Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_7ab143ffa29263a9149283fdc3a9cc8e, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":94241,"date":"2022-07-04T03:00:00","date_gmt":"2022-07-04T03:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/terveysmenot-kasvoivat-kunnissa-ekonomisti-kulukurissa-keskeisempaa-on-jarkeistaminen-kuin-hoitajien-palkkasopimus\/"},"modified":"2022-07-04T03:00:00","modified_gmt":"2022-07-04T03:00:00","slug":"terveysmenot-kasvoivat-kunnissa-ekonomisti-kulukurissa-keskeisempaa-on-jarkeistaminen-kuin-hoitajien-palkkasopimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/terveysmenot-kasvoivat-kunnissa-ekonomisti-kulukurissa-keskeisempaa-on-jarkeistaminen-kuin-hoitajien-palkkasopimus\/","title":{"rendered":"Terveysmenot kasvoivat kunnissa \u2013 Ekonomisti: Kulukurissa keskeisemp\u00e4\u00e4 on j\u00e4rkeist\u00e4minen kuin hoitajien palkkasopimus"},"content":{"rendered":"

Terveydenhuollon kustannukset kunnille kasvoivat viime vuonna merkitt\u00e4v\u00e4sti etenkin suurissa kaupungeissa. Tiedot k\u00e4yv\u00e4t ilmi Kuntaliiton tuoreesta perusterveydenhuollon kustannusvertailusta<\/a>.<\/p>\n

Vertailuun osallistuneista suurista kaupungeista kalleinta terveyden- ja vanhustenhuolto oli Oulussa, jossa kustannukset olivat 2 876 euroa asukasta kohden. Halvinta hoito oli Vantaalla ja Espoossa, joissa molemmissa kustannukset olivat asukasta kohti 2 493 euroa.<\/p>\n

Kuntaliiton kustannusvertailu<\/h4>\n
Vertailu koostuu kahdesta eri aineistosta, joiden tarkastelukohteissa on eroja.<\/p>\n
Suurten kaupunkien aineisto tarkastelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia sek\u00e4 muun muassa pitk\u00e4aikaisen tehostetun palveluasumisen kustannuksia. Vertailuun osallistuivat Espoo, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, Pori ja Vantaa. Poikkeuksena aiempiin vuosiin Helsinki j\u00e4i pois vertailusta.<\/p>\n
Keskisuurten kuntien aineisto taas vertailee kuntien koko perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kustannuksia. Mukana olivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtym\u00e4, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Porvoo, Salo ja Sipoo.<\/p>\n
Kuntien asukkaat ik\u00e4vakioidaan, mik\u00e4 mahdollistaa eri kokoisten kuntien vertailun. Kustannukset lasketaan siten, ett\u00e4 kuntien eri ik\u00e4ryhmiin kuuluvien asukkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oletetaan yht\u00e4 suureksi kuin kunnissa keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n<\/aside>\n
Terveyden- ja vanhustenhuollon kulut kasvoivat viime vuonna kaikissa vertailussa mukana olleissa suurissa kaupungeissa edellisvuodesta 2020. Eniten asukaskohtaiset kustannukset kasvoivat Vantaalla (8,2%), Turussa (8,0 %) ja Porissa (6,7 %). Maltillisinta kasvu oli Lahdessa (2,1 %). Luvuissa ei ole huomioitu inflaation vaikutusta.<\/p>\n
Suurissa kaupungeissa kustannusten kasvu painottui erikoissairaanhoitoon, kun taas keskisuurissa kunnissa erityisesti sosiaalihuollon kustannukset kasvoivat.<\/p>\n

Kustannukset kipusivat yl\u00f6sp\u00e4in my\u00f6s keskisuurissa kunnissa<\/h3>\n
Tarkastelukohteissa on eroja, joten suurten ja keskisuurten kuntien asukaskohtaisia kustannuksia ei voi suoraan verrata toisiinsa.<\/p>\n
Vertailussa mukana olleista keskisuurista kunnista kalleimmat sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden olivat Kainuussa (4 402 euroa), Salossa (4 131 euroa) ja Lohjalla (3 946 euroa). Halvimmalla palvelut j\u00e4rjesti Sipoo, jossa kulut olivat 3 433 euroa asukasta kohti.<\/p>\n
Kustannusten nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli voimakkainta Salossa (6,8 %), Kauniaisissa (6,7 %) ja Kirkkonummella (5,9 %). Kasvu oli pienint\u00e4 Kainuussa (0,9 %).<\/p>\n
\u2013 Valtion maksamia korona-avustuksia ei ole huomioitu perusterveydenhuollon kustannuksissa, mutta erikoissairaanhoidon kustannuksissa ne on kyll\u00e4 otettu huomioon, Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu<\/strong> huomauttaa.<\/p>\n
Valtiontuet kuittaavat osan kuntien kasvaneista kustannuksista. Vuonna 2021 kunnille maksettiin valtionavustusta julkisen terveydenhuollon v\u00e4litt\u00f6miin koronakustannuksiin yli miljardi euroa.<\/a> Lis\u00e4ksi muun muassa kunnille maksettavia valtionosuuksia korotettiin yhteens\u00e4 yli 300 miljoonalla eurolla.<\/p>\n
$\"Maria$
Kuntaliitto on vertaillut eri kuntien terveydenhuollon kustannuksia jo parikymment\u00e4 vuotta. Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernun mukaan vuonna 2022 tietoja ei en\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4.<\/span>Jyrki Ojala \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Menojen kasvu on monen tekij\u00e4n summa<\/h3>\n
Kunnilla on takana kaksi t\u00e4ysin poikkeuksellista vuotta. Jo vuonna 2020 ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 palveluita supistettiin ja erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat.<\/p>\n
\u2013 Kustannukset ovat olleet jo entuudestaan korkeat, ja ne ovat viel\u00e4 siit\u00e4 nousseet. Yksitt\u00e4ist\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4\u00e4 kasvulle ei kuitenkaan ole, vaan se on monen asian summa, Pernu toteaa.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen koronavuosi j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 mittavan hoito- ja palveluvelan, jota kunnat pyrkiv\u00e4t viime vuonna paikkaamaan.<\/p>\n
\u2013 Lis\u00e4ksi koronapandemia aiheutti lastensuojelussa, mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4, eli asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet, mik\u00e4 aiheuttaa my\u00f6s kustannusten kasvua.<\/p>\n
Kuluja on hilannut yl\u00f6sp\u00e4in my\u00f6s hintojen nousu<\/a>. Inflaatio eli rahan arvon heikentyminen vaikuttaa my\u00f6s palveluiden tuottamisen kustannuksiin.<\/p>\n
\u2013 Kunnat ovat tuoneet esille, ett\u00e4 esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja sairaaloiden toimenpiteiden hinnat ovat nousseet.<\/p>\n
$\"Etualla$
Koronapandemia pakotti kunnat tinkim\u00e4\u00e4n ennaltaehk\u00e4isev\u00e4st\u00e4 ja kiireett\u00f6m\u00e4st\u00e4 hoidosta.<\/span>Simo Pitk\u00e4nen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Hoitajapulan vaikutus: palkkakulut nousseet<\/h3>\n
My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuntien v\u00e4lisi\u00e4 eroja ei selit\u00e4 mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen tekij\u00e4. Kuntien v\u00e4lisiin kustannuseroihin voi vaikuttaa my\u00f6s muun muassa yksityisten terveyspalveluiden saatavuus, erityisasiantuntija Pernu kertoo.<\/p>\n
Alueelliset erot yksityisist\u00e4 palveluista maksetuissa Kela-korvauksissa ovat suuria. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla kustannuksia on korvattu paljon, kun taas esimerkiksi Kainuussa maksettujen korvausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4sti pienempi.<\/p>\n
\u2013 Kun yksityisi\u00e4 palveluntarjoajia ei ole, se asettaa my\u00f6s haasteita kuntien omalle palvelutuotannolle. Kunta joutuu tuottamaan kaikki palvelut itse, eik\u00e4 voi ostaa niit\u00e4 yksityisilt\u00e4 palveluntuottajilta, Pernu arvioi.<\/p>\n
Yksi syy kustannusten nousuun on pula hoitohenki\u00f6kunnasta. Pernun mukaan kuntien sotepalveluiden kustannusten nousulla ja vuokraty\u00f6voiman k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on yhteys.<\/p>\n
\u2013 Kun kuntien oman henkil\u00f6st\u00f6n saatavuus on ollut haasteellista, on jouduttu ostamaan vuokraty\u00f6t\u00e4 enemm\u00e4n. Palkkakustannukset ovat kasvaneet.<\/p>\n
Hoitajapula on puhuttanut pitk\u00e4\u00e4n. Kes\u00e4kuun alussa kunta-ala sai sorvattua<\/a> sopimuksen, mutta hoitajia edustavat ammattiliitot Super ja Tehy j\u00e4iv\u00e4t sopimuksen ulkopuolelle.<\/p>\n
Hoitoalan ammattiliitot ovat vaatineet <\/a>vuosittaisia 3,6 prosentin lis\u00e4korotuksia viideksi vuodeksi, ja liitot ovat v\u00e4l\u00e4ytt\u00e4neet<\/a> ty\u00f6taistelutoimena jopa joukkoirtisanoutumisia.<\/p>\n
Henkil\u00f6st\u00f6n palkkaus on iso kysymys, kun puhutaan ty\u00f6voimavaltaisesta terveydenhuollosta. Kuntaliiton p\u00e4\u00e4ekonomisti Minna Punakallio<\/strong> n\u00e4kee kuitenkin hoitajien palkankorotusvaatimuksien olevan luonnollinen seuraus alalla vallitsevasta ty\u00f6voimapulasta.<\/p>\n
\u2013 Palkat voisivat nousta yleist\u00e4 tasoa ripe\u00e4mmin ilman t\u00e4m\u00e4nkaltaista ratkaisuakin, joten se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole terveydenhuollon kustannuskehityksen kannalta ratkaiseva tekij\u00e4. Ratkaisevampaa on se, kuinka hoitoa ja k\u00e4ynt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n j\u00e4rkeist\u00e4m\u00e4\u00e4n, Punakallio arvioi.<\/p>\n
$\"Minna$ Kuntaliiton p\u00e4\u00e4ekonomisti Minna Punakallion mukaan terveydenhuollon kustannusten kasvuvsuhti on tasaantunut 2000-luvun alkuun verrattuna.<\/span>Seppo Ahava \/ YLE<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Hyvinvointialueiden teht\u00e4v\u00e4 ei ole helppo<\/h3>\n
Kuntien terveydenhuollon kustannusten kasvu on osa laajempaa kehityst\u00e4: Suomalaisen terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4n kulut ovat kasvaneet jo vuosikymmeni\u00e4 \u2013 v\u00e4lill\u00e4 nopeammin ja v\u00e4lill\u00e4 hitaammin. THL:n ennakkotietojen mukaan <\/a>terveydenhuollon k\u00e4ytt\u00f6menot olivat vuonna 2020 l\u00e4hes 23 miljardia euroa, mik\u00e4 oli 9,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.<\/p>\n
Vertailun vuoksi vuonna 2000 menot olivat noin 9,7 miljardia ja niiden osuus bruttokansantuotteesta oli 7,1 prosenttia.<\/p>\n
Kuntaliiton teett\u00e4m\u00e4 kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvertailu j\u00e4\u00e4nee lajissaan viimeiseksi, sill\u00e4 vuoden 2022 aineistoa ei en\u00e4\u00e4 tuoteta.<\/p>\n
Sosiaali- ja terveyspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Soteuudistuksen yksi tavoite on hillit\u00e4 kustannusten kasvua. Kuntaliitto on arvioinut<\/a>, ett\u00e4 hyvinvointialueille kaavailtu rahoitus ei riit\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ekonomisti Punakallion mukaan kustannusten kasvua hillit\u00e4kseen hyvinvointialueiden pit\u00e4isi ratkaista ainakin kolme ongelmaa.<\/p>\n
\u2013 Ainakin alueiden tulisi ratkaista v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen aiheuttama paine kustannusten nousuun. Toinen ongelma on hyvinvointialueiden teht\u00e4vien laajentuminen suhteessa nykytilanteeseen ja kolmantena haasteena ovat palkkaharmonisointi ja erilaiset muutoskustannukset, joita uudet alueet joutuvat taklaamaan.<\/p>\n
Punakallio kuvailee hyvinvointialueisiin kohdistuvien kustannuspaineiden olevan ”hyvin hyvin voimakkaita”. Kulujen kasvun hillint\u00e4 ei ole helppo teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ekonomistin mukaan ratkaisevaa on, saavatko hyvinvointialueet muutettua terveydenhuollon painopistett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan. Tehokkuutta voitasiin parantaa sill\u00e4, ett\u00e4 hoitohenkil\u00f6kunta saisi keskitty\u00e4 ydinty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Hyvien k\u00e4yt\u00e4nteiden pit\u00e4isi levit\u00e4 kaikille hyvinvointialueille, ja sitoutumisen kustannusten hillint\u00e4\u00e4n tulisi olla vahvaa koko kent\u00e4ll\u00e4, Punakallio painottaa.<\/p>\n
Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n
”Ettei ment\u00e4isi siihen vanhaan, ett\u00e4 makkaranp\u00e4tk\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja toinen huomenna”, pelk\u00e4\u00e4 el\u00e4kel\u00e4inen \u2013 sote-uudistuksesta paljastui valuvika<\/a><\/p>\n
Kunnat ovat joutuneet maksamaan l\u00e4\u00e4k\u00e4reille mit\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, ja kohta sama tilanne voi koskea muitakin ammatteja \u2013 tutkija: ”Voi tarkoittaa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kustannusten nousua”<\/a><\/p>\n
Sote-uudistus tuo ty\u00f6ntekij\u00f6ille palkankorotukset, joiden hinta veronmaksajille on arvoitus \u2013 ”Poliitikot ovat koko ajan tienneet”, sanoo ay-pomo<\/a><\/p>\n
Vuokrafirma tarjoaa keikkahoitajalle per\u00e4ti 30 euroa tunnilta, vaikka vastuu ty\u00f6paikalla on vakiv\u00e4ke\u00e4 pienempi<\/a><\/p>\n
Ty\u00f6nantajapuoli laski: Jos hoitajien kuukausipalkka olisi 300 euroa suurempi, se haukkaisi veroeuroja l\u00e4hes miljardin vuodessa<\/a><\/p>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Terveydenhuollon kustannukset kunnille kasvoivat viime vuonna merkitt\u00e4v\u00e4sti etenkin suurissa kaupungeissa. Tiedot k\u00e4yv\u00e4t ilmi Kuntaliiton tuoreesta perusterveydenhuollon kustannusvertailusta. Vertailuun osallistuneista suurista kaupungeista kalleinta terveyden- ja vanhustenhuolto oli Oulussa, jossa kustannukset olivat 2 876 euroa asukasta kohden. Halvinta hoito oli Vantaalla ja Espoossa, joissa molemmissa kustannukset olivat asukasta kohti 2 493 euroa. Kuntaliiton kustannusvertailu Vertailu koostuu kahdesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":94242,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94241"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94241"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94241\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94242"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}