Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_4eec800d5b0954305f8eb8d0ce3cfbaa, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":94520,"date":"2022-07-04T18:33:18","date_gmt":"2022-07-04T18:33:18","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/korkeasaaressa-tutkitaan-ihmisten-kykya-havaita-elainten-tunnetiloja-sopojen-elainten-tunteita-yritetaan-tulkita-muita-enemman\/"},"modified":"2022-07-04T18:33:18","modified_gmt":"2022-07-04T18:33:18","slug":"korkeasaaressa-tutkitaan-ihmisten-kykya-havaita-elainten-tunnetiloja-sopojen-elainten-tunteita-yritetaan-tulkita-muita-enemman","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/korkeasaaressa-tutkitaan-ihmisten-kykya-havaita-elainten-tunnetiloja-sopojen-elainten-tunteita-yritetaan-tulkita-muita-enemman\/","title":{"rendered":"Korkeasaaressa tutkitaan ihmisten kyky\u00e4 havaita el\u00e4inten tunnetiloja \u2013 s\u00f6p\u00f6jen el\u00e4inten tunteita yritet\u00e4\u00e4n tulkita muita enemm\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Korkeasaaren el\u00e4intarhassa tutkitaan t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 ihmisten kyky\u00e4 havainnoida el\u00e4inten tunteita.<\/p>\n

\u2013 Pyrimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten me ihmiset tulkitsemme el\u00e4inten tunteita, jotta jatkossa ehk\u00e4 pystytt\u00e4isiin opettamaan ihmisi\u00e4 tulkitsemaan el\u00e4imi\u00e4 paremmin, sanoo v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Laura Hiisivuori<\/strong> Helsingin yliopiston Tunnetiede-tutkimusryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Tunnetilojen parempi tulkitseminen voi auttaa siihen, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 kohdellaan hyvin.<\/p>\n

\u2013 Harva varmaankaan haluaa tietoisesti esimerkiksi tuottaa tuskaa el\u00e4imelle, Hiisivuori sanoo.<\/p>\n

Kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 el\u00e4inten tunteita vaikuttaa siihen, miten el\u00e4imi\u00e4 kohdellaan, toteaa v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Laura Hiisivuori Helsingin yliopiston Tunnetiede-tutkimusryhm\u00e4st\u00e4.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Korkeasaaressa vierailevat aikuiset voivat kes\u00e4n tutkimusp\u00e4ivin\u00e4 osallistua vartin mittaiseen testiin, jossa kysyt\u00e4\u00e4n anonyymisti henkil\u00f6n taustatietoja ja el\u00e4imiin liittyvi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. Osallistujille n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Korkeasaaren el\u00e4imist\u00e4 kuvattuja videoita.<\/p>\n
Hyv\u00e4t el\u00e4inkokemukset voivat auttaa el\u00e4inten tunteiden havaitsemisessa<\/h3>\n
$\"Yleiskuva$
Korkeasaaressa tutkitaan, mitk\u00e4 asiat vaikuttavat ihmisten kykyyn tunnistaa el\u00e4inten tunnetiloja.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Kyky havaita el\u00e4inten tunnetiloja vaihtelee suuresti ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ei ole toistaiseksi paljonkaan tutkittu.<\/p>\n
Helsingin yliopiston tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t Korkeasaaressa, mitk\u00e4 el\u00e4imen ja sen havainnoitsijan ominaisuudet vaikuttavat el\u00e4imen tunteiden tulkitsemiseen.<\/p>\n
Se tiedet\u00e4\u00e4n jo entuudestaan, ett\u00e4 ihmisen taustalla on vahva vaikutus.<\/p>\n
\u2013 Jos on ollut lapsuudessa lemmikki ja hyvi\u00e4 el\u00e4inkokemuksia, ihminen on mahdollisesti herkempi tulkitsemaan el\u00e4inten tunteita, Laura Hiisivuori sanoo.<\/p>\n
Hiisivuoren mukaan vaikutusta on my\u00f6s esimerkiksi sill\u00e4, miten el\u00e4imiin omassa kulttuurissa suhtaudutaan. Samoin sill\u00e4 on v\u00e4li\u00e4, millaiseksi ihminen kunkin el\u00e4imen mielt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Niin sanottu ”p\u00f6rr\u00f6isyysfaktori” vaikuttaa. Mit\u00e4 s\u00f6p\u00f6mpi el\u00e4in meid\u00e4n ihmisten mielest\u00e4 on, sit\u00e4 helpommin ajattelemme, ett\u00e4 sill\u00e4 on tunteita ja ainakin yrit\u00e4mme tulkita, milt\u00e4 siit\u00e4 tuntuu, Laura Hiisivuori sanoo.<\/p>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaressa on asunut alppimurmeleita nelj\u00e4n vuoden ajan.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Lemmikin kipu saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 omistajalta huomaamatta<\/h3>\n
Usein ihmiset my\u00f6s luulevat havaitsevansa esimerkiksi lemmikkiel\u00e4intens\u00e4 tunnetiloja paremmin kuin todellisuudessa tekev\u00e4t. Sit\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 esimerkiksi lemmikkien kivun huomaaminen.<\/p>\n
\u2013 Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 lemmikkien kipu j\u00e4\u00e4 omistajalta yksinkertaisesti huomaamatta. Jos osaisimme tulkita lemmikin viestej\u00e4 oikein, huomaisimme paremmin esimerkiksi sen, ett\u00e4 lemmikki on tosi kipe\u00e4.<\/p>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaren kuningasmerikotka valppaana.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Muutaman viime vuosikymmenen aikana el\u00e4inten tunteista on saatu uutta tutkimustietoa.<\/p>\n
\u2013 Nykytiedon valossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikilla selk\u00e4rankaisilla on tunteita. Toki puhumme perustunteista siten, ett\u00e4 el\u00e4in kykenee tuntemaan pelkoa, iloa, mielihyv\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 perustunteita, Laura Hiisivuori sanoo.<\/p>\n
Selk\u00e4rangattomista el\u00e4imist\u00e4 tutkimustietoa ei ole samaan tapaan kuin selk\u00e4rankaisista. Hiisivuoren mukaan on kuitenkin alustavia tutkimustuloksia siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi ”selk\u00e4rangattomien \u00e4lyk\u00f6ill\u00e4”, mustekaloilla, saattaa olla perustunteita.<\/p>\n
Kokonaisolemus kertoo paljon tunnetilasta<\/h3>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaren karhut etsim\u00e4ss\u00e4 ruokaansa. El\u00e4intenhoitajat ovat piilottaneet ruuan, sill\u00e4 ruuan etsiminen on karhuille mieluinen kokemus.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Miten esimerkiksi Korkeasaaren el\u00e4imen tunteita sitten voi yritt\u00e4\u00e4 tunnistaa?<\/p>\n
Laura Hiisivuori neuvoo tarkkailemaan el\u00e4int\u00e4 rauhassa. H\u00e4nen mukaansa ihmiset saattavat tulkita el\u00e4imen olemuksessa yksityiskohtia pahastikin v\u00e4\u00e4rin, mutta el\u00e4imen kokonaisolemusta voi olla helpompaa hahmottaa. Yleisolemus kertoo paljon.<\/p>\n
\u2013 Jos miettii, millainen ihminen on rento, niin hyvin samalla tavalla el\u00e4in on rento. Kokonaisolemus on hyvin samankaltainen. El\u00e4imi\u00e4h\u00e4n mekin olemme.<\/p>\n
Korkeasaaren el\u00e4imist\u00e4 vaikkapa k\u00e4\u00e4pi\u00f6marmosetit, pienet vikkel\u00e4t apinat, ilmaisevat Laura Hiisivuoren mukaan paljon tunteitaan. K\u00e4\u00e4pi\u00f6marmosettien keskin\u00e4ist\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 on kuitenkin h\u00e4nen mukaansa hyvin vaikeaa ihmissilmin tarkkailla, sill\u00e4 ne ovat hyvin nopeita ja niiden eleet ovat pieni\u00e4.<\/p>\n
Sen sijaan jonkun suuremman el\u00e4imen, esimerkiksi karhun tai mets\u00e4peuran tunnetilojen tarkkailu voi olla Korkeasaaren-k\u00e4vij\u00e4lle antoisaa.<\/p>\n
\u2013 Jos jaksaa vaikka puoli tuntia katsella mets\u00e4peuroja, niin kummasti alkaa huomata, ett\u00e4 niill\u00e4 on erilaisia tunnetiloja. Eri yksil\u00f6ill\u00e4 on jopa erilaisia temperamentteja, Laura Hiisivuori sanoo.<\/p>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaren el\u00e4imist\u00e4 vaikkapa mets\u00e4peuroja tarkkaillessa voi melko helposti huomata erilaisia tunnetiloja ja jopa temperamenttien eroja, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Laura Hiisivuori sanoo.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
”Tuntemattomampien el\u00e4inten tunteista ei ollut mit\u00e4\u00e4n hajua”<\/h3>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaressa tutkimukseen osallistuneet Anne ja Aleksi Laajala ajattelevat, ettei el\u00e4inten tunteiden tunnistaminen ole kovin helppoa. Lapset Noora, Siiri ja Ronja tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t tarkkailla Korkeasaaren el\u00e4inten touhuja.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Tutkijat eiv\u00e4t halua julkisuudessa paljastaa, mitk\u00e4 el\u00e4imet ja tunnetilat Korkeasaaren tutkimuksessa ovat mukana, ettei tutkimusasetelma v\u00e4\u00e4ristyisi. Joka tapauksessa osallistujat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t arvioimaan Korkeasaaren el\u00e4inten tunteita.<\/p>\n
El\u00e4intarhareissullaan tutkimukseen osallistuneet Anne<\/strong> ja Aleksi Laajala<\/strong> ajattelevat, ett\u00e4 el\u00e4inten tunteiden parempi tunnistaminen olisi varmasti tarpeellista. Tunteiden arviointi ei testiss\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kuitenkaan ollut helppoa.<\/p>\n
\u2013 Osa el\u00e4imist\u00e4 oli tutumpia ja niit\u00e4 oli n\u00e4hnyt luontodokumenteissa ja muuta, joten oli jokin haju siit\u00e4, mit\u00e4 mik\u00e4kin ele tarkoittaa. Mutta v\u00e4h\u00e4n tuntemattomampien el\u00e4inten tunteista ei ollut mit\u00e4\u00e4n hajua, Aleksi Laajala toteaa.<\/p>\n
$\"Kuvassa$
Petri Nivan mielest\u00e4 ihmisten olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata hahmottaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin omien kotiel\u00e4intens\u00e4 tunteita.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
My\u00f6s testiin osallistunut koiranomistaja Petri Niva kokee, ett\u00e4 el\u00e4inten tunnetilojen tunnistaminen osoittautui melko vaikeaksi. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset osaisivat hahmottaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4kin omien kotiel\u00e4intens\u00e4 tunteita.<\/p>\n
\u2013 Kyll\u00e4 tuosta itsellekin j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n ajateltavaa sen suhteen, kuinka hyvin loppujen lopuksi osaa tunnistaa omien kotiel\u00e4inten juttuja, **Petri Niva<\/strong> toteaa.<\/p>\n**
**Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n**
**Tutkimus: Koira osaa nauraa \u2013 ja niin osaa lehm\u00e4kin<\/a><\/p>\n**
**<\/p>\n**
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Korkeasaaren el\u00e4intarhassa tutkitaan t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 ihmisten kyky\u00e4 havainnoida el\u00e4inten tunteita. \u2013 Pyrimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten me ihmiset tulkitsemme el\u00e4inten tunteita, jotta jatkossa ehk\u00e4 pystytt\u00e4isiin opettamaan ihmisi\u00e4 tulkitsemaan el\u00e4imi\u00e4 paremmin, sanoo v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Laura Hiisivuori Helsingin yliopiston Tunnetiede-tutkimusryhm\u00e4st\u00e4. Tunnetilojen parempi tulkitseminen voi auttaa siihen, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 kohdellaan hyvin. \u2013 Harva varmaankaan haluaa tietoisesti esimerkiksi tuottaa tuskaa el\u00e4imelle, Hiisivuori […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":94521,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94520"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94520"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94520\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94521"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94520"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94520"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94520"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}

Kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 el\u00e4inten tunteita vaikuttaa siihen, miten el\u00e4imi\u00e4 kohdellaan, toteaa v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Laura Hiisivuori Helsingin yliopiston Tunnetiede-tutkimusryhm\u00e4st\u00e4.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Korkeasaaressa vierailevat aikuiset voivat kes\u00e4n tutkimusp\u00e4ivin\u00e4 osallistua vartin mittaiseen testiin, jossa kysyt\u00e4\u00e4n anonyymisti henkil\u00f6n taustatietoja ja el\u00e4imiin liittyvi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. Osallistujille n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Korkeasaaren el\u00e4imist\u00e4 kuvattuja videoita.<\/p>\n
Hyv\u00e4t el\u00e4inkokemukset voivat auttaa el\u00e4inten tunteiden havaitsemisessa<\/h3>\n
$\"Yleiskuva$
Korkeasaaressa tutkitaan, mitk\u00e4 asiat vaikuttavat ihmisten kykyyn tunnistaa el\u00e4inten tunnetiloja.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Kyky havaita el\u00e4inten tunnetiloja vaihtelee suuresti ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ei ole toistaiseksi paljonkaan tutkittu.<\/p>\n
Helsingin yliopiston tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t Korkeasaaressa, mitk\u00e4 el\u00e4imen ja sen havainnoitsijan ominaisuudet vaikuttavat el\u00e4imen tunteiden tulkitsemiseen.<\/p>\n
Se tiedet\u00e4\u00e4n jo entuudestaan, ett\u00e4 ihmisen taustalla on vahva vaikutus.<\/p>\n
\u2013 Jos on ollut lapsuudessa lemmikki ja hyvi\u00e4 el\u00e4inkokemuksia, ihminen on mahdollisesti herkempi tulkitsemaan el\u00e4inten tunteita, Laura Hiisivuori sanoo.<\/p>\n
Hiisivuoren mukaan vaikutusta on my\u00f6s esimerkiksi sill\u00e4, miten el\u00e4imiin omassa kulttuurissa suhtaudutaan. Samoin sill\u00e4 on v\u00e4li\u00e4, millaiseksi ihminen kunkin el\u00e4imen mielt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Niin sanottu ”p\u00f6rr\u00f6isyysfaktori” vaikuttaa. Mit\u00e4 s\u00f6p\u00f6mpi el\u00e4in meid\u00e4n ihmisten mielest\u00e4 on, sit\u00e4 helpommin ajattelemme, ett\u00e4 sill\u00e4 on tunteita ja ainakin yrit\u00e4mme tulkita, milt\u00e4 siit\u00e4 tuntuu, Laura Hiisivuori sanoo.<\/p>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaressa on asunut alppimurmeleita nelj\u00e4n vuoden ajan.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Lemmikin kipu saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 omistajalta huomaamatta<\/h3>\n
Usein ihmiset my\u00f6s luulevat havaitsevansa esimerkiksi lemmikkiel\u00e4intens\u00e4 tunnetiloja paremmin kuin todellisuudessa tekev\u00e4t. Sit\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 esimerkiksi lemmikkien kivun huomaaminen.<\/p>\n
\u2013 Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 lemmikkien kipu j\u00e4\u00e4 omistajalta yksinkertaisesti huomaamatta. Jos osaisimme tulkita lemmikin viestej\u00e4 oikein, huomaisimme paremmin esimerkiksi sen, ett\u00e4 lemmikki on tosi kipe\u00e4.<\/p>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaren kuningasmerikotka valppaana.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Muutaman viime vuosikymmenen aikana el\u00e4inten tunteista on saatu uutta tutkimustietoa.<\/p>\n
\u2013 Nykytiedon valossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikilla selk\u00e4rankaisilla on tunteita. Toki puhumme perustunteista siten, ett\u00e4 el\u00e4in kykenee tuntemaan pelkoa, iloa, mielihyv\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 perustunteita, Laura Hiisivuori sanoo.<\/p>\n
Selk\u00e4rangattomista el\u00e4imist\u00e4 tutkimustietoa ei ole samaan tapaan kuin selk\u00e4rankaisista. Hiisivuoren mukaan on kuitenkin alustavia tutkimustuloksia siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi ”selk\u00e4rangattomien \u00e4lyk\u00f6ill\u00e4”, mustekaloilla, saattaa olla perustunteita.<\/p>\n
Kokonaisolemus kertoo paljon tunnetilasta<\/h3>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaren karhut etsim\u00e4ss\u00e4 ruokaansa. El\u00e4intenhoitajat ovat piilottaneet ruuan, sill\u00e4 ruuan etsiminen on karhuille mieluinen kokemus.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Miten esimerkiksi Korkeasaaren el\u00e4imen tunteita sitten voi yritt\u00e4\u00e4 tunnistaa?<\/p>\n
Laura Hiisivuori neuvoo tarkkailemaan el\u00e4int\u00e4 rauhassa. H\u00e4nen mukaansa ihmiset saattavat tulkita el\u00e4imen olemuksessa yksityiskohtia pahastikin v\u00e4\u00e4rin, mutta el\u00e4imen kokonaisolemusta voi olla helpompaa hahmottaa. Yleisolemus kertoo paljon.<\/p>\n
\u2013 Jos miettii, millainen ihminen on rento, niin hyvin samalla tavalla el\u00e4in on rento. Kokonaisolemus on hyvin samankaltainen. El\u00e4imi\u00e4h\u00e4n mekin olemme.<\/p>\n
Korkeasaaren el\u00e4imist\u00e4 vaikkapa k\u00e4\u00e4pi\u00f6marmosetit, pienet vikkel\u00e4t apinat, ilmaisevat Laura Hiisivuoren mukaan paljon tunteitaan. K\u00e4\u00e4pi\u00f6marmosettien keskin\u00e4ist\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 on kuitenkin h\u00e4nen mukaansa hyvin vaikeaa ihmissilmin tarkkailla, sill\u00e4 ne ovat hyvin nopeita ja niiden eleet ovat pieni\u00e4.<\/p>\n
Sen sijaan jonkun suuremman el\u00e4imen, esimerkiksi karhun tai mets\u00e4peuran tunnetilojen tarkkailu voi olla Korkeasaaren-k\u00e4vij\u00e4lle antoisaa.<\/p>\n
\u2013 Jos jaksaa vaikka puoli tuntia katsella mets\u00e4peuroja, niin kummasti alkaa huomata, ett\u00e4 niill\u00e4 on erilaisia tunnetiloja. Eri yksil\u00f6ill\u00e4 on jopa erilaisia temperamentteja, Laura Hiisivuori sanoo.<\/p>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaren el\u00e4imist\u00e4 vaikkapa mets\u00e4peuroja tarkkaillessa voi melko helposti huomata erilaisia tunnetiloja ja jopa temperamenttien eroja, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Laura Hiisivuori sanoo.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
”Tuntemattomampien el\u00e4inten tunteista ei ollut mit\u00e4\u00e4n hajua”<\/h3>\n
$\"Kuvassa$
Korkeasaaressa tutkimukseen osallistuneet Anne ja Aleksi Laajala ajattelevat, ettei el\u00e4inten tunteiden tunnistaminen ole kovin helppoa. Lapset Noora, Siiri ja Ronja tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t tarkkailla Korkeasaaren el\u00e4inten touhuja.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Tutkijat eiv\u00e4t halua julkisuudessa paljastaa, mitk\u00e4 el\u00e4imet ja tunnetilat Korkeasaaren tutkimuksessa ovat mukana, ettei tutkimusasetelma v\u00e4\u00e4ristyisi. Joka tapauksessa osallistujat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t arvioimaan Korkeasaaren el\u00e4inten tunteita.<\/p>\n
El\u00e4intarhareissullaan tutkimukseen osallistuneet Anne<\/strong> ja Aleksi Laajala<\/strong> ajattelevat, ett\u00e4 el\u00e4inten tunteiden parempi tunnistaminen olisi varmasti tarpeellista. Tunteiden arviointi ei testiss\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kuitenkaan ollut helppoa.<\/p>\n
\u2013 Osa el\u00e4imist\u00e4 oli tutumpia ja niit\u00e4 oli n\u00e4hnyt luontodokumenteissa ja muuta, joten oli jokin haju siit\u00e4, mit\u00e4 mik\u00e4kin ele tarkoittaa. Mutta v\u00e4h\u00e4n tuntemattomampien el\u00e4inten tunteista ei ollut mit\u00e4\u00e4n hajua, Aleksi Laajala toteaa.<\/p>\n
$\"Kuvassa$
Petri Nivan mielest\u00e4 ihmisten olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata hahmottaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin omien kotiel\u00e4intens\u00e4 tunteita.<\/span>Jouni Immonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
My\u00f6s testiin osallistunut koiranomistaja Petri Niva kokee, ett\u00e4 el\u00e4inten tunnetilojen tunnistaminen osoittautui melko vaikeaksi. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset osaisivat hahmottaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4kin omien kotiel\u00e4intens\u00e4 tunteita.<\/p>\n
\u2013 Kyll\u00e4 tuosta itsellekin j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n ajateltavaa sen suhteen, kuinka hyvin loppujen lopuksi osaa tunnistaa omien kotiel\u00e4inten juttuja, **Petri Niva<\/strong> toteaa.<\/p>\n**
**Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n**
**Tutkimus: Koira osaa nauraa \u2013 ja niin osaa lehm\u00e4kin<\/a><\/p>\n**
**<\/p>\n**
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Korkeasaaren el\u00e4intarhassa tutkitaan t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 ihmisten kyky\u00e4 havainnoida el\u00e4inten tunteita. \u2013 Pyrimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten me ihmiset tulkitsemme el\u00e4inten tunteita, jotta jatkossa ehk\u00e4 pystytt\u00e4isiin opettamaan ihmisi\u00e4 tulkitsemaan el\u00e4imi\u00e4 paremmin, sanoo v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Laura Hiisivuori Helsingin yliopiston Tunnetiede-tutkimusryhm\u00e4st\u00e4. Tunnetilojen parempi tulkitseminen voi auttaa siihen, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 kohdellaan hyvin. \u2013 Harva varmaankaan haluaa tietoisesti esimerkiksi tuottaa tuskaa el\u00e4imelle, Hiisivuori […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":94521,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94520"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94520"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94520\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94521"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94520"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94520"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94520"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}