![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/39-966368629f397844ab9.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
European Research Council eli Euroopan tutkimusneuvosto ERC rahoittaa eurooppalaista tieteellist\u00e4 perustutkimusta. Se my\u00f6nt\u00e4\u00e4 apurahoja avoimen kilpailun kautta ja valinnan ainoa kriteeri on tieteellinen huippuosaaminen<\/a>.<\/p>\n ERC on rahoittanut vuodesta 2007 merkitt\u00e4vi\u00e4 tieteentekij\u00f6it\u00e4. ERC-apurahan saajat ovat my\u00f6s voittaneet merkitt\u00e4vi\u00e4 palkintoja, kuten yhdeks\u00e4n Nobel-palkintoa ja nelj\u00e4 matematiikan arvostetuinta Fieldsin mitalia.<\/p>\n ERC:n p\u00e4\u00e4johtaja, professori Maria Leptin<\/strong> kertoi Suomen vierailullaan suomalaisten menestyv\u00e4n erinomaisesti rahoituskilpailussa.<\/p>\n Perustutkimuksen ei odoteta tuovan pikavoittoja, uusia innovaatioita tai maailmaa mullistavia keksint\u00f6j\u00e4.<\/p>\n \u2013 Osa siit\u00e4 tutkimuksesta voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 heti, osa kymmenen vuoden kuluttua, sanoo professori ja Euroopan tutkimusneuvoston p\u00e4\u00e4johtaja Maria Leptin.<\/p>\n Tutkimuksen hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 ei arvioida valintatilanteessa. Leptinin mukaan sill\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4k\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa monet tutkimussaavutukset ovat kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 ja kiinnostavia. T\u00e4llaiseksi tieteelliseksi saavutukseksi Leptin mainitsee muun muassa mustan aukon n\u00e4kemisen.<\/p>\n \u2013 Se on uskomattoman j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta ei hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n ERC-rahoitetulla tutkimuksellakin on saatu aikaan konkreettista hy\u00f6ty\u00e4. Esimerkiksi uusi RNA-koronarokote kehitettiin aiemman perustutkimuksessa saadun tiedon pohjalta.<\/p>\n Pfizerin markkinoille tuoma biotekninen rokote perustuu jo aiemmin tehtyyn tutkimukseen, joka ei ehk\u00e4 tuolloin tuntunut hy\u00f6dylliselt\u00e4, Maria Leptin sanoo.<\/p>\n Suomi on yksi niist\u00e4 maista, joka menestyy hyvin ERC-rahoituskilpailussa. Kun apurahojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 suhteutetaan miljoonaa asukasta kohden, p\u00e4rj\u00e4\u00e4 Euroopan maista Suomea paremmin vain viisi maata: Sveitsi, Alankomaat, Tanska, It\u00e4valta ja Ruotsi.<\/p>\n Suomalaiset ovat menestyneet parhaiten ERC:n Advanced Grant rahoitushaussa. Se on tarkoitettu jo urassaan vakiintuneille tutkijoille. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 suomalaiset ovat saaneet yhteens\u00e4 374 miljoonaa euroa ERC-rahoitusta.<\/p>\n Suomalaisista yliopistoista eniten ERC-apurahoja on kahminut Helsingin yliopisto, l\u00e4hes puolet kaikista Suomeen my\u00f6nnetyist\u00e4 rahoituksista. Syy on selv\u00e4: Helsingin yliopisto on maamme suurin.<\/p>\n Esimerkiksi Otso Ovaskaisen ERC-rahoitettu projekti kartoittaa maailman luonnon monimuotoisuutta<\/a> uusimpien tieteellisten ty\u00f6kalujen avulla vuosina 2020\u20132025.<\/p>\n T\u00e4\u00e4lt\u00e4 voit lukea<\/a>, ketk\u00e4 kaikki Helsingin yliopiston tutkijat tai mitk\u00e4 projektit ovat saaneet ERC-rahoituksen.<\/p>\n My\u00f6s pienemm\u00e4t suomalaiset yliopistot menestyv\u00e4t kilpailussa. Esimerkiksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto tiedotti alkuvuodesta kahden miljoonan euron arvoisesta mittavasta rahoituksesta nanomateriaalien tutkimiseen<\/a>.<\/p>\n ERC seuraa Euroopan innovaationeuvoston EIC:n (European Innovation Council) my\u00f6nt\u00e4mien rahoitusten taustalla olevia tutkimuksia.<\/p>\n Maria Leptin sanoo, ett\u00e4 esimerkiksi t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 EIC:n my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 43 apurahasta jopa 25 perustuu ERC:n aiemmin rahoittamaan perustutkimukseen.<\/p>\n \u2013 Innovaatioon johtava tutkimus on perustutkimusta. Sen rahoitus on my\u00f6nnetty alun perin perustavanlaatuisista uteliaisuudesta ja sitten tutkimus on onnistuneesti toteutettu. Meill\u00e4 on siis todisteet, ett\u00e4 se toimii, Leptin toteaa.<\/p>\n Suomessa l\u00e4hes puolet ERC-rahoituksen saajista ty\u00f6stentelee fysiikan ja tekniikan aloilla. Maria Leptinin mukaan tiettyjen alojen menestys heijastelee usein sit\u00e4, mik\u00e4 ala menestyy itsess\u00e4\u00e4n kyseisess\u00e4 maassa.<\/p>\n \u2013 ERC ei tee esivalintaa, vaan se on tutkijoiden itsens\u00e4 tekem\u00e4\u00e4, Leptin sanoo.<\/p>\n Usein ERC-rahoituksen taustalla on tutkimuslaitoksen tuki ja koulutus. Rahoituksen saajat ovat hyvin valmistautuneita ja monen seulan l\u00e4pi k\u00e4yneit\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kilpailua on paljon. Mit\u00e4 voi tehd\u00e4 onnistumisen takaamiseksi on valmistautua, valmistautua, valmistautua, Leptin toteaa.<\/p>\n Suomalaistutkijoista ERC-rahoitusta sai vuonna 2020 ERC:n tilastojen mukaan 6,5 prosenttia hakijoista. Silti Leptinin mukaan suomalaishakijat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t kilpailussa hyvin, kun verrataan rahoituksen m\u00e4\u00e4ri\u00e4 miljoonaa asukasta kohden.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n Huippututkijat: Nuorten tutkijoiden asema huononee, kun akatemiarahoitus muuttuu<\/a><\/p>\n\n
Suomalaiset tieteentekij\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t<\/h3>\n
Tuottaako ERC-rahoitus innovaatioita?<\/h3>\n
Kilpailu on kovaa<\/h3>\n