![](\"https:\/\/uutisalue.news\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/39-9649316299e9232dd1d.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
It\u00e4meren fosforikuormitus on edelleen korkealla tasolla, vaikka kuormitus on alentunut 1980-luvulta asti, sanoo Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen erikoistutkija ja It\u00e4meri-paneelin puheenjohtaja Seppo Knuuttila<\/strong>. Fosfori on merkitt\u00e4v\u00e4 syy It\u00e4meren rehev\u00f6itymiselle.<\/p>\n Knuuttila puhui ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon<\/strong> (vihr.) maanantaina j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tiedotustilaisuudessa, jossa k\u00e4siteltiin sit\u00e4, miten It\u00e4meren tila on kehittynyt viime vuosikymmenin\u00e4. Lis\u00e4ksi tilaisuudessa k\u00e4ytiin l\u00e4pi, miten hallitus toimii meren tilan parantamiseksi.<\/p>\n It\u00e4meren rehev\u00f6itymiselle EU:n direktiiviss\u00e4 tavoitteeksi asetettua meren tilan hyv\u00e4\u00e4 tasoa ei Knuuttilan mukaan saavuteta merenhoidon tavoitevuoteen 2027 menness\u00e4.<\/p>\n Kuormituksen v\u00e4heneminen on hidasta, sill\u00e4 vuosien ajan kerrostunut fosfori vapautuu It\u00e4meren syvimpien kohtien hapettomissa olosuhteissa takaisin vesimassaan. Knuuttilan mukaan viipym\u00e4 on noin 30 vuotta, eli suojelutoimenpiteiden vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t vasta pitk\u00e4n ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Tulevia haasteita on etenkin maa- ja mets\u00e4talouden fosforikuorman v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Niiden aiheuttamaa hajakuormitusta ei Knuuttilan mukaan olla onnistuttu viimeisen 25 vuoden aikana v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n merialueella.<\/p>\n Syy on l\u00e4hinn\u00e4 keinolannoituksen seurauksena It\u00e4meren valuma-alueen peltomaahan kertyneess\u00e4 fosforivarastossa. Knuuttilan mukaan It\u00e4meren valuma-alueen peltomaahan on viimeisen vuosisadan aikana kertynyt fosforia noin 40 miljoonaa tonnia.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n tiedotustilaisuudessa Knuuttila kertoo, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n entist\u00e4 tehokkaampia keinoja kuormituksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 varten. Erilaisilla vesiensuojelutoimenpiteill\u00e4, ruokatuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja peltoaloja pienent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuormitusta voitaisiin laskea.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n vesiensuojelun tehostamisohjelmassa ehdotettuja keinoja ovat muun muassa kipsin levitys sek\u00e4 rakennekalkin ja kuitulietteiden k\u00e4ytt\u00f6 maatalouden vesiensuojelussa. Ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Ohisalon mukaan vaikuttavia keinoja on etsitty yhdess\u00e4 viljelij\u00f6iden kanssa.<\/p>\n It\u00e4meren suojeluty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisesti kaikkien It\u00e4meren valtioiden kesken. Sota Ukrainassa on katkaissut kaiken yhteisty\u00f6n Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Ohisalo arvioi, ett\u00e4 It\u00e4meren puolesta teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 voi ja pit\u00e4\u00e4 jatkaa ilman Ven\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa aiemmin tehty yhteisty\u00f6 on ollut tietysti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sen takia, ett\u00e4 ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6kysymykset eiv\u00e4t katso rajoja. Ihan jokainen valtio It\u00e4meren suojeluun tarvittaisiin.<\/p>\n Knuuttilan mukaan Ven\u00e4j\u00e4n aikaisemmin tekem\u00e4t vesiensuojelutoimet ovat parantaneet tilannetta Suomenlahdella, mutta vaarana on, ett\u00e4 maa taantuu suojelutoimissaan takaisin neuvostoaikoihin.<\/p>\n \u2013 Vaikka Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tilanne romahtaisi, se ei tule kuitenkaan romahduttamaan tai mit\u00e4t\u00f6im\u00e4\u00e4n It\u00e4merell\u00e4 jo tehtyj\u00e4 suojelutoimenpiteit\u00e4, Knuuttila sanoo.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\nVen\u00e4j\u00e4 ulkona yhteisty\u00f6st\u00e4<\/h3>\n