Iso osa suomalaisista tekee t\u00f6it\u00e4 tietokoneen \u00e4\u00e4rell\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in, ja k\u00e4sien ulottuvilla on l\u00e4hes koko ajan puhelin tai tietokone. Koronapandemia her\u00e4tti monet pohtimaan, paljonko pinnoilla ja tavaroissa on bakteereja.<\/p>\n
Puhelimen n\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 piilevi\u00e4 bakteereja on kyll\u00e4 tutkittu ymp\u00e4ri maailmaa, kertoo solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjom\u00e4ki<\/strong> Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Esimerkiksi Etiopiassa tutkittiin 200 sairaalan ty\u00f6ntekij\u00e4n puhelimen bakteerikanta. Tutkimus osoitti, ett\u00e4 yli 90 prosenttisesti puhelimissa oli enemm\u00e4n kuin yksi bakteerikanta. Lis\u00e4ksi puolet mikrobeista oli sellaisia, joilla oli kyky vastustaa antibiootteja.<\/p>\n Erilaisia p\u00f6p\u00f6j\u00e4 siis tutkitusti on pinnoilla, mutta siit\u00e4 on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kuinka todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 tautien levi\u00e4minen pintojen kautta on.<\/p>\n \u2013 Tutkimuksia on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4, koska kokeet pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n turvallisilla bakteereilla ja mikrobeilla, jotka eiv\u00e4t aiheuta tauteja.<\/p>\n T\u00e4llaisella tutkimuksella ei siis pysty osoittamaan, millainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 sormeen tarttuneita bakteereja aiheuttaisi taudin.<\/p>\n