![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/39-97545462badca9dc9d1.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Punkkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on runsastunut Suomessa ja samalla on kasvanut riski sairastua niiden levitt\u00e4miin tauteihin. Punkit levitt\u00e4v\u00e4t kahta tautia, eli bakteeriper\u00e4ist\u00e4 borrelioosia ja virusper\u00e4ist\u00e4 puutiaisaivotulehdusta.<\/p>\n
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan<\/a> borrelia-bakteeria kantaa keskim\u00e4\u00e4rin 20\u201325 prosenttia punkeista. It\u00e4misaika puremasta ensioireisiin on noin 3\u201330 vuorokautta.<\/p>\n Borrelia-tapauksia tilastoidaan Suomessa sek\u00e4 varhais- ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4isvaiheessa.<\/p>\n L\u00e4\u00e4k\u00e4rit tekev\u00e4t borrelia-diagnooseja noin 7 000 vuosittain. Varhaisvaihe oireilee yleens\u00e4 flunssan kaltaisilla yleisoireilla ja puremakohdan ymp\u00e4rille muodostuvalla punoittavalla ja laajenevalla ihottumalla. Hoitona on antibioottikuuri.<\/p>\n \u2013 Toivottavaa on, ett\u00e4 ihmiset tunnistaisivat ensioireet ja hakeutuisivat tarvittaessa l\u00e4\u00e4k\u00e4riin. Tyyppioire on rengasihottuma, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Tuula Hannila-Handelberg<\/strong>.<\/p>\n Jos taudin varhaisvaihetta ei hoideta, saattaa joistakin tapauksista kehitty\u00e4 niin sanottu my\u00f6h\u00e4isborrelioosi, joka voi oireilla esimerkiksi niveliss\u00e4, lihaksissa ja hermostossa. My\u00f6h\u00e4isborrelioosi diagnosoidaan mittaamalla vasta-aineita laboratoriotestein.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 laboratorioiden ilmoituksiin perustuvia borrelia-diagnooseja tehtiin viime vuonna ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yli 2 500. Niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut nousussa. Esimerkiksi vuonna 2002<\/a> testattuja borrelia-diagnooseja tehtiin vain noin 800.<\/p>\n Hannila-Handelberg muistuttaa, ett\u00e4 tartuntatautirekisterin borrelia-l\u00f6yd\u00f6kset eiv\u00e4t kuvaa borrelioosin epidemiologiaa ajantasaisesti.<\/p>\n \u2013 Tapaukset edustavat p\u00e4\u00e4osin taudin levinnytt\u00e4 vaihetta eli my\u00f6h\u00e4isborrelioosia, jolloin puutiaisaltistus on tapahtunut useita kuukausia tai jopa vuosia aikaisemmin, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n Puutiaisaivotulehduksen aiheuttama virus on merkitt\u00e4v\u00e4sti harvinaisempi, ja sit\u00e4 kantaa riskialueilla el\u00e4vist\u00e4 punkeista vain noin 1\u20132 prosenttia.<\/p>\n Riskialueita<\/a> ovat esimerkiksi Ahvenanmaa ja Kotkan saaristoalueet. THL suosittaa, ett\u00e4 riskialueilla luonnossa liikkuvat ottaisivat virusta vastaan TBE-rokotteen.<\/p>\n Virusta on l\u00f6ytynyt punkeista my\u00f6s lukuisista kunnista eri puolilla Suomea, kuten Etel\u00e4-Karjalasta Lappeenrannasta ja Yl\u00e4-Savosta Lapinlahdelta.<\/p>\n My\u00f6s puutiaisaivotulehdukset ovat yleistyneet. Niit\u00e4 diagnosoitiin Suomessa vuonna 2002<\/a> noin 40. Viime vuonna tautia todettiin jo noin 150 ihmisell\u00e4.<\/p>\n THL arvioi, ett\u00e4 tapausten nopea kasvu johtuu koronapandemiasta, jonka aikana ihmiset ovat liikkuneet enemm\u00e4n ulkona ja matkailleet tavallista enemm\u00e4n kotimaassa.<\/p>\n Voit keskustella aiheesta 2.7.2022 klo 23:een saakka.<\/em><\/p>\n Aiheesta aiemmin:<\/strong><\/p>\n Viime vuosi nosti puutiaisaivokuumetapaukset enn\u00e4tykseen, ja sen vuoksi kansallinen rokotusohjelma laajenee edelleen Lohjalla ja Kirkkonummella<\/a><\/p>\nVirustauti on edelleen harvinainen, mutta tapaukset ovat moninkertaistuneet vuosikymmeness\u00e4<\/h3>\n