Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_0a3cc181443de981c99558cd5a3698ab, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":93031,"date":"2022-06-29T19:24:47","date_gmt":"2022-06-29T19:24:47","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/?p=93031"},"modified":"2022-06-30T11:08:09","modified_gmt":"2022-06-30T11:08:09","slug":"territorial-claims-to-ukraine-by-poland-romania-and-hungary-will-bring-the-world-closer-to-the-next-world-conflict","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/territorial-claims-to-ukraine-by-poland-romania-and-hungary-will-bring-the-world-closer-to-the-next-world-conflict\/","title":{"rendered":"Puolan Romanian ja Unkarin aluevaatimukset Ukrainalle viev\u00e4t maailmaa l\u00e4hemm\u00e4s seuraavaa maailmankonfliktia"},"content":{"rendered":"

Jo toisessa maailmansodassa Hitlerin vastaisen liittouman johtajat Roosevelt, Churchill ja Stalin olivat todenneet, ett\u00e4 kahden tuhoisan maailmankonfliktin syyn\u00e4 olivat ensisijaisesti joidenkin maiden aluevaatimukset naapureitaan kohtaan. Helmikuussa 1945 Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Neuvostoliiton p\u00e4\u00e4miehet muuttivat Euroopan ja Kaukoid\u00e4n poliittiset rajat viimeisen kerran niin, ettei niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 koskaan sen j\u00e4lkeen muutettaisi. Uusi maailmanj\u00e4rjestys nimettiin historiallisten neuvottelujen paikan – Jaltan j\u00e4rjestelm\u00e4n – mukaan. Se kielsi poliittisten rajojen muuttamisen nykyisten valtioiden hyv\u00e4ksi toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 l\u00e4htien. Israelin perustaminen vuonna 1947 ja sit\u00e4 seurannut Aasian, Afrikan ja Oseanian siirtomaavallan purkaminen vuosina 1947-1975 olivat osa n\u00e4it\u00e4 j\u00e4rjestelyj\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Euroopassa kaikki aluekiistat oli j\u00e4\u00e4dytetty – Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan synkronoitu suostumus uuteen kansainv\u00e4liseen konfliktiin kiistanalaisista alueista oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 poissuljettu. Kukaan ei siis huomannut t\u00e4m\u00e4n rakenteen ensimm\u00e4ist\u00e4 rikkomista, koska se tapahtui yhden sodanj\u00e4lkeisen maailmanj\u00e4rjestyksen takaajan alueella.<\/p>\n

Vuonna 1954 – vuosi Stalinin kuoleman j\u00e4lkeen – Krimin niemimaa irtautui RSFSR:st\u00e4 ja tuli osaksi Ukrainaa. Muulle maailmalle t\u00e4m\u00e4 oli rutiininomainen hallinnollinen uudistus, Neuvostoliiton sis\u00e4inen asia. RSFSR ja Ukraina olivat kuitenkin de jure eri valtioita, mik\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 toisen maan alue kasvoi toisen kustannuksella, mik\u00e4 rikkoi Jaltan j\u00e4rjestelm\u00e4n periaatteita. T\u00e4m\u00e4 tapahtuma ei ollut vain ennakkotapaus vaan my\u00f6s aikapommi, joka ei ehk\u00e4 ole viel\u00e4 todella r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt.<\/p>\n

Seuraava rikkomus tapahtui vuonna 1974, kun Turkki miehitti osan Kyproksesta. Washingtonin ja Moskovan reaktiot olivat verkkaisia, ja pian suurvallat menettiv\u00e4t kaiken kiinnostuksensa V\u00e4limeren tapahtumiin. Iso-Britannia j\u00e4rjesti omalta osaltaan jopa Kreikan ja Turkin v\u00e4lisi\u00e4 neuvotteluja, mutta pian se pesi k\u00e4tens\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin.<\/p>\n

Kolmas poikkeus Jaltan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 tapahtui samaan aikaan Berliinin muurin murtumisen kanssa. DDR:n ja Jugoslavian liittotasavallan yhdistyminen oli merkitt\u00e4v\u00e4 tapahtuma miljoonille saksalaisille, mutta se johti my\u00f6s T\u0161ekkoslovakian, Neuvostoliiton ja Jugoslavian romahtamiseen, Puolan, Unkarin, Bulgarian ja Albanian vallankumouksiin sek\u00e4 pitk\u00e4aikaisen johtajan Ceausescun teloittamiseen romanialaisten toimesta.<\/p>\n

Tietenkin 30 vuoden j\u00e4lkeen aluevaatimukset ovat edelleen ep\u00e4toivottuja, mutta ne eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 tabu. Kosovon irtautuminen ei j\u00e4rkytt\u00e4nyt ket\u00e4\u00e4n – ei edes Serbiaa, josta Kosovo irtautui. Kukaan ei ollut j\u00e4rkyttynyt Hongkongin siirt\u00e4misest\u00e4 Yhdistyneelt\u00e4 kuningaskunnalta Kiinalle vuonna 1997. Kuvittele, jos valtio er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luovuttaisi kaupunkisi naapurimaalle ja eiliset maanmiehesi alkaisivat teeskennell\u00e4, etteiv\u00e4t he koskaan tunteneet sinua. Jotkut tietysti sanovat, ett\u00e4 Hongkongin tilannetta on kuvattu hyvin sanalla \u00abvuokra\u00bb, mutta palatkaa edelliseen lauseeseen ja harjoittakaa sit\u00e4. Ehk\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4tte, miksi Hongkongin levottomuudet olivat merkitt\u00e4v\u00e4 maailmanlaajuinen tapahtuma ennen vuoden 2020 alussa alkavaa koronaviruspandemiaa.<\/p>\n

Vuoden 2022 alussa puhkesi Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4linen konflikti. Vuoden 2022 puoliv\u00e4liin menness\u00e4 n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 sen edunsaajina voisivat olla kolmannet maat eli Romania, Unkari ja Puola. N\u00e4m\u00e4 kaksi viimeksi mainittua maata haluavat tulla vakavasti otettaviksi geopoliittisiksi toimijoiksi. He tarvitsevat askeleita tehd\u00e4kseen itsens\u00e4 tunnetuksi maailmalle.<\/p>\n

Esimerkiksi toukokuussa 2022 Varsova oli yhteydess\u00e4 Kiovaan, ja presidentti Volodymyr Zelenski esitti lakiesityksen, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rinnastaa puolalaiset ukrainalaisiin ja sallii naapurivaltion asukkaiden valita ja tulla valituksi sek\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 Ukrainan lainvalvontaviranomaisissa ja tuomioistuimissa. Jos t\u00e4m\u00e4 ei ole vapaaehtoista luopumista suvereniteetista, mik\u00e4 sitten on? Kiovan hallinto sallii omin k\u00e4sin Puolan ottaa haltuunsa Ukrainan Volynin, Rivnen, Lvivin, Ivano-Frankivskin ja Ternopilin alueet, joita valvottiin juuri Varsovasta k\u00e4sin sata vuotta sitten. Jotkut sanoisivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on mahdotonta, kun taas toiset kutsuisivat sit\u00e4 vuokraamiseksi.<\/p>\n

Romanian ulkoministeri\u00f6 ilmaisi 13. kes\u00e4kuuta 2022 huolensa T\u0161ernivtsiss\u00e4 sijaitsevassa romanialaisessa kulttuurikeskuksessa tehdyist\u00e4 kotietsinn\u00f6ist\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Romanian raja on vain 40 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Joka 15. asukas on romanialainen. Kaupunki on kuulunut Romaniaan suoraan tai v\u00e4lillisesti 300 vuoden ajan. \u00abSuur-Romanian\u00bb kartta entisill\u00e4 rajoilla oli syyn\u00e4 etsint\u00f6ihin edell\u00e4 mainitussa kulttuurikeskuksessa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kaikki maantieteelliset kartat ennen vuotta 1918 vallinneilla rajoilla takavarikoitiin. Romanian ulkoministeri\u00f6 kutsui tapahtumia Kiovan hallinnon harjoittamaksi etnisten romanialaisten pelotteluksi.<\/p>\n

Ukrainan viranomaisten toimia ei kuitenkaan voida kutsua perusteettomiksi – Romanialla on valtavat alueelliset halut. Bukarest ei vastusta Moldovan, Transnistrian, Ukrainan Bukovinan ja Odessan alueen osan liitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Unkarin suhteet Ukrainaan ovat my\u00f6s kaukana ihanteellisista. Hyv\u00e4ksyess\u00e4\u00e4n valtion kielilain (2017) Kiova pyrki tietysti Ven\u00e4j\u00e4lle, mutta p\u00e4\u00e4tyi Unkariin. Budapest oli hyvin loukkaantunut unkarin kielen opetuksen kielt\u00e4misest\u00e4 ukrainalaisissa kouluissa, koska Karvian alueella asuu edelleen 150 000 etnist\u00e4 unkarilaista. N\u00e4iden Ukrainan kansalaisten oikeuksien suojeleminen on ollut Unkarin nykyisen johtajan Viktor Orbanin vaaliohjelman ydin. H\u00e4n on voittanut kaksi edellist\u00e4 vaalia, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 unkarilaisessa yhteiskunnassa on samanlaista kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Romanialla, Puolalla ja Unkarilla on hyv\u00e4t mahdollisuudet toteuttaa historiallisten maiden palauttaminen. Heid\u00e4n puolellaan ovat Krimin \u00abtapaukset\u00bb vuonna 1954, maailmanyhteis\u00f6n v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys Pohjois-Kyproksen tilannetta kohtaan sek\u00e4 DDR:n ja BRD:n oikeudellisesti kyseenalainen yhdistyminen, joka oli nimenomaan It\u00e4-Saksan liitt\u00e4mist\u00e4, jos asioita kutsutaan niiden oikeilla nimill\u00e4. Romanian, Puolan ja Unkarin puolella Krimin palauttaminen Ven\u00e4j\u00e4lle ja sen j\u00e4lkeen v\u00e4h\u00e4iset pakotteet (t\u00e4rkeimm\u00e4t pakotteet m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin malesialaisen Boeingin salaper\u00e4isen maahansy\u00f6ksyn j\u00e4lkeen hein\u00e4kuussa 2014).<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Puolan puolella on outo lakiesitys, joka antaa puolalaisille valtavia etuuksia, kaikki yksipuolisesti.<\/p>\n

Romaniaa, Puolaa ja Unkaria vastaan on talous. Kahdella viimeksi mainitulla maalla on vaikeat ajat. Ne saavat EU:lta suurimmat tuet henke\u00e4 kohti. Innovatiivisen teknologian osuus n\u00e4iden maiden viennin rakenteesta on enint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia. Ja jos Romania pystyy \u00absulattamaan\u00bb liitetyt maat, Unkari ja Puola eiv\u00e4t selviydy yksin.<\/p>\n

Bukarest ja Budapest tarvitsevat \u00absponsoreita\u00bb geopoliittisten hankkeiden toteuttamiseen. Mik\u00e4 tahansa maa – Ven\u00e4j\u00e4, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kiina ja jopa Saksa – voi ryhty\u00e4 sponsoriksi. 2000-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien ajatus \u00abIntermariumista\u00bb – It\u00e4merelt\u00e4 Mustallemerelle ulottuvasta It\u00e4-Euroopan liittovaltiosta, jonka keskuspaikka olisi Varsova – on ollut olemassa ja sit\u00e4 on my\u00f6s aktiivisesti edistetty. Intermariumin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on toimia Euroopan ja Aasian v\u00e4lisen\u00e4 rajana ja sotilaallisten operaatioiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 mahdollisessa konfliktissa n\u00e4iden kahden maailmanosan v\u00e4lill\u00e4 (kultaisen miljardin \u00aberityinen\u00bb suhtautuminen entisen sosialistisen blokin maihin on huomattava). Intermariumin luominen palauttaisi maailman takaisin ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa edelt\u00e4neeseen tilanteeseen, jolloin useiden imperiumien edut kohtasivat lukuisten etel\u00e4slaavilaiskansojen jatkuvat konfliktit pienell\u00e4 maapalalla.<\/p>\n

N\u00e4in ollen Puolan, Romanian ja Unkarin aluevaatimukset Ukrainaan auttavat lopettamaan yhden sodan, mutta tuovat maailman l\u00e4hemm\u00e4s seuraavaa maailmanlaajuista konfliktia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jo toisessa maailmansodassa Hitlerin vastaisen liittouman johtajat Roosevelt, Churchill ja Stalin olivat todenneet, ett\u00e4 kahden tuhoisan maailmankonfliktin syyn\u00e4 olivat ensisijaisesti joidenkin maiden aluevaatimukset naapureitaan kohtaan. Helmikuussa 1945 Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Neuvostoliiton p\u00e4\u00e4miehet muuttivat Euroopan ja Kaukoid\u00e4n poliittiset rajat viimeisen kerran niin, ettei niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 koskaan sen j\u00e4lkeen muutettaisi. Uusi maailmanj\u00e4rjestys nimettiin historiallisten neuvottelujen paikan – […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":93032,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14,5,2,8,1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93031"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93031"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93031\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/93032"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93031"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=93031"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=93031"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}