Koronapandemia<\/span> oli vain yksi vaikeuksista, joihin elokuvaohjaaja<\/span> Kanerva Cederstr\u00f6m<\/a> t\u00f6rm\u00e4si kootessaan tuoretta elokuvaansa nimelt\u00e4 <\/span>Sandarmohin suru<\/span>.<\/span><\/p>\n Cederstr\u00f6m halusi dokumentoida <\/span>Josif Stalinin<\/a> vainoissa 1937\u201338 henkens\u00e4 menett\u00e4neiden suomalaisten j\u00e4lkel\u00e4isten ja omaisten tuntemuksia haastattelemalla heit\u00e4 elokuvaansa.<\/span><\/p>\n Osalla oli kova halu ja vuosikymmeni\u00e4 patoutunut tarve puhua, mutta osa kielt\u00e4ytyi. He eiv\u00e4t uskaltaneet, sill\u00e4 Stalinin pelon tilalle Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on tullut nyt <\/span>Vladimir Putinin <\/a>nykyisen valtakoneiston pelko.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Muutamat kysym\u00e4ni suomalaiset eiv\u00e4t suostuneet, koska heill\u00e4 on yh\u00e4 rajan toisella puolella elossa olevia l\u00e4heisi\u00e4 sukulaisia. He sanoivat, ett\u00e4 heid\u00e4n on ajateltava sukulaisiaan eiv\u00e4tk\u00e4 he voi l\u00e4hte\u00e4 mukaan.<\/span><\/p>\n