Airio kertoo, ett\u00e4 vaikka Ruotsin ja Yhdysvaltojen suhteitaan kuvattiin tuolloin kylmiksi, olivat sotilaalliset valmistelut todellisuudessa koko ajan olemassa.<\/span><\/p>\n Vaikka Pohjoismainen puolustusliitto ei toteutunut, Pohjoismaat ovat 2020-luvulla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sit\u00e4 kuin kenties koskaan aiemmin.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Jos Suomi ja Ruotsi p\u00e4\u00e4sev\u00e4t liittym\u00e4\u00e4n Natoon, tulee Natoon pohjoinen ulottuvuus, jossa voidaan my\u00f6s suorittaa sis\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4njakoa. Kaikilla mailla tulee olla omat puolustushaarat, mutta voimaa voisi tasapainottaa maan strategisen sijainnin ja voiman mukaan. Pohjoinen ulottuvuus voisi hyvinkin olla kehitt\u00e4misty\u00f6n alla.<\/span><\/p>\n Ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen 17. toukokuuta 2022. Fakta<\/p>\n Syntyi 28. tammikuuta 1893 Helsinki <\/span><\/p>\n Kuoli 14. syyskuuta 1972 Helsinki<\/span><\/p>\n Kuului ensimm\u00e4isiin j\u00e4\u00e4k\u00e4riliikkeeseen sitoutuneisiin ylioppilaisiin. H\u00e4n sai <\/span>Bertel Pauligin<\/a> kanssa teht\u00e4v\u00e4kseen esitell\u00e4 Saksan Ruotsin-l\u00e4hetyst\u00f6lle ehdotuksen muutaman sadan suomalaisen ylioppilaan sotilaskoulutuksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Toimi kanslistina Suomen Berliinin l\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4. <\/span><\/p>\n<\/li>\n Palasi Suomeen vuonna 1919 ja palveli upseerina eri teht\u00e4viss\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Helsingin komendanttina vuodesta 1935. <\/span><\/p>\n<\/li>\n Talvisodan j\u00e4lkeen h\u00e4n siirtyi sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamieheksi Saksaan ja Unkariin.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Mukana Pohjola-aktivistien toiminnassa vuodesta 1940 aina 1960-luvun lopulle saakka. Julkaisi t\u00e4h\u00e4n liittyen vuonna 1948 <\/span>Europeisk politik<\/span>-nimisen pamfletin.<\/span><\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/section>\n <\/p>\n\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
Walter Horn<\/span><\/h3>\n
\n