<\/div>\n

Glasgow\u2019n <\/span>ilmastokokouksessa mentiin rahoitusvastuun osalta osittain takaisin aikaan ennen Pariisin sopimusta, sanoo ilmastorahoitusta neuvottelemassa ollut <\/span>Ismo Ulvila<\/a>. H\u00e4n on Euroopan komission Suomen edustuston kansalaisviestint\u00e4tiimin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) pysyv\u00e4n rahoituskomitean puheenjohtaja.<\/span><\/p>\n

Ulvila oli mukana neuvottelemassa rahoitusta Glasgow\u2019n kaksiviikkoisessa ilmastokokouksessa, jossa ratkaisua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen etsittiin l\u00e4hes vuorokauden ymp\u00e4ri.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n suhtautuu Glasgow\u2019n tuloksiin kahtiajakoisesti. Julistuksessa on t\u00e4rkeit\u00e4 kirjauksia kuten maininta 1,5 asteen tavoitteesta ja ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden suhteesta, ja toivoa sopii, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin sitovaan sopimukseen.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

T\u00e4rke\u00e4 aihe YK:n ilmastokokouksen asialistalla oli kest\u00e4v\u00e4n rahoitusmallin l\u00f6yt\u00e4minen sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi ett\u00e4 sopeutumiseen ilmaston muuttuessa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Kansainv\u00e4listen <\/span>ilmastosopimusten perustana on vuonna 1992 neuvoteltu YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, jota t\u00e4ydennettiin vuoden 2015 Pariisin sopimuksessa. <\/span><\/p>\n

Ilmastonmuutoksen ehk\u00e4isyn periaatteet on m\u00e4\u00e4ritelty puitesopimuksessa, ja sen mukaan kehittyneill\u00e4 mailla on erityinen velvoite johtaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. <\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Sopimuksessa kirjataan erityisi\u00e4 velvoitteita kehittyneille maille ja siirtym\u00e4talouksille. Ne perustuvat aiheuttajaperiaatteeseen, jota kutsutaan my\u00f6s <\/span>saastuttaja maksaa<\/span> -periaatteeksi.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Kysymys kuuluu, mitk\u00e4 maat ovat kehittyneit\u00e4 ja mitk\u00e4 kehittyvi\u00e4. Monet maat ovat kehittyneet humisten vuoden 1992 j\u00e4lkeen, mutta esimerkiksi monet \u00f6ljyll\u00e4 rikastuneet L\u00e4hi-id\u00e4n maat lasketaan yh\u00e4 kehittyviksi maiksi, vaikka niiden v\u00e4kilukuun suhteutetut bruttokansantuotteet hipovat pilvi\u00e4.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Nyt Glasgow\u2019n<\/span> kokouksessa palattiin ilmastorahoituksen osalta osin Pariisin sopimusta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilanteeseen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 siit\u00e4, ketk\u00e4 kaikki rahoittavat jatkossa ilmastotoimia, j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi. Nyt p\u00e4\u00e4tettiin \u2013 osin vastoin edellisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 \u2013 ett\u00e4 rahoituksesta keskustellaan edelleen my\u00f6s ilmaston puitesopimuksen alaisuudessa. 1990-luvun alussa ilmastonmuutoksen toimien rahoitus kirjattiin vain silloisten OECD-j\u00e4senmaiden vastuulle, ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s on yh\u00e4 voimassa. Joukkoon kuului Euroopan maita sek\u00e4 Japani, Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti.<\/span><\/p>\n

Tuolloin ilmastonmuutoksen hillint\u00e4 arvioitiin rahallisesti paljon pienemm\u00e4ksi haasteeksi. Sittemmin on ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 globaalin ilmastonmuutoksen torjunnan rahoituksessa ei p\u00f6tkit\u00e4 eteenp\u00e4in edes sadoilla miljardeilla. Toisaalta nyt sai s\u00e4r\u00f6j\u00e4 Pariisissa ja my\u00f6hemmin Katowicen vuoden 2018 ilmastokokouksessa sovittu p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 vuoden 2025 j\u00e4lkeist\u00e4 rahoituspohjaa tarkastellaan globaalisti. Glasgow\u2019n t\u00e4t\u00e4 koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole yksiselitteinen.<\/span><\/p>\n