![](\"https:\/\/uutisalue.news\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/39-88049961949199bc3c8.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan on vaarana, ett\u00e4 Suomen rajavartiolakiin suunnitellut uudistukset olisivat toteutuessaan kansainv\u00e4lisen oikeuden vastaisia.<\/p>\n
Rajavartio- ja valmiuslakia suunnitellaan muutettavaksi siten, ett\u00e4 poikkeustilassa it\u00e4raja voitaisiin sulkea kokonaan ja turvapaikanhaku keskitt\u00e4\u00e4 yhdelle rajanylityspaikalle. T\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Lakimuutosten tarkoituksena on varautua ja est\u00e4\u00e4 Suomen ja vieraan valtion rajoilla tapahtuvaa hybridivaikuttamista.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan ei ole varmaa, toteutuisiko mahdollisuus kansainv\u00e4lisen suojelun hakemiseen tosiasiallisesti.<\/p>\n
\u2013 Pid\u00e4n ongelmallisena sit\u00e4, ett\u00e4 Suomi antaa ennakolta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka nojalla t\u00e4m\u00e4n toteutuminen on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin ep\u00e4varmaa, kirjoittaa Helsingin yliopiston professori P\u00e4ivi Leino-Sandberg<\/strong> Ylelle tekstiviestitse.<\/p>\n Leino-Sandberg antoi sek\u00e4 hallinto- ett\u00e4 perustuslakivaliokunnalle asiantuntijalausunnot lakipaketista.<\/p>\n Euroopan unionin tuomioistuin antoi viime viikolla tuomion<\/a> Liettuan rajaratkaisuja koskevassa tapauksessa. Tuomioistuimen mukaan Liettua toimi EU-oikeuden vastaisesti ty\u00f6nt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Valko-Ven\u00e4j\u00e4n vastaiselta rajalta tulleet ihmiset takaisin rajan toiselle puolen ev\u00e4ten heilt\u00e4 mahdollisuuden hakea kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua.<\/p>\n Pitkin kes\u00e4\u00e4 ja syksy\u00e4 2021 <\/a>Valko-Ven\u00e4j\u00e4n rajan yli tuli poikkeuksellisen paljon siirtolaisia Liettuaan ja maan toiseen rajanaapuriin Puolaan. Valko-Ven\u00e4j\u00e4n syytettiin k\u00e4ytt\u00e4neen siirtolaisjoukkoa v\u00e4lineen\u00e4 hybridioperaatioksi tulkitussa hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4\u00e4n naapurimaitaan vastaan.<\/p>\n My\u00f6s Puola sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta tuomion samankaltaisesta tapauksesta viime viikolla. Tuomioistuimen mukaan<\/a> Puola toimi vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta vuonna 2016 k\u00e4\u00e4nnytetty\u00e4\u00e4n rajallaan Valko-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tulleita t\u0161et\u0161eenej\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t hakemaan Puolasta turvapaikkaa. Puola m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin maksamaan tapauksesta korvauksia.<\/p>\n Helsingin yliopiston tutkijatohtori Milka Sormunen<\/strong> pit\u00e4\u00e4 molempia tuomioita merkityksellisin\u00e4 Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n kaavaillun rajasulun kannalta.<\/p>\n Hallintovaliokunnan muutosehdotus on Sormusen mukaan ristiriidassa EU-tuomioistuimen ratkaisun kanssa. My\u00f6s Sormusta kuultiin valiokunnissa.<\/p>\n \u2013 Etenkin EU-tuomioistuimen ratkaisu on ehdotetun rajasulun kannalta keskeinen, koska se koskee nimenomaan hybridivaikuttamistilannetta. Ratkaisussa on olennaista esimerkiksi se, ett\u00e4 EU-tuomioistuin katsoi, ettei oikeutta hakea turvapaikkaa saanut ev\u00e4t\u00e4 laittomastikaan maahantulleilta, Sormunen kirjoittaa s\u00e4hk\u00f6postitse.<\/p>\n Eduskunnan maanantaisessa t\u00e4ysistunnossa tuotiin esiin Liettuan saama tuomio. Veronika Honkasalo<\/strong> (vas.) k\u00e4ytti Liettuan tapausta perusteluna, kun h\u00e4n esitti rajavartiolain palauttamista perustuslakivaliokuntaan.<\/p>\n Esitys kaatui eduskunnan \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4<\/a> \u00e4\u00e4nin 103\u201316.<\/p>\n Siirtolaisuusinstituutin vanhempi tutkija Eveliina Lyytinen<\/strong> arvioi, ett\u00e4 suunnitellut lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutokset tulisivat sovellettuna todenn\u00e4k\u00f6isesti rikkomaan kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta.<\/p>\n \u2013 En n\u00e4e, miten t\u00e4llaista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 voisi rikkomatta kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta alkaa soveltamaan. En haluaisi n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 Suomi menee t\u00e4h\u00e4n pisteeseen.<\/p>\n Kansainv\u00e4lisist\u00e4 tuomioistuimista saadut tuomiot aiheuttavat pahimmillaan merkitt\u00e4vi\u00e4 mainehaittoja.<\/p>\n Lyytisen arvion mukaan poliittinen tahtotila ja nykyinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 eiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 kohtaa. Tahtotilalla tosin on ennenkin oikeuden tulkintaa venytetty, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Rajavartiolain uudistuksia voi tulkita ainakin kahdella tapaa. Valiokuntien omaksuman tulkinnan mukaan it\u00e4raja voitaisiin tarvittaessa sulkea ja turvapaikanhaku keskitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkoston johtaja Jukka Savolainen<\/strong> sanoo, ett\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 on tilanne, jota ei ole aikaisemmin edes osattu kuvitella. Savolaisen mukaan siirtolaisten hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 hybridioperaationa pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseksi h\u00e4t\u00e4tilanteeksi.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ss\u00e4 vaikeassa tilanteessa varaudutaan poikkeustilanteeseen, ei normaalip\u00e4iv\u00e4n oikeudelliseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, vaan poikkeustilanteeseen, jossa Suomen kansalaiset ovat vaarassa ja Suomen alueen hallinta on vaarassa. Silloin varaudutaan tekem\u00e4\u00e4n toimia, jotka ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja mahdollisesti kansainv\u00e4lisen oikeuden normaalina p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sovellettavien s\u00e4\u00e4d\u00f6sten vastaisia, Savolainen sanoo.<\/p>\n Jos tilanne rajalla uhkaisi mahdollisen hybridivaikuttamisoperaation takia \u00e4ity\u00e4 hallitsemattomaksi ihmisten virraksi, Suomella tulisi Savolaisen mukaan olla oikeus ottaa tilanne haltuun ja vaikeuttaa maahan laittomasti tunkeutumista.<\/p>\n \u2013 Kansainv\u00e4linen oikeus ei sis\u00e4ll\u00e4 itsemurhasopimuksia, eli suvereenien valtioiden tulee huolehtia omista asioistaan.<\/p>\n Savolainen antoi hallintovaliokunnalle asiantuntijalausunnon lakiuudistuksesta.<\/p>\n Savolainen nostaa Puolan ja Liettuan tapausten ohella esimerkiksi Espanjan, joka vuonna 2014 k\u00e4\u00e4nnytti kaksi henkil\u00f6\u00e4 Espanjan ja Marokon rajalla ottamatta vastaan heid\u00e4n turvapaikkahakemuksiaan.<\/p>\n Vuonna 2020 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi<\/a>, ett\u00e4 Espanja ei toiminut EU-oikeuden vastaisesti, sill\u00e4 k\u00e4\u00e4nnytetyt henkil\u00f6t eiv\u00e4t olleet pyrkineet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hakemuksiaan asianmukaisilla hakemusten j\u00e4tt\u00f6paikoilla, vaan yrittiv\u00e4t tunkeutua maahan laittomasti.<\/p>\n \u2013 Jos kolme EU-maata kohdatessaan uhkaavan tilanteen totesivat, ett\u00e4 heid\u00e4n on pakko laittaa raja kiinni, eiv\u00e4tk\u00e4 he voi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 kulkemaan maastorajan yli vapaasti, niin oletan, ett\u00e4 Suomelle tulisi aika \u00e4kki\u00e4 samat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset samankaltaisessa tilanteessa, Savolainen sanoo.<\/p>\n Voit keskustella aiheesta 5.7.2022 kello 23:een saakka.<\/em><\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\nLiettua ja Puola tuomittiin \u2013 Suomi voisi kohdata saman<\/h3>\n
Toisen tulkinnan keski\u00f6ss\u00e4 on kansallinen turvallisuus<\/h3>\n