<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n ja Naton suhteesta l\u00f6ytyy uuden kylm\u00e4n sodan piirteit\u00e4. J\u00e4nnittynyt tilanne ei koske vain poliittisia ja sotilaallisia suhteita, vaan my\u00f6s taloudellisia ja kulttuurisia suhteita, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, professori Tuomas Forsberg<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Naton uusi strategia muistuttaa enemm\u00e4n sit\u00e4 mit\u00e4 se oli kylm\u00e4n sodan aikana kuin mit\u00e4 se oli kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana, Forsberg sanoo.<\/p>\n

A-studiossa maanantaina vieraillut Forsberg varoittaa yhdist\u00e4m\u00e4st\u00e4 liian helposti kahta erilaista aikakautta. Aikaisemman kylm\u00e4n sodan ja nykyisen tilanteen erottaa se, ett\u00e4 nyt ei ole samanlaista kahtiajakoa globaalisti. Ven\u00e4j\u00e4kin on pienempi kuin Neuvostoliitto.<\/p>\n

\u2013 Voi olla vaarana ajatella, ett\u00e4 kaikki opit ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kylm\u00e4st\u00e4 sodasta toteutuisivat sellaisenaan. On uusia elementtej\u00e4 ja eik\u00e4 konflikteja osata samalla tavalla hallita. Tilanne on nyt jollakin tapaa herkempi.<\/p>\n

Forsberg muistuttaa, ett\u00e4 kylm\u00e4 sota oli ideologinen konflikti. Vaikka Ven\u00e4j\u00e4n ja Naton v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa on ideologisia elementtej\u00e4, se on nykyisess\u00e4 tilanteessa sivujuoni.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4nkin perinteinen kansallisen edun tuoma konflikti eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n ideologian vet\u00e4m\u00e4 konflikti, kansainv\u00e4lisen politiikan professori luonnehtii.<\/p>\n

Suomen entinen Ven\u00e4j\u00e4n-suurl\u00e4hettil\u00e4s Hannu Himanen<\/strong> toteaa, ett\u00e4 jos Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 puhutaan uhkana se ei tarkoita suoraan vihollisuutta.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nnen asetelmassa on Himasen mukaan jossain m\u00e4\u00e4rin kylm\u00e4n sodan piirteit\u00e4, kahtiajaon s\u00e4vy. Ven\u00e4j\u00e4 eristyy ja se eristet\u00e4\u00e4n, vastassa on yhten\u00e4inen l\u00e4nsi.<\/p>\n

\u2013 Konfliktissa on ideologinen ulottuvuus, ja se tulee nimenomaan arvojen kautta. Jos kutsumme t\u00e4t\u00e4 uudeksi kylm\u00e4ksi sodaksi, t\u00e4m\u00e4 on kansallisen edun ja voimapolitiikan aikakautta, Himanen sanoo<\/p>\n

Naton uudessa strategiassa Ven\u00e4j\u00e4 kuvaillaan \u201dmerkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 ja suorimpana uhkana\u201d liittolaisten turvallisuudelle. Vuonna 2010 hyv\u00e4ksytyss\u00e4, edellisess\u00e4 strategiassa, Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4htiin viel\u00e4 Naton strategisena kumppanina.<\/p>\n

Strateginen konsepti linjaa Naton teht\u00e4vi\u00e4, painotuksia ja muun muassa turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Naton j\u00e4senmaat valmistautuvat allekirjoittamaan Suomen Nato-j\u00e4senyytt\u00e4 koskevan liittymisp\u00f6yt\u00e4kirjan Naton neuvostossa tiistaina 5. hein\u00e4kuuta. Allekirjoittajina ovat Nato-maiden suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4t.<\/p>\n

Ulkoministeri Pekka Haavisto<\/strong> (vihr.) osallistuu allekirjoitustilaisuuteen. Ruotsin Nato-j\u00e4senyytt\u00e4 koskeva liittymisp\u00f6yt\u00e4kirja allekirjoitetaan samassa tilaisuudessa.<\/p>\n

Suomesta ja Ruotsista tulee allekirjoituksen j\u00e4lkeen Naton tarkkailijaj\u00e4sen.<\/p>\n

Katso maanantain A-studio Yle Areenasta<\/a><\/em>.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n

”Sota etenee Ven\u00e4j\u00e4n kannalta huonosti”, arvioi MPKK:n tutkija<\/a><\/p>\n

Nobel-palkittu Henry Kissinger, 99, Suomen liittymisest\u00e4 Natoon: ”Suomen tavalla hoitaa diplomaattisia suhteita voi olla suuri vaikutus”<\/a><\/p>\n

Ruotsin p\u00e4\u00e4ministeri Andersson kiisti, ett\u00e4 Ruotsi olisi l\u00e4htenyt Nato-kelkkaan Suomen takia \u2013 ”Arvostan suuresti tekem\u00e4\u00e4mme yhteisty\u00f6t\u00e4”<\/a><\/p>\n

<\/p>\n