![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/39-88736561a8daca48756.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
1300-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 maailmaan levisi ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n vitsaus. Paiserutto pyyhki yli Euroopan, L\u00e4hi-Id\u00e4n ja Pohjois-Amerikan.<\/p>\n
Tauti oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tappava. Kuolleisuusluvuista on vain arvioita, ne vaihtelevat 75\u2013200 miljoonan v\u00e4lill\u00e4. Kahdeksan vuoden aikana kenties yli puolet eurooppalaisista kuoli.<\/p>\n
Alkuun tautia kutsuttiin vain ”vitsaukseksi” tai ”rutoksi”, vasta muutama sata vuotta my\u00f6hemmin epidemialle vakiintui nimi, jolla se edelleen tunnetaan.<\/p>\n
Musta surma.<\/p>\n
Mustan surman alkul\u00e4hde on t\u00e4h\u00e4n saakka ollut h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Sen on arveltu alkaneen milloin Etel\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, milloin Kiinasta tai Keski-Aasiasta.<\/p>\n
Nyt tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet aineistoa, jonka mukaan musta surma alkoi Kirgisiasta Keski-Aasiasta.<\/p>\n
Maan suurimman j\u00e4rven Issyk Kulin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 kuoli vuosina 1338\u20131339 suhteettoman paljon ihmisi\u00e4. Esimerkiksi vuodelta 1339 alueella on edelt\u00e4v\u00e4n vuosisadan keskim\u00e4\u00e4riin verrattuna parikymmenkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 hautakivi\u00e4.<\/p>\n
Osaan hautakivist\u00e4 on kaiverrettu kuolinsyyksi ”vitsaus”.<\/p>\n
Brittil\u00e4is-saksalainen tutkijaryhm\u00e4 analysoi DNA-n\u00e4ytteit\u00e4 seitsem\u00e4n Issyk Kulin l\u00e4nsipuolelle tuolloin haudatun vainajan hampaista. Kolmelta vainajista l\u00f6ytyi paiseruttoa aiheuttavaa Yersinia pestis -bakteeria.<\/p>\n
Nature-lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimusraportissa<\/a> tutkijat kertovat rekonstruoineensa kaksi muinaista Yersinia pestis -perim\u00e4\u00e4, ja ne ovat yht\u00e4 ja samaa kantaa. T\u00e4m\u00e4 kanta taas on sittemmin useisiin linjoihin mutatoituneen ruttobakteerin viimeisin tunnettu yhteinen esikanta.<\/p>\n Viime aikoina on esitetty, ett\u00e4 mustan surman aiheuttanut Yersinia pestis -kanta olisi syntynyt jo sata vuotta ennen mustan surman alkua. T\u00e4m\u00e4 on perustunut historiallisiin, geneettisiin ja ekologisiin tietoihin<\/p>\n Uusi tutkimus taas esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mustan surman kanta levisi epidemiaksi melko pian syntymisens\u00e4 j\u00e4lkeen.<\/p>\n Mustan surman alkualueena Euroopassa on pidetty Mustanmeren ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, miss\u00e4 rutto puhkesi vuonna 1346. Tiedossa ei ole, miten bakteeri Keski-Aasiasta kulkeutui, mutta tutkijat ehdottavat kauppareittej\u00e4.<\/p>\n Nyt Naturessa julkaistulla tutkimuksella on my\u00f6s rajoitteensa. Merkitt\u00e4vin rajoite on se, ett\u00e4 otos on hyvin pieni. Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston professori sanookin BBC:ll\u00e4<\/a>, ett\u00e4 tutkimuksen tulosten lopullinen merkitys selvi\u00e4\u00e4 vasta kun dataa on saatu lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\nTulosten merkitt\u00e4vyys ep\u00e4selv\u00e4<\/h3>\n