Kun Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si helmikuussa Ukrainaan, yksi v\u00e4hiten yll\u00e4ttyneist\u00e4 oli virolainen Lembit Kaselaan, 98, joka taisteli jatkosodassa Suomen puolella Neuvostoliittoa vastaan. IS tapasi Kaselaanin vastik\u00e4\u00e4n Tallinnassa, jossa ensiesitettiin Taimi Komulaisen tuore dokumentti Suomen-pojista.<\/p>\n Tallinna, Viro<\/span><\/p>\n Kun<\/span> <\/span>Vladimir Putin<\/a> m\u00e4\u00e4r\u00e4si Ven\u00e4j\u00e4n joukot hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Ukrainaan helmikuun 24. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, moni Suomessakin yll\u00e4ttyi pahanp\u00e4iv\u00e4isesti.<\/span><\/p>\n Tallinnassa asuva<\/span> Lembit Kaselaan<\/a>, 98, ei sen sijaan yll\u00e4ttynyt. Kaselaan on yksi niin kutsutuista \u201dSuomen-pojista\u201d, joka koki Virossa ensin neuvostomiehityksen vuonna 1940 ja l\u00e4hti sitten 1943 uhkarohkealle matkalle Suomenlahden yli taistellakseen jatkosodassa Suomen puolella Neuvostoliittoa vastaan.<\/span><\/p>\n Lembit Kaselaanin mukaan Ven\u00e4j\u00e4n temperamentti on sellainen, ett\u00e4 ep\u00e4varmuus on aina olemassa. Kaselaanin seurana Suomen suurl\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4 oli h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Lembe Rohuv\u00e4li. IS tapasi Kaselaanin vastik\u00e4\u00e4n Tallinnassa, jossa h\u00e4n osallistui Suomen suurl\u00e4hetyst\u00f6n vastaanotolle yhdess\u00e4 <\/span>Lembe<\/a>-tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa. <\/span><\/p>\n \u2013\u2009Is\u00e4 on sanonut meille viime aikoina joka ilta, ett\u00e4 ei t\u00e4m\u00e4 Ukrainan sota ole mik\u00e4\u00e4n ihme. H\u00e4nen mukaansa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on semmoinen temperamentti ja tyyli, ett\u00e4 ep\u00e4varmuus on olemassa koko ajan, <\/span>Lembe Rohuv\u00e4li<\/a> kertoi ja is\u00e4-Lembit ny\u00f6kk\u00e4ili vieress\u00e4.<\/span><\/p>\n Lembit <\/span>Kaselaan on viimeisi\u00e4 \u201dSuomen-poikia\u201d, sill\u00e4 heit\u00e4 on Virossa tiett\u00e4v\u00e4sti elossa en\u00e4\u00e4 viisi. Muualla maailmalla heit\u00e4 on elossa viel\u00e4 kymmenkunta.<\/span><\/p>\n Kun Kaselaan oli tulossa t\u00e4ysi-ik\u00e4iseksi 1940-luvun alussa, h\u00e4n joutui vaikean paikan eteen. Uhkaamassa oli joutuminen joko Neuvostoliiton puna-armeijaan tai Saksan armeijaan sen j\u00e4lkeen, kun Saksa oli hy\u00f6k\u00e4nnyt Neuvostoliittoa vastaan 1941.<\/span><\/p>\n Fakta<\/p>\n Virolaisen vapaaehtoisrykmentin upseerioppilaat marssilla taisteluharjoituksiin K\u00e4kisalmen maastossa. Suomen-pojiksi kutsutaan virolaisia nuoria miehi\u00e4, jotka pakenivat Suomeen ja liittyiv\u00e4t Suomen puolustusvoimiin vapaaehtoisiksi jatkosodassa (1941\u201344). He eiv\u00e4t halunneet tulla pakkov\u00e4rv\u00e4tyiksi Saksan armeijaan, joka ryhtyi toimeenpanemaan kutsuntoja miehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n Virossa kev\u00e4ttalvella 1943.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Virolaisista muodostettiin jalkav\u00e4kirykmentti 200 (JR 200). Rykmentti osallistui muun muassa Karjalankannaksen suurhy\u00f6kk\u00e4yksen torjuntataisteluihin 1944 kes\u00e4-hein\u00e4kuussa.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Virolaisia vapaaehtoisia oli jatkosodassa noin 3\u202f400, ja heist\u00e4 kaatui Suomen riveiss\u00e4 noin 200. Viroon heist\u00e4 palasi runsaat 1\u202f900 miest\u00e4. Ruotsiin, Kanadaan ja muualle l\u00e4nteen siirtyi runsaat 1\u202f200. Suomeen j\u00e4i reilut 160 miest\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Kun Neuvostoliitto valtasi aiemmin miehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Viroa takaisin itselleen saksalaisilta, kotiinsa palanneet Suomen-pojat onnistuivat pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n neuvostodivisioonan hy\u00f6kk\u00e4yksen kolmeksi viikoksi Tarton rintamalla loppukes\u00e4st\u00e4 1944. Pys\u00e4ytys oli merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 sin\u00e4 aikana noin 80\u202f000 virolaista saatiin evakuoitua Pohjois-Virosta turvaan Neuvostoliiton toimeenpanemilta teloituksilta, kyydityksilt\u00e4 ja pakkoty\u00f6lt\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Neuvostoliitto kohteli Suomen-poikia ankarasti, mik\u00e4li heid\u00e4n menneisyytens\u00e4 paljastui. Tavanomaisin rangaistus oli pakkoty\u00f6 vankileirill\u00e4 Siperiassa, mutta my\u00f6s kuolemanrangaistuksia langetettiin. Osa Suomen-pojista jatkoi taisteluaan Viron neuvostovaltaa vastaan metsiin k\u00e4tkeytynein\u00e4 sissein\u00e4 eli mets\u00e4veljin\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Suomessa valtiollinen poliisi eli Valpo joutui jatkosodan j\u00e4lkeen kommunistien k\u00e4siin ja alkoi vangita Suomeen j\u00e4\u00e4neit\u00e4 virolaisia. Liittoutuneiden valvontakomissio eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Neuvostoliitto vaati Suomea luovuttamaan \u201dmaanpetturit\u201d, ja Suomi taipui tottelemaan.<\/span><\/p>\n<\/li>\n Kun <\/span>Elisabeth Rehn<\/a> oli puolustusministerin\u00e4, h\u00e4n vaikutti siihen, ett\u00e4 Suomen valtio maksoi Suomen-pojille kertakorvauksena 2\u202f000 markkaa 1993. Sittemmin Suomi on kustantanut heille my\u00f6s kuntoutusta ja maksanut rintama-avustusta.<\/span><\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/div>\n<\/div>\n Huonoista vaihtoehdoista Kaselaan valitsi omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan v\u00e4himm\u00e4n huonon ja l\u00e4hti salamyhk\u00e4isesti Suomenlahden yli Suomeen vuonna 1943. Siin\u00e4 vaiheessa Viron miehitt\u00e4j\u00e4 oli Saksa, joten jos Kaselaan olisi j\u00e4\u00e4nyt alkumatkastaan kiinni saksalaisille sotilaille, h\u00e4nt\u00e4 olisi pidetty karkurina. <\/span><\/p>\n Suomi oli puolestaan jatkosodan aikana Saksan liittolainen, joten Suomessakin kesti jonkin aikaa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, kuinka virolaisiin nuoriin vapaaehtoistarjokkaisiin pit\u00e4isi suhtautua. Kun k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Saksa ei vastustanut heid\u00e4n liittymist\u00e4\u00e4n Suomen armeijaan, syntyi sittemmin nimell\u00e4 Suomen-pojat tunnettu ilmi\u00f6. <\/span><\/p>\n Suomi sai jatkosodassa lopulta avukseen yhteens\u00e4 liki 3\u202f400 virolaista, joista muodostettiin jalkav\u00e4kirykmentti 200. Heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n oli tavoitteenaan my\u00f6s halu saada Suomesta sotilaskokemusta, jotta Viro voisi k\u00e4yd\u00e4 heid\u00e4n johdollaan itsen\u00e4isyystaisteluun. Kun Saksa vet\u00e4ytyi Virosta 1944, osa Suomen pojista yrittikin taistella viel\u00e4 ep\u00e4toivoisesti neuvostomiehitt\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan, mutta turhaan.<\/span><\/p>\n Virolaisista vapaaehtoisista muodostetun tykkikomppanian l\u00e4ht\u00f6 Huuhanm\u00e4en Panssarikoulutuskeskuksesta kuvattuna 10.6.1944. L\u00e4ht\u00f6katselmuksen suoritti koulutuskeskuksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 majuri Vuontela. Viroksi Suomen-poikia kutsutaan nimell\u00e4 \u201dSoomepoisid\u201d. Virolainen vapaaehtoinen kuvattuna harjoittelemassa 6. kes\u00e4kuuta 1944 Huuhanm\u00e4ell\u00e4. Kun<\/span> Lembit Kaselaan palasi jatkosodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Viroon, h\u00e4n onnistui aluksi salaamaan Suomen-menneisyytens\u00e4. Neuvostovallanpit\u00e4j\u00e4t saivat sen kuitenkin lopulta selville ja seurasi vangitseminen Patarein vankilaan sek\u00e4 vankileirikomennus Siperiaan. Vapaaksi Kaselaan p\u00e4\u00e4si vasta 1953 <\/span>Josif Stalinin<\/a> kuoleman j\u00e4lkeen. <\/span><\/p>\n \u2013 Kun min\u00e4 olin nuori, is\u00e4 ei uskaltanut puhua edes meill\u00e4 oman perheen sis\u00e4ll\u00e4 menneisyydest\u00e4\u00e4n Suomen-pojissa ennen kuin joskus vuosina 1991\u201392. Vasta silloin sain itsekin tiet\u00e4\u00e4 is\u00e4ni kohtalosta, Lembe Rohuv\u00e4li kertoi. <\/span><\/p>\n \u2013\u2009Meille paljastui silloin my\u00f6s, ett\u00e4 meid\u00e4n naapurissamme samassa talossa asui toinenkin Suomen-poika, jonka etunimi oli niin ik\u00e4\u00e4n Lembit. Edes n\u00e4m\u00e4 miehet eiv\u00e4t olleet puhuneet kesken\u00e4\u00e4n siit\u00e4 asiasta mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 pelko oli koko ajan l\u00e4sn\u00e4 neuvostovallan aikana.<\/span><\/p>\n Dokumenttielokuvan tekeminen oli Suomessa poliisina ty\u00f6skentelev\u00e4lle Taimi Komulaiselle t\u00e4ysin uusi kokemus. Virossa syntyneen\u00e4 h\u00e4n koki velvollisuudekseen tallentaa Suomen-poikien muistot. Suomessa<\/span> poliisina ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 <\/span>Taimi Komulaista<\/a>, 57, Suomen-poikien tarina on kiehtonut nuoresta pit\u00e4en. <\/span><\/p>\n Komulainen on nykyisin yksinomaan Suomen kansalainen ja naimisissa suomalaisen miehen kanssa, mutta nuoruutensa h\u00e4n vietti Neuvosto-Virossa. Niilt\u00e4 ajoilta h\u00e4n muistaa ihmisten pelon puhua sek\u00e4 syyt\u00f6kset, joiden mukaan jopa h\u00e4nen oma isois\u00e4ns\u00e4kin olisi \u201dtaistellut v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella\u201d. <\/span><\/p>\n \u2013 Luulin ensin, ett\u00e4 isois\u00e4nikin olisi ollut Suomen-poika, mutta sain sittemmin selville, ett\u00e4 h\u00e4n oli ollut Viron legioonassa ja mobilisoituna my\u00f6s Saksan armeijaan. Mutta heist\u00e4 kaikista sanottiin Neuvostoliiton aikana, ett\u00e4 he olivat taistelleet v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella, Komulainen kertoo.<\/span><\/p>\n Sattuma sai Komulaisen kiinnostumaan Suomen-poikien kohtaloista, kun h\u00e4n asettui suomalaisen miehens\u00e4 kanssa asumaan Kuhmoon. <\/span><\/p>\n Ensin Komulainen tajusi, ett\u00e4 juuri Kuhmossa oli taistellut ja kaatunut ensimm\u00e4inen virolainen talvisodan vapaaehtoinen. Sitten perheen uuden kotitalon tontilla olleesta varastosta l\u00f6ytyi nippu vanhoja rakkauskirjeit\u00e4, joiden saajaksi paljastui entinen Suomen-poika, nyt jo edesmennyt el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri <\/span>Heino Soosalu<\/a>.<\/span><\/p>\n \u2013 Muistaakseni Tommy Tabermann on sanonut, ett\u00e4 ihminen on elossa niin kauan kuin on joku, joka muistaa h\u00e4net. Silloin minun mieless\u00e4ni l\u00e4hti muhimaan ajatus, ett\u00e4 Suomen-poikien kohtalon ei saa antaa unohtua koskaan, vaan haluan kertoa heist\u00e4 esimerkiksi omille lapsilleni, Komulainen kuvailee.<\/span><\/p>\n Virolainen Henri N\u00f5mm, 33, toimi dokumenttielokuvan ohjaajana ja leikkaajana. H\u00e4n kuuluu itse siihen sukupolveen virolaisia, joille koko Suomen-poikien tarina on ollut t\u00e4h\u00e4n asti tuntematon. Taimi Komulaisen apuna haastattelujen teossa toimi puolestaan etnografin taustan omaava virolainen Taisto Raudalainen (oik). Elokuussa <\/span>2018 Komulainen teki jo ensimm\u00e4isen tempauksensa Suomen-poikien hyv\u00e4ksi, kun h\u00e4n souti virolaisen poliisiveljens\u00e4 <\/span>Arvo Ivanovin<\/a> kanssa Suomenlahden yli ja ker\u00e4si heille rahalahjoituksen sponsoreilta. Soutumatkassa oli mukana aimo annos symboliikkaa, sill\u00e4 osa Suomen-pojista joutui tulemaan Virosta Suomeen soutamalla tai ainakin vimmatusti \u00e4ysk\u00e4r\u00f6im\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 salakuljettajiksi pestattujen kalastajien ja pirtukauppiaiden laivat eiv\u00e4t aina kest\u00e4neet matkalla loppuun asti.<\/span><\/p>\n Soutumatkan j\u00e4lkeen syntyi idea dokumentista, johon olisi haastateltu lyhyesti my\u00f6s muutamia Suomen-poikia. K\u00e4vi kuitenkin niin, ett\u00e4 n\u00e4lk\u00e4 kasvoi sy\u00f6dess\u00e4 ja Komulainen p\u00e4\u00e4tyi tekem\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 tiimins\u00e4 <\/span>Taisto Raudalaisen<\/a> ja <\/span>Henri N\u00f5mmen<\/a> kanssa haastattelut 90 minuutin mittaiseen dokumenttiin nimelt\u00e4 <\/span>Kiiluvees \u2013 Vanavedess\u00e4<\/span>. V\u00e4liin tuli my\u00f6s hankala korona-aika: osa sovituista haastatteluista oli pakko perua ja jotkut jo haastatelluista Suomen-pojista ehtiv\u00e4t menehty\u00e4 ennen projektin valmistumista. <\/span><\/p>\n Suomen-poikia odotti jatkosodan j\u00e4lkeen karu kohtalo. Osa onnistui salaamaan Suomi-menneisyytens\u00e4 viranomaisilta loppuun asti, mutta osa surmattiin tai vangittiin jopa 10\u201315 vuodeksi. <\/span><\/p>\n Jotkut mobilisoitiin puna-armeijaan ja jotkut p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n saksalaisten mukana, mutta joutuivatkin niin kutsuttuun \u201dTshekin helvettiin\u201d. Tshekkil\u00e4iset partisaanit kiduttivat ja surmasivat vangiksi ottamiaan virolaisia toukokuussa 1945, vaikka suurin osa heist\u00e4 oli pakotettu vasten tahtoaan Saksan riveihin. <\/span><\/p>\n Osa Suomen-pojista j\u00e4i loppuel\u00e4m\u00e4kseen Suomeen ja osa hakeutui turvaan Ruotsiin tai Kanadaan uskaltamatta palata en\u00e4\u00e4 koskaan synnyinseuduilleen.<\/span><\/p>\n Hans Karro ehti antaa haastattelun dokumenttiin ennen menehtymist\u00e4\u00e4n. Nyt jo edesmennyt Viktor Preiman n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s dokumentissa. Virossa asuva Oliver Tamsalu on yksi dokumenttiin haastatelluista Suomen-pojista. H\u00e4n kertoo elokuvassa muun muassa kokemuksistaan niin kutsutussa \u201dTshekin helvetiss\u00e4\u201d. Komulaisen<\/span> tuottamassa dokumentissa Suomen-pojat saavat kertoa omasta kohtalostaan nyt vapaasti sen, mink\u00e4 he haluavat tuoda esille. <\/span><\/p>\n Varsinaisia taisteluita harva haluaa muistella, mutta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n katkeruutta ei nouse esille, vaikka esimerkiksi virallinen Suomi pystyi kiitt\u00e4m\u00e4\u00e4n heit\u00e4 rahallisin avustuksin vasta Neuvostoliiton kaaduttua. Nyt kun Viro on j\u00e4lleen itsen\u00e4inen, nykypolven on helppo n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 miehi\u00e4 ajoi is\u00e4nmaallisuus eiv\u00e4tk\u00e4 he koskaan itse ajatelleet taistelleensa \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella\u201d, vaikka joutuivatkin vaikenemaan vuosikymmeniksi.<\/span><\/p>\n \u2013 Joku heist\u00e4 sanoikin meille, ett\u00e4 nyt min\u00e4 puhun ilman mit\u00e4\u00e4n pid\u00e4kkeit\u00e4, kun kaikki ilmiantajat ovat jo kuolleet, Komulainen kuvailee.<\/span><\/p>\n Komulaisen toiveena on, ett\u00e4 h\u00e4nen dokumenttinsa p\u00e4\u00e4sisi Virossa ja Suomessa esimerkiksi koulujen opetusmateriaaliksi ja mahdolliseen laajempaan levitykseen festivaaleille tai televisioon. Tiimill\u00e4 on mahdollisuus tehd\u00e4 elokuvasta my\u00f6s lyhyempi versio, mik\u00e4li sellaiselle ilmaantuu tilausta.<\/span><\/p>\n SA-kuvan arkistosta l\u00f6ytyy joitakin kuvia ”Suomen-pojista” eli virolaisista sotilaista, jotka taistelivat Suomen puolesta jatkosodassa. Kuvassa on vapaaehtoinen tykkikomppania marssimassa taisteluharjoituksessa kes\u00e4kuussa 1944. Kuva on virolaisen vapaaehtoisen tykkikomppanian taisteluharjoituksesta kes\u00e4kuulta 1944 Huuhanm\u00e4elt\u00e4. Kun<\/span> elokuva ensiesitettiin vastik\u00e4\u00e4n Tallinnan S\u00f5prus-teatterissa, yksi jos toinenkin katsoja pyyhki kyyneleit\u00e4 silmist\u00e4\u00e4n. Vaikka haastattelut on tehty ennen Ukrainan uuden sodan alkamista, niit\u00e4 katselee nyt aivan uusin silmin. Muutamista Suomen-poikien kommenteista kuultaa my\u00f6s l\u00e4pi, ett\u00e4 osa heist\u00e4 osasi jo aavistella uuden sodan uhkaa.<\/span><\/p>\n Ensiesityksess\u00e4 paikalla oli my\u00f6s entinen Suomen-poika <\/span>Jaanus Jahilo<\/a>, 97, joka k\u00e4vi varta vasten kiitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Komulaista n\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen lavalla <\/span>Anne<\/a>-tytt\u00e4rens\u00e4 tukemana. Komulaiselle se oli liikuttava hetki, sill\u00e4 h\u00e4nen tavoitteenaan oli saada dokumentti valmiiksi niin, ett\u00e4 edes jotkut Suomen-pojat olisivat viel\u00e4 elossa sen n\u00e4hd\u00e4kseen.<\/span><\/p>\n Jahilon perheess\u00e4 sota on j\u00e4lleen l\u00e4sn\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4, sill\u00e4 Jaanus haluaa pysy\u00e4 ajan tasalla Ukrainan tapahtumista.<\/span><\/p>\n \u2013 Me katsomme joka aamu uutisia is\u00e4n kanssa ja toivomme, ett\u00e4 Ukrainan sota olisi pian ohi. On kauheaa, ett\u00e4 is\u00e4n piti viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin n\u00e4hd\u00e4, tyt\u00e4r <\/span>Anne Proos<\/a> sanoi.<\/span><\/p>\n Suomen Viron-suurl\u00e4hettil\u00e4s Timo Kantola (vas) oli l\u00e4sn\u00e4 Kiiluvees\u202f\u2013\u202fVanavedess\u00e4 -dokumentin ensin\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 Tallinnassa. H\u00e4n vaihtoi tapahtumassa my\u00f6s muutaman sanan Jaanus Jahilon (oik) kanssa. Inkeril\u00e4isi\u00e4 <\/span>sukujuuria omaava Komulainen tajusi dokumentin teon aikana lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, kuinka Suomen-poikien kohtalo on sivunnut h\u00e4nen omaakin el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4nelle selvisi yll\u00e4tt\u00e4en, ett\u00e4 h\u00e4nen koulunsa rehtori <\/span>Hans Makkus<\/a> oli ollut my\u00f6s Suomen-poika \u2013 ja samalla valkeni syy er\u00e4\u00e4seen episodiin, jossa rehtori oli osoittanut erikoista my\u00f6t\u00e4mielisyytt\u00e4 Komulaiselle.<\/span><\/p>\n \u2013 Olin 10-vuotias, kun lauloin Neuvostoliiton pakkasukkojuhlassa suomen kielell\u00e4 \u201dJoulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella\u201d. Jouduin siit\u00e4 koulussa apulaisrehtorin ankaraan puhutteluun, mutta rehtori tuli sitten ja pelasti minut. H\u00e4n vain kysyi, mist\u00e4 olin laulun oppinut ja sanoi sitten lempe\u00e4ll\u00e4 tyylill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dsovitaanpas nyt, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ei koulussa lauleta\u201d.<\/span><\/p>\n Suomenkieliseen joululauluun sis\u00e4ltyi Neuvosto-Virossa kaksinkertainen rike: joulua ei ollut lupa juhlia kommunistivaltiossa eik\u00e4 suomi olisi saanut olla laulukielen\u00e4. Rehtori ei koskaan paljastanut julkisesti omaa Suomen-pojan taustaansa ja nyt h\u00e4nkin on jo edesmennyt. Komulaisen mieless\u00e4 h\u00e4n el\u00e4\u00e4 silti yh\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\nSuomen-pojat eli Soomepoisid<\/span><\/h2>\n
\n