Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen puhuttiin historiallisesta muutoksesta EU:ssa. Unioni l\u00e4hti tukemaan Ukrainaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ja esimerkiksi mahdollistamaan yhteisi\u00e4 asehankintoja. Historiallisuuden arvioiminen n\u00e4in lyhyess\u00e4 ajassa on toki vaikeaa, mutta n\u00e4ytt\u00e4ytyyk\u00f6 muutos edelleen historiallisena, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen?<\/b> <\/p>\n

Historia tarjoaa erilaisia opetuksia ja se pakottaa muuttamaan toimintaa, mutta t\u00e4m\u00e4 ei useinkaan tapahdu kriisin ollessa akuuteimmillaan. Historialliset muutokset tapahtuvat oppimisprosessin seurauksena, kun toimijat muuttavat ajatteluaan, toimintatapaansa tai muita perustavia oletuksia.<\/p>\n

Sanoisin, ett\u00e4 Eurooppa on viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppisen oppimisen suhteen k\u00e4ymistilassa. On totta, ett\u00e4 tietyt uskomukset liittyen esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n luonteeseen, poliittiseen tilanteeseen tai vaikkapa taloudellisten suhteiden merkitykseen, ovat kokeneet kolauksen. On kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, onko Eurooppa pystynyt synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilalle mit\u00e4\u00e4n uutta.<\/p>\n

Iso kysymys onkin, onko Eurooppa valmis tunnustamaan asemansa geopoliittisena toimijana ja mink\u00e4laisia ajattelutapojen muutoksia t\u00e4m\u00e4 prosessi vaatii. Olemme vasta alkumetreill\u00e4 sen suhteen, ett\u00e4 Eurooppa ottaisi vahvemman vastuun l\u00e4hialueistaan ja omasta turvallisuudestaan.<\/p>\n

Eli nyt n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, oppiiko Eurooppa oikeasti t\u00e4st\u00e4 muutoksesta.<\/b> <\/p>\n

On toki mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kriisi johtaa pitemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ajattelutapojen muutoksiin. Monilta vanhoilta uskomuksilta on viety pohja, mutta kysymys on se, onko niiden tilalle tullut aidosti jotain uutta. Mit\u00e4 sopeutuminen esimerkiksi kovempaan geopoliittiseen kilpailuun, jota ei k\u00e4yd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n talouden piiriss\u00e4, mink\u00e4 tyyppisi\u00e4 toimia se Euroopalta vaatii?<\/p>\n

EU on yritt\u00e4nyt nostaa pitk\u00e4\u00e4n ulkopoliittista profiiliaan, mutta Ukrainan sodan jatkuessa n\u00e4kyviss\u00e4 ovat enemm\u00e4n olleet j\u00e4senmaiden johtajat. Muotoillaan kysymys n\u00e4in: Onko EU ulkopolitiikassa t\u00e4ysin j\u00e4senmaiden varjossa?<\/b> <\/p>\n

Jos kysymyksen esitt\u00e4\u00e4 noin, vastaus on melko selv\u00e4. Ne EU-instituutiot, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on hallinnoida EU:n yhteist\u00e4 ulkopolitiikkaa, ovat t\u00e4ss\u00e4 prosessissa olleet jossain m\u00e4\u00e4rin sivuosassa. T\u00e4m\u00e4 koskee esimerkiksi EU:n ulkopolitiikan korkeaa edustajaa. Sen sijaan komissio on ollut aktiivisempi.<\/p>\n

EU on perustaltaan vahvasti valtioliitto. Sen ulkopolitiikka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kansallisten ulkopolitiikkojen kokonaisuutena.<\/p>\n

Yksi EU:n onnistumisista liittyy yhteisen narratiivin hallintaan. On muodostunut yhteinen tilannekuva siit\u00e4, ket\u00e4 t\u00e4st\u00e4 sodasta syytet\u00e4\u00e4n. Perusvire eurooppalaisten johtajien keskuudessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti syyllinen t\u00e4h\u00e4n kriisiin.<\/p>\n

Sen takia keskeisimm\u00e4t toimet pit\u00e4\u00e4 kohdistaa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 pakotepolitiikka on ollut p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti onnistunut ulkopolitiikan alue, jossa on tulkintaeroista huolimatta p\u00e4\u00e4sty yhteiseen ymm\u00e4rrykseen. Jos energiapolitiikkaan liittyv\u00e4t ongelmat j\u00e4tet\u00e4\u00e4n huomiotta, paketit ovat olleet kunnianhimoisia. <\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 voidaan ajatella, ett\u00e4 j\u00e4senmaiden keskin\u00e4inen koordinaatio ja tilannekuvan rakentaminen ovat EU:n yhteisen ulkopolitiikan ytimess\u00e4.<\/p>\n

Ranskassa on lyhyen ajan sis\u00e4\u00e4n k\u00e4yty presidentin- ja parlamenttivaalit. Emmanuel Macron valittiin toiselle viisivuotiskaudelle presidentiksi, mutta h\u00e4nen puolueensa ei saanut enemmist\u00f6\u00e4 parlamenttiin. Viimeksi presidentin puolueelle oli k\u00e4ynyt Ranskassa n\u00e4in vuonna 1997. Macron on puhunut paljon EU:n uudistamisesta. Miten arvioisit vaalituloksen vaikuttavan Macronin EU-politiikkaan?<\/b> <\/p>\n

Yleinen tulkinta on se, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vaalituloksella on enemm\u00e4n vaikutusta sis\u00e4- kuin ulkopolitiikkaan. Ulkopolitiikka, johon my\u00f6s EU-asiat kuuluvat, on aika vahvasti presidentin k\u00e4siss\u00e4. H\u00e4n ei tarvitse parlamentin tukea omille visioilleen.<\/p>\n

EU-politiikka on my\u00f6s ollut alue, jossa Macron on pystynyt selke\u00e4sti loistamaan. Erilaisissa gallupeissa h\u00e4n on selke\u00e4sti voittanut muut ehdokkaat \u2013 h\u00e4n on luotettava EU-politiikan johtaja ja h\u00e4n on my\u00f6s luotettava luotsaamaan Ukrainan kriisin kaltaisissa olosuhteissa.<\/p>\n

Lehtikuva\/Ludovic Marin<\/div>\n
\n
$\"Ranskan$ <\/div>\n
Ranskan presidentti Emmanuel Macron voitti jatkokauden presidenttin\u00e4 mutta menetti parlamentin enemmist\u00f6n.<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n
Siin\u00e4 mieless\u00e4 voi ajatella, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vaalituloksella ei ole j\u00e4risytt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia Ranskan EU-politiikkaan. Mutta voi olla, ett\u00e4 Macron pyrkii nostamaan viel\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n EU-poliittisia teemoja kompensoidakseen mahdollisia vaikeuksia, joita sis\u00e4poliittisissa reformeissa tullaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Erityisesti Euroopan strategisen autonomian korostaminen, EU:n oma toiminta- ja puolustuskyvyn yll\u00e4pit\u00e4minen ovat teemoja, joita Macron tulee varmasti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n esill\u00e4 jatkossakin.<\/p>\n
Ranskan parlamenttivaaleissa Macronin enemmist\u00f6 katosi, kun vasemmisto ja vihre\u00e4t muodostivat oman liittonsa. Se on toiseksi isoin ryhm\u00e4 nyt parlamentissa. Samalla \u00e4\u00e4rioikeisto nousi vahvasti parlamenttiin. Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 vaalituloksesta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4?<\/b> <\/p>\n
Vaalit vahvistivat Ranskan poliittisen kent\u00e4n jakautumista kolmeen blokkiin. Yksi n\u00e4ist\u00e4 on Macronin liberaali-keskustalainen blokki, toinen on vasemmistoblokki ja kolmas oikeistoblokki. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 on oma tulkintansa Ranskan ongelmista.<\/p>\n
Mik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tilanteesta on tehnyt erityisen, on jaottelun n\u00e4kyminen parlamenttivaaleissa. Vaalitavasta johtuen Ranskan poliittinen kentt\u00e4 on suosinut keskustahakuisuutta ja asettumista presidentin taakse. Nyt on tilanne on toinen, ja parlamentti edustaa paremmin Ranskan poliittisen kent\u00e4n jakoa.<\/p>\n
\u00c4\u00e4rioikeiston nousussa parlamenttiin on erityist\u00e4 se, ett\u00e4 monessa paikassa Ranskan politiikkaa on luonnehtinut blokkiajattelu \u2013 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 vasemmisto ja liberaalioikeisto haluavat ryhmitty\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistolaisia vastaan. Juuri t\u00e4m\u00e4 ajatus on murtunut monessa paikassa.<\/p>\n
\u00c4\u00e4rioikeistoa vastaan suuntautunutta protesti\u00e4\u00e4nest\u00e4mist\u00e4 ei n\u00e4hty t\u00e4ll\u00e4 kertaa yht\u00e4 paljon kuin ennen. T\u00e4m\u00e4 on selke\u00e4sti \u00e4\u00e4rioikeistolle merkitt\u00e4v\u00e4 edistysaskel: he ovat pystyneet profiloimaan itsens\u00e4 monessa paikassa pienemp\u00e4n\u00e4 pahana. \u00c4\u00e4rioikeisto ei en\u00e4\u00e4 ole voima, jonka kaikki muut haluaisivat sulkea ulkopuolelle.<\/p>\n
Olemme aiemminkin puhuneet Ranskan ja Italian yhteisty\u00f6n merkityksest\u00e4 EU:lle. T\u00e4m\u00e4 vaalitulos ei siis tuskin \u2013 ainakaan viel\u00e4 \u2013 vaikuta siihen.<\/b> <\/p>\n
Kyll\u00e4, ja Ukrainan sodan j\u00e4lkeen EU-johtajat eiv\u00e4t ole halunneet l\u00e4hte\u00e4 paukuttelemaan henkseleit\u00e4 kahdenv\u00e4listen koalitioiden kautta. Ne liittyv\u00e4t usein jakolinjoihin EU:n sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Kuten vaikka Italian p\u00e4\u00e4ministeri Mario Draghin<\/b>, Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin<\/b> ja Macronin yhteinen matka Kiovaan osoitti, EU-johtajilla on pikemminkin tarve n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4isyytt\u00e4 kuin muodostaa jakolinjoja.<\/p>\n
On tosin joitain yksitt\u00e4isi\u00e4 kysymyksi\u00e4, joissa t\u00e4m\u00e4 akseli saattaa olla relevantti. Ne liittyv\u00e4t finanssipolitiikan uudistamiseen. Nyth\u00e4n Ukrainan sodan vuoksi finanssipolitiikan s\u00e4\u00e4nt\u00f6reformia lyk\u00e4ttiin j\u00e4lleen kerran vuodella. Asetelma on jossain m\u00e4\u00e4rin Ranskan ja Italian tavoitteiden mukainen.<\/p>\n
On ollut paljon puhetta siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 EU:n yhteisi\u00e4 energiainvestointeja vauhdittaa yhteisell\u00e4 lainanotolla. N\u00e4m\u00e4 ovat asioita, joissa Ranskan ja Italian yhteisty\u00f6 on avainasemassa Etel\u00e4-Euroopan maiden kantojen koordinoinnissa.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 unioni ajautuu kohti taantumaa. Jos osa EU-maista alkaa esitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 lainanottoa, vaikuttaa yhdistelm\u00e4 aika myrkylliselt\u00e4. Silloin ajaudutaan helposti vanhaan pohjoinen vastaan etel\u00e4 -vastakkainasetteluun, joka n\u00e4ytteli eurokriisiss\u00e4 isoa roolia.<\/b> <\/p>\n
Sanoisin jopa niin, ett\u00e4 siihen vastakkainasetteluun ei ajauduta \u2013 se on pikemminkin kehys, jonka kautta kaikkia uusia talouspolitiikkaan liittyvi\u00e4 aloitteita tulkitaan. Jos ajatellaan vaikka kysymyst\u00e4 Euroopan sosiaalirahastosta, joka on ilmastovaikutusten kompensaatiomekanismi, sit\u00e4 varsinkin Suomen eduskunnassa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n helposti sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 ollaanko t\u00e4ss\u00e4 taas luomassa tulonsiirtomekanismia etel\u00e4n ja pohjoisen v\u00e4lille.<\/p>\n
Monia aloitteita tulkitaan vanhoista asetelmista k\u00e4sin. Sama koskee Ven\u00e4j\u00e4n fossiilienergiasta irtautumisen kokonaisuutta, joka tunnetaan RepowerEU -nimell\u00e4. Huoli tulonsiirroista on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s tuossa keskustelussa, vaikka aloite on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n energiasiirtym\u00e4n vauhdittamiseksi. N\u00e4m\u00e4 esimerkit osoittavat, miten syv\u00e4sti olemme edelleen kiinni eurokriisin asetelmissa.<\/p>\n
\u201dMonia aloitteita tulkitaan vanhoista asetelmista k\u00e4sin\u201d<\/p><\/blockquote>\n
Samalla pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kriisit ovat luonteeltaan erilaisia. On hyvi\u00e4 perusteita, miksi finanssipolitiikan kokonaisuutta pit\u00e4isi EU:ssa tarkastella pikemminkin kokonaan uusista l\u00e4ht\u00f6kohdista. <\/p>\n
Jotta onnistumme irrottautumisessa Ven\u00e4j\u00e4n energiasta sek\u00e4 inflaation taklaamisessa, tarvitsemme uusia investointeja energiatehokkuuteen ja energiainfrastruktuuriin. T\u00e4ss\u00e4 keskustelussa pit\u00e4isi pysty\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kaikkia keinoja kiihkottomasti.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4semme viel\u00e4 yhteen aiheeseen eli kuvaan EU:sta ikuisena kriisipes\u00e4kkeen\u00e4. Sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t tehokkaasti tiedotusv\u00e4lineet omalla uutisoinnillaan. Kriisej\u00e4 on, ja esimerkiksi Unkari on vaikeuttanut pakotteiden asettamista Ven\u00e4j\u00e4lle. Mutta kuinka hyvin kuva kriisi-EU:sta pit\u00e4\u00e4 paikkansa?<\/b> <\/p>\n
Kriisit eiv\u00e4t ole koskaan objektiivisia asiantiloja vaan pikemminkin tapoja kehyst\u00e4\u00e4 tilanteita. On totta, ett\u00e4 viimeisen kymmenen vuoden aikana Euroopan politiikkaa on l\u00e4hestytty erilaisten kriisinarratiivien l\u00e4pi \u2013 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isienkin kriisien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
Keskittyminen akuutteihin kriiseihin on tarkoittanut, ett\u00e4 EU:n reformeissa ei ole pystytty ottamaan pitempiaikaisen tarkastelun n\u00e4k\u00f6kulmaa. EU:ta on kehitetty lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen huolien pohjalta ja niihin reagoiden.<\/p>\n
\u201dEU:ta on kehitetty lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen huolien pohjalta ja niihin reagoiden\u201d<\/p><\/blockquote>\n
T\u00e4m\u00e4 on sellainen asia, jota voidaan kritisoida oikeutetusti. Olemmeko p\u00e4\u00e4tyneet ep\u00e4optimaalisiin ratkaisuihin joissain tilanteissa, koska on haluttu keskitty\u00e4 kriisien ratkaisemiseen?<\/p>\n
Esimerkiksi kysymyst\u00e4 perussopimusten avaamisesta lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n EU:ssa jatkuvasti. Jos el\u00e4mme jatkuvasti kriisien aikaa, sopimusten avaamiselle ei tule olemaan koskaan oikeaa aikaa. T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa keskustelua suurista poliittista tavoitteista, jotka unionin kautta pit\u00e4isi saavuttaa. <\/p>\n
On toki monia alueita, joissa kehitys jatkuu normaalisti. Digitaalisten palveluiden tai finanssialan s\u00e4\u00e4ntely ovat esimerkkej\u00e4, joissa koko ajan tehd\u00e4\u00e4n uudenlaisia aloitteita, jotka el\u00e4v\u00e4t omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 riippumatta yksitt\u00e4isist\u00e4 kriiseist\u00e4.<\/p>\n
Juttu jatkuu kuvan j\u00e4lkeen.<\/i> <\/p>\n
Lehtikuva\/Ludovic Marin<\/div>\n
\n
$\"Saksan$ <\/div>\n
Saksan liittokansleri vieraili kes\u00e4kuussa Ukrainassa. Scholz on saanut paljon kritiikki\u00e4 Ukraina-politiikastaan.<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n
Mutta suurten kysymysten n\u00e4k\u00f6kulmasta keskittyminen lyhyen aikav\u00e4lin heilahduksiin on omiaan h\u00e4m\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n poliittisen mielikuvituksen mahdollisuuskentt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Poliitikkojen mahdollisuus tai ainakin into keskitty\u00e4 pitemm\u00e4n aikav\u00e4lin reformeihin voi olla vaikeaa, kun p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on koko ajan kriisi, mink\u00e4 lis\u00e4ksi nurkan takana odottavat jo seuraavat vaalit.<\/b> <\/p>\n
Ymm\u00e4rr\u00e4n hyvin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta tuon dilemman. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kolme vuotta Eurooppa-neuvoston kokouksia hallitsi brexit-prosessi. Voidaan kysy\u00e4, ett\u00e4 olisiko senkin ajan voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotenkin j\u00e4rkev\u00e4mmin. <\/p>\n
Minusta on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osa EU:n kohtaamista ongelmista ovat luonteeltaan sellaisia, joissa pieni hienos\u00e4\u00e4t\u00f6 ei auta. Jos ajatellaan oikeusvaltio-ongelmaa, pakolaiskysymyksi\u00e4, finanssipolitiikkaa, yhteist\u00e4 puolustuspolitiikkaa tai ulkopolitiikkaa ja kysymyst\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6sten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta, niin kaikki ovat asioita, jotka saattaisivat vaatia perussopimusten avaamista.<\/p>\n
Ongelmana tietysti on, ett\u00e4 oikea aika ei tule milloinkaan, jos sit\u00e4 ei aktiivisesti tavoitella ja luoda.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si t\u00e4ydell\u00e4 voimalla Ukrainaan helmikuun loppupuolella. Merkkej\u00e4 sodan loppumisesta ei n\u00e4y. Kukaan tuskin osaa vastata siihen, millaiseen maailmaan tulemme, kun sota joskus p\u00e4\u00e4ttyy.<\/b> <\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on kysymys, joka jakaa jonkin verran yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Keski-Euroopan ja toisaalta Yhdysvaltain ja Britannian suhtautumista sotaan. Erityisesti Saksan ja Ranskan varovaisuus liittyy pyrkimykseen olla asettumatta konfliktin osapuoleksi. Ne ovat tarkempia sen suhteen, millaisia vaatimuksia ne esitt\u00e4v\u00e4t rauhan, tulitauon tai jonkun muun lopputuloksen suhteen. T\u00e4ss\u00e4 on tietty logiikka, joka liittyy siihen, ett\u00e4 Ukrainan yli ei pit\u00e4isi sodan p\u00e4\u00e4ttymiseen liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 k\u00e4vell\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvallat ja Britannia ovat taas paljon aktiivisemmin vaatineet, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tulee vet\u00e4\u00e4 kaikki joukkonsa pois It\u00e4-Ukrainasta.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on l\u00e4hestymistapaero, joka on osittain voimistanut k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 Eurooppa on jotenkin voimaton t\u00e4m\u00e4n kriisin edess\u00e4 tai puhuu liikaakin liennytt\u00e4misest\u00e4. Toisaalta esimerkiksi Saksa on tietyiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 selke\u00e4sti my\u00f6s menneisyytens\u00e4 vanki.<\/p>\n
Timo, kiitos paljon keskustelusta.<\/b> <\/p>\n
<\/p>\n
<\/a><\/p>\n

\n<\/p>\n
Source Link<\/span> www.kansanuutiset.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Euroopalla riitt\u00e4\u00e4 haasteita, joihin pit\u00e4\u00e4 hakea vastauksia. KU haastatteli aiheen tiimoilta Eurooppa-tutkija Timo Miettist\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen puhuttiin historiallisesta muutoksesta EU:ssa. Unioni l\u00e4hti tukemaan Ukrainaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ja esimerkiksi mahdollistamaan yhteisi\u00e4 asehankintoja. Historiallisuuden arvioiminen n\u00e4in lyhyess\u00e4 ajassa on toki vaikeaa, mutta n\u00e4ytt\u00e4ytyyk\u00f6 muutos edelleen historiallisena, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen? Historia tarjoaa erilaisia opetuksia ja se pakottaa muuttamaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":94616,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94615"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94615"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94615\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94616"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94615"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94615"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94615"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}