Suomen nykyinen aborttilaki on l\u00e4hes samalta ajalta. Se on ollut voimassa vuodesta 1970. Suomessa teht\u00e4vien aborttien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt<\/a> selv\u00e4sti jo pidemm\u00e4n aikaa, mutta millainen tilanne oli sit\u00e4 ennen?<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 jutussa kerromme, millainen on aborttien ja aborttilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n historia Suomessa aina 1700-luvulta nykylain voimaantulon asti.<\/p>\n \u2013 Niin kauan kuin historiaa on ollut, erilaiset rohdot ja myrkyt ovat olleet yksi tapa ainakin yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 abortteja, kertoo Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen<\/strong>. H\u00e4n on tutkinut 1700-luvun k\u00e4til\u00f6iden historiaa teoksessaan Ujostelemattomat \u2013 K\u00e4til\u00f6iden, synnytysten ja arjen historiaa.<\/p>\n Erilaisten kasvien sy\u00f6minen ei aina toiminut, mutta niiden teho tunnettiin ja tunnustetaan edelleenkin. L\u00e4\u00e4kealan turvallisuus- ja kehitt\u00e4miskeskus Fimean verkkosivuilla on listaus kasveista, joilla on abortoivia vaikutuksia.<\/p>\n Vainio-Korhosen mukaan rohtojen lis\u00e4ksi my\u00f6s raskas ty\u00f6 tai korkealta pudottautuminen olivat keinoja raskauden keskeytykseen 1700-luvulla.<\/p>\n Aborttien teko oli rikos, mutta raskauden etenemist\u00e4 ei ymm\u00e4rretty viel\u00e4 t\u00e4ysin eik\u00e4 abortista siksi aina rangaistu.<\/p>\n \u2013 Koko yhteiskunta oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 abortista oli kyse vasta, kun siki\u00f6 oli saanut sielun.<\/p>\n Vainio-Korhosen mukaan siki\u00f6 sai sielun ja her\u00e4si henkiin aikalaisten mukaan siin\u00e4 vaiheessa, kun odottava \u00e4iti alkoi tuntea sen liikehdinn\u00e4n kohdussaan.<\/p>\n Vainio-Korhosen tutkimissa 1700- ja 1800-luvun oikeudellisista asiakirjoista ei ole l\u00f6ytynyt juurikaan aborttioikeudenk\u00e4yntej\u00e4. Vain yhden h\u00e4n muistaa.<\/p>\n \u2013 Raskaana olevan naisen Turun akatemiassa opiskellut veli hankki yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa elohopeaa siskolleen siki\u00f6n l\u00e4hett\u00e4miseksi.<\/p>\n Veli ja yst\u00e4v\u00e4 saivat tuomion, sill\u00e4 myrkky oli hankittu abortoivaksi l\u00e4\u00e4kkeeksi.<\/p>\n 1800-luvun aikana l\u00e4\u00e4ketieteen kehittyess\u00e4 hedelm\u00f6ittymist\u00e4 sek\u00e4 raskauden etenemist\u00e4 alettiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen siki\u00f6 osattiin l\u00e4hdett\u00e4\u00e4 my\u00f6s mekaanisin v\u00e4linein eik\u00e4 vain rohdoin.<\/p>\n Aikalaiset tutkimukset paljastivat, ett\u00e4 siki\u00f6lle ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n yht\u00e4kkist\u00e4 muutosta raskauden aikana, vaan lapsi kehittyy koko raskauden ajan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 muutti my\u00f6s suhdetta aborttiin. Toimenpidett\u00e4 alettiin pit\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti rikoksena, tehtiinp\u00e4 se miss\u00e4 kohtaa raskautta vain. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 raskauden keskeytys n\u00e4htiin lapsenmurhana.<\/p>\n Lapsenmurhasta rangaistiin ankarasti, vaikka kyse ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut raa\u2019asta teosta. Rikoksesta saatettiin esimerkiksi tuomita \u00e4iti, joka oli j\u00e4tt\u00e4nyt vastasyntyneen vaille hoitoa. Viel\u00e4 1700-luvulla lapsenmurhasta tuomittu sai maksaa teosta hengell\u00e4\u00e4n, mutta seuraavalla vuosisadalla rangaistus oli kaksi vuotta vankeutta.<\/p>\n \u2013 Lapsenmurha oli ep\u00e4toivoinen keino ratkaista lapseen liittyv\u00e4 ongelma yht\u00e4lailla kuin aborttikin, Vainio-Korhonen toteaa.<\/p>\n Vainio-Korhonen arvioi, ett\u00e4 raskauden keskeytyksi\u00e4 hakivat eniten ep\u00e4toivoiset, nuoret ja turvattomassa asemassa olevat naiset, joilla ei ollut sosiaalisia turvaverkostoja.<\/p>\n Siki\u00f6n l\u00e4hdett\u00e4minen kirjattiin vuoden 1889 rikoslaissa lapsenmurhan alle. Siki\u00f6n vahingoittaminen tai siit\u00e4 eroon p\u00e4\u00e4seminen oli rangaistava teko siin\u00e4 miss\u00e4 syntyneen lapsen tappo.<\/p>\n Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Hilja P\u00e4rssinen<\/strong> teki vuoden 1910 valtiop\u00e4iville esityksen lapsenmurhaa koskevien pyk\u00e4lien muuttamisesta ja rangaistusasteikon lievent\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n \u2013 Siki\u00f6nl\u00e4hdetys oli t\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 mukana, kertoo It\u00e4-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Hel\u00e9n<\/strong>.<\/p>\n H\u00e4n on tutkinut v\u00e4it\u00f6skirjassaan suomalaista aborttilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Hel\u00e9nin mukaan abortista tuli Suomessa v\u00e4est\u00f6poliittinen kysymys ja yhteiskunnallinen ongelma 1900-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n Alkaneen keskustelun taustalla oli naimisissa olevien perheen\u00e4itien h\u00e4t\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ty\u00f6l\u00e4isnaisten keskuudessa puhuttiin, ett\u00e4 jos viel\u00e4 nelj\u00e4nnen lapsen synnytt\u00e4\u00e4, niin perheen talous ei kest\u00e4, \u00e4idin voimat eiv\u00e4t riit\u00e4 ja perhe saattaa hajota, Hel\u00e9n kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ammattitaidottomien tekem\u00e4t abortit huolestuttivat l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ilmi\u00f6 oli ep\u00e4suotuisa. Samalla oli valtava huoli siit\u00e4, ett\u00e4 naiset eiv\u00e4t halua synnytt\u00e4\u00e4. Ja samalla l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja gynekologit huomasivat, ett\u00e4 puoskareiden tekem\u00e4t abortit tekiv\u00e4t naisista hedelm\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, Hel\u00e9n kertoo.<\/p>\n L\u00e4\u00e4k\u00e4rit alkoivat tuoda asiaa yh\u00e4 enemm\u00e4n esille yhteiskunnallisena ongelmana.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen aborttilaki Suomessa tuli voimaan vuonna 1950.<\/p>\n Se salli abortin vain jos siki\u00f6 oli vammainen, jos raskaana oleva oli alle 16-vuotias, tai jos synnytys vaarantaisi naisen hengen tai terveyden. Raiskauksesta tai insestist\u00e4 raskaaksi tullut saattoi saada laillisen abortin vain, jos oli tehnyt rikosilmoituksen asiasta.<\/p>\n \u2013 L\u00e4\u00e4k\u00e4rit ottivat abortin omalle tontilleen. Laki siirsi raskauden keskeytyksen l\u00e4\u00e4ketieteellisen asiantuntijuuden piiriin ja harkinnan alle, Ilpo Hel\u00e9n kertoo.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa liberaalisti ajattelevat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit saattoivat auttaa h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 olevia naisia ja keskeytt\u00e4\u00e4 raskauden lain suomin oikeuksin.<\/p>\n Laki ei kuitenkaan ratkaissut asiaa. Vaikka l\u00e4\u00e4k\u00e4rit saivat tehd\u00e4 abortin laillisesti, kurinpito ja kontrolli niiden tekemiseen oli iso, ja laittomia abortteja tehtiin edelleen.<\/p>\n 1960-luvun naisen aseman muutos sek\u00e4 vapaammat keskustelut sukupuolirooleista ja seksuaalisuudesta her\u00e4ttiv\u00e4t kritiikki\u00e4 my\u00f6s aborttilakia kohtaan.<\/p>\n Aborttikeskustelu vuosikymmenen puoliv\u00e4liss\u00e4 nosti esiin lapsen oikeuden synty\u00e4 haluttuna sek\u00e4 naisen vapauden p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asiasta, joka vaikutti suuresti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Ehk\u00e4isypillerien tulo markkinoille oli vastaus vapaampaan sukupuoliel\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta niiden hankkiminen yksityisl\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 tai kondomien pyyt\u00e4minen apteekista tiskin takaa saattoi olla nuorelle ylivoimainen teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Vuonna 1965 Ylen Ajankohtainen studio -radio-ohjelma avasi keskustelun laittomista aborteista ja vuonna 1950 s\u00e4\u00e4detyn lain ep\u00e4oikeudenmukaisuudesta.<\/p>\n Ylen El\u00e4v\u00e4st\u00e4 arkistosta voit katsoa ja kuunnella 1960-luvun keskusteluja abortista:<\/p>\n Vuonna 1969 perustetun Seksuaalipoliittinen yhdistys Sexpon tavoitteena oli edist\u00e4\u00e4 tasapainoista ja oikeaan tietoon perustuvaa seksuaaliel\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Sexpon tarkoituksena oli kumota vanhoilliset seksuaalisuutta kahlitsevat lait. T\u00e4h\u00e4n kuului my\u00f6s tiukka aborttilaki.<\/p>\n Vaikka yleinen mielipide alkoi olla kyps\u00e4 uudelle aborttilaille, ker\u00e4si aihe my\u00f6s jyrkk\u00e4\u00e4 vastustusta. Eduskunnassa pidettiin puheenvuoroja kansan moraalin romahtamisesta ja avioliiton tuhosta.<\/p>\n Uusi laki hyv\u00e4ksyttiin vuonna 1970. Nyt, yli 50 vuotta my\u00f6hemmin, Suomen aborttilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan muutoksen edess\u00e4. Helsingin Sanomat<\/a> uutisoi maanantaina, ett\u00e4 kansalaisaloite<\/a> vanhentuneen aborttilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistamiseksi etenee mit\u00e4 luultavimmin eduskunnassa t\u00e4ysistuntoon p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi ensi syksyn\u00e4.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n1700-luvulla turvauduttiin rohtoihin ja fyysiseen ty\u00f6h\u00f6n<\/h3>\n
1800-luvulla l\u00e4\u00e4ketiede kehittyi \u2013 samoin abortit<\/h3>\n
![\"Vanha](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_1439\/39-97718262beeac8966be.jpg\")
1900-luvun alussa perheen\u00e4itien arki huolestutti<\/h3>\n
Aborttilaki vuonna 1950 vastasi l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden tarpeeseen <\/h3>\n
1960-luvun liikehdint\u00e4 kirvoitti keskustelut vapaammasta aborttilaista<\/h3>\n
![\"Pastori](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_539\/17-4686656bdae8cca9b9.jpg\")
\nPastori Matti Hakkarainen, l\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatti Klaus W. Karlsson sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Pekka Salmimies.<\/span>Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n\n