Se on Alankomaat eli Hollanti.<\/p>\n
Vuonna 2019 Hollannin s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta 14 prosenttia tuotettiin aurinko- ja tuulivoimalla, mutta vuonna 2021 jo 25 prosenttia.<\/p>\n
Valtava loikka kahdessa vuodessa \u2013 enn\u00e4tysnopea, kertoo tunnettu energia-alan ajatushautomo Ember raportissaan<\/a>. Seuraavina tulivat Australia ja yll\u00e4tt\u00e4en Vietnam.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Hollanti pomppasi viel\u00e4p\u00e4 Euroopan ykk\u00f6seksi aurinkos\u00e4hk\u00f6n tuotannossa asukasta kohden, ohi Saksan.<\/p>\n \u2013 Viime vuonna 11 prosenttia maan s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta katettiin aurinkopaneeleilla. Touko-kes\u00e4kuussa m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli per\u00e4ti 18 prosenttia, asiantuntija Wiep Folkerts<\/strong> TNO-tutkimuslaitoksesta sanoo.<\/p>\n Miten ep\u00e4vakaisesta s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tunnettu valtio on tehnyt t\u00e4m\u00e4n, ja sujuuko kaikki nyt kuin tanssi?<\/p>\n Haimme vastauksia kolmesta paikasta eri puolilta Hollantia \u2013 reitti alkaa piskuisen Nieuw-Buinenin aurinkovoimalasta l\u00e4helt\u00e4 Saksan rajaa.<\/p>\n Vuosi sitten toukokuussa Nieuw-Buinenin kyl\u00e4 sai t\u00e4htihetkens\u00e4.<\/p>\n Sinne avattiin Hollannin suurin aurinkovoimala, per\u00e4ti 290 000 aurinkopaneelin valtava kentt\u00e4. Paikalla oli<\/a> maan kuningas Willem-Alexander<\/strong>, ja salamavalot r\u00e4iskyiv\u00e4t.<\/p>\n Nyt juhlista on kulunut vuosi, ja paneelimeri hyrr\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti s\u00e4hk\u00f6\u00e4 keskell\u00e4 It\u00e4-Hollannin koruttomia peltoja.<\/p>\n Voimalayhti\u00f6 Solarfieldsin laitosvastaava Joran Kuperus<\/strong> pujottelee paneelien v\u00e4list\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n kovamuovilla vahvistettu lippalakki, joka suojaa p\u00e4\u00e4t\u00e4 kolahduksilta paneelien kulmiin.<\/p>\n \u2013 Ensimm\u00e4inen vuosi oli odotusten mukainen. Voimala t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 35 000 talouden vuoden s\u00e4hk\u00f6ntarpeen, Kuperus sanoo.<\/p>\n Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 Drenthen maakunta ei ole ultratiivist\u00e4 Hollantia, vaan v\u00e4lj\u00e4\u00e4 ja maatalousvaltaista takamaata.<\/p>\n Maakunnassa on 250 000 nautaa, 500 000 ihmist\u00e4 ja nyt jo runsaat 750 000 aurinkopaneelia voimaloissa \u2013 ja mahdollisesti toinen mokoma kotien katoilla ja pihoilla.<\/p>\n Miksi? Koska kaikkea on sujuvoitettu.<\/p>\n \u2013 Luvat tulevat nopeasti ja valtio tukee tuotantoa. Hollannissa on tajuttu, ett\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 on kiire, Kuperus sanoo.<\/p>\n Paneelit ovat halventuneet ja niiden teho puolipilvisin\u00e4kin p\u00e4ivin\u00e4 parantunut. Yhti\u00f6t ja sijoittajat ovat l\u00e4hteneet rohkeasti isoihin hankkeisiin.<\/p>\n Hollannissa on valmiina ja rakenteilla l\u00e4hes sata isoa, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenentuhannen paneelin aurinkovoimalaa. Nieuw-Buinen menett\u00e4\u00e4 suurimman voimalan tittelins\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna, sill\u00e4 Solarfields tekee jo uutta isompaa l\u00e4hemm\u00e4s Amsterdamia.<\/p>\n Suomessa sellaisia on valmiina kaksi: Nurmossa ja Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Hollannissa kapasiteettia on yli 15 gigawattia, Suomessa tuoreiden tilastojen<\/a> mukaan vajaat 500 megawattia eli kolmekymment\u00e4 kertaa v\u00e4hemm\u00e4n kuin Hollannissa.<\/p>\n Nieuw-Buinenin huipputeho on noin 120 megawattia. Se tuottaa siis yksin nelj\u00e4sosan siit\u00e4, mit\u00e4 koko Suomi.<\/p>\n \u2013 Odotamme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kentt\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 20\u201330 vuotta, Kuperus sanoo.<\/p>\n Mutta kaikki ei ole n\u00e4in helppoa, kun kyse on aurinkovoimasta.<\/p>\n Paneeleista ei saada l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n maksimitehoja irti, jos p\u00e4iv\u00e4 on pilvinen. Hellep\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paneelit taas tuottavat liikaa.<\/p>\n Maaliskuussa Nieuw-Buinen tuotti per\u00e4ti 40 prosenttia yli odotusten. Kuukausi oli poikkeuksellisen pilvet\u00f6n.<\/p>\n Mutta pullonkaulana ovat s\u00e4hk\u00f6verkot.<\/p>\n \u2013 Verkot ovat Hollannissa t\u00e4p\u00f6t\u00e4ynn\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on suuri ongelma. Kaikkea tuotantoa ei saada etenk\u00e4\u00e4n hyvin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, Kuperus sanoo.<\/p>\n Ratkaisu muhii kahdensadan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Lelystadissa.<\/p>\n Maisema on erilainen kuin idemp\u00e4n\u00e4. Flevolandin maakunta on merest\u00e4 1940\u20131960-luvuilla kuivattua kummutonta l\u00e4tty\u00e4, ja koko Lelystadin kaupunkia alettiin rakentaa vasta vuonna 1967.<\/p>\n Tuulimyllyj\u00e4 n\u00e4kyy kaikkialla, ja yhden tuulipuiston juurella on s\u00e4hk\u00f6n varastoinnin kannalta Hollannin mielenkiintoisin ty\u00f6maa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 rakennetaan Hollannin suurinta akkua Buffalo Batterya<\/em> \u2013 toimittajana on suomalainen W\u00e4rtsil\u00e4.<\/p>\n W\u00e4rtsil\u00e4n liiketoiminnan kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mathias West<\/strong> tulee kuraisen ty\u00f6maan portille saappaat jalassa. Ripsii vett\u00e4.<\/p>\n Taivasalle rakennettava laitos valmistuu loppuvuonna. Siihen mahtuu 20 000 kotitalouden kulutuksen verran s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n \u2013 Viel\u00e4 vuosi sitten t\u00e4m\u00e4n projektin mittakaava meille oli tosi iso. Nyt se on keskisuuri. Kehitys on niin hurjaa, West sanoo.<\/p>\n Isot akut ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, jotta aurinko- ja tuulituotannon ep\u00e4vakautta voidaan tasata.<\/p>\n \u2013 N\u00e4iden akkujen ansiosta voimaloita ei tarvitse kytke\u00e4 irti verkosta, kun tuulee tai paistaa liikaa. Toisaalta voimme sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 akusta s\u00e4hk\u00f6\u00e4 verkkoon, kun aurinko ei en\u00e4\u00e4 illalla paista, akun tilanneen Giga Storage -yhti\u00f6n operatiivinen johtaja Maarten Quist<\/strong> sanoo.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 on tosi t\u00e4rke\u00e4 projekti. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4llaiset akut yleistyv\u00e4t Hollannissa nopeasti tulevina vuosina, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n W\u00e4rtsil\u00e4 on alalla yksi Euroopan kolmesta suurimmasta valmistajasta. Sill\u00e4 on useita vastaavia ty\u00f6maita eri puolilla Eurooppaa. Saksa, Espanja ja Belgia kiinnostavat, West sanoo, mutta Hollanti on nyt johtot\u00e4hti.<\/p>\n \u2013 Hollanti on aika kaukana edell\u00e4 muita. Yrit\u00e4mme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tilaisuuksia saada t\u00e4\u00e4lt\u00e4 projekteja, West sanoo.<\/p>\n Ison mittakaavan projektit ovat vasta osaratkaisu.<\/p>\n Seuraava mullistus on aurinkopaneelien tuominen kaikkialle arkeen: julkisivuihin, ikkunoihin, katujen pintaan, ajoneuvoihin sek\u00e4 kelluvina lauttoina j\u00e4rviin ja merelle.<\/p>\n EU-komissio antoi toukokuussa asiasta esityksen<\/a>. Se tekisi aurinkopaneelien asentamisesta uusiin rakennuksiin pakollista vuodesta 2029 alkaen, suuriin julkisiin rakennuksiin jo vuodesta 2025 alkaen.<\/p>\n \u2013 Kun paneelit halpenevat, niit\u00e4 ei tarvitse en\u00e4\u00e4 asentaa vain parhaimmille paikoille. Paneeleja tarvitaan kaikkialle, jotta tuotantoa saadaan lis\u00e4\u00e4. Mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne sulautuvat ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4, sanoo Utrechtin yliopiston professori Wilfried van Sark<\/strong>.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 kokeillaan jo ymp\u00e4ri Hollantia. Nijmegenin liepeill\u00e4 Stevensbeekin kyl\u00e4ss\u00e4 rakennetaan kolmea uutta asuintaloa, joiden kattotiilet ovat samalla aurinkopaneeleja.<\/p>\n T\u00e4llaisten niin sanottujen integroitujen paneelien<\/em> kysynt\u00e4 on vahvassa kasvussa, ja uusia tuotteita tulee markkinoille nyt jatkuvasti. Esimerkiksi Helmondista l\u00f6ytyy toimistotalo<\/a>, jonka ulkosein\u00e4t on pinnoitettu v\u00e4rillisill\u00e4 aurinkopaneelielementeill\u00e4.<\/p>\n Nijmegenin liepeill\u00e4 perinteisi\u00e4 paneeleja n\u00e4kyy tukuttain maatilojen ja asuintalojen katoilla. Hollannissa joka viidenness\u00e4 kotitaloudessa on paneeli tai useampia, ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 melkein jokaisesta pihapiirist\u00e4.<\/p>\n Henk Vreede<\/strong> p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 puutarhaansa. Pihan per\u00e4ll\u00e4 on nelj\u00e4 paneelia ja katolla kaksikymment\u00e4nelj\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Vreede hankki ne vuonna 2014, ja ostos on jo maksanut itsens\u00e4 takaisin.<\/p>\n \u2013 N\u00e4m\u00e4 tuottavat melkein kaiken, mit\u00e4 tarvitsemme. Kes\u00e4ll\u00e4 paneelit tuottavat enemm\u00e4n, joten silloin voimme myyd\u00e4 energiaa verkkoon. Heikompana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuotantoa on v\u00e4hemm\u00e4n, ja silloin tarvitsemme s\u00e4hk\u00f6\u00e4 verkosta, Vreede sanoo.<\/p>\n Kotitaloudet toimivat siis my\u00f6s yhten\u00e4 isona hajasijoitettuna akkuna, joka tasaa tuotantopiikkej\u00e4.<\/p>\n Energian hurja hinnannousu kannustaa hankkimaan paneeleja.<\/p>\n \u2013 Uskon, ett\u00e4 paneeleja tulee selke\u00e4sti lis\u00e4\u00e4. Samoin ilmal\u00e4mp\u00f6pumppujen suosio on kasvussa. Ihmiset tahtovat olla omavaraisia, Vreede sanoo.<\/p>\n Mit\u00e4 ajatuksia juttu her\u00e4tti? Voit keskustella aiheesta 27.6. kello 23:een saakka.<\/em><\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/strong><\/p>\n![\"](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_706\/13-3-12504905.jpg\")
1) Nieuw-Buinen: Yksi voimala tuottaa nelj\u00e4sosan siit\u00e4 mit\u00e4 koko Suomi<\/h3>\n
![\"Henkil\u00f6](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_719\/39-97315162b1bd9a6d4a5.jpg\")
![\"Aurinkopaneeleja](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_719\/39-97313062b1bcb37d21c.jpg\")
2) Lelystad: W\u00e4rtsil\u00e4 rakentaa Hollannin suurinta akkua<\/h3>\n
![\"Rakennusty\u00f6maa.\"](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_719\/39-97312762b1bc1e0b240.jpg\")
![\"Havainnekuva](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_640\/39-97316762b1be054b256.jpg\")
3) Nijmegen: Paneeleja tulee aivan kaikkialle \u2013 kattotiiliin ja py\u00f6r\u00e4teihin<\/h3>\n
![\"Aurinkopaneeleista](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_638\/39-97318362b1beb8f414c.jpg\")
![\"J\u00e4rvess\u00e4](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_639\/39-97358662b2f5cb9de80.jpg\")