Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_d175d65205f9ea7ef5b94fb75d35de7d, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
WP: Ukrainan hyökkäyksestä julki karmeita tietoja – ”Se oli helvetti” – Uutisalue

WP: Ukrainan hyökkäyksestä julki karmeita tietoja – ”Se oli helvetti”

Tuore selvitys paljastaa Yhdysvaltojen roolin Ukrainan vastahyökkäyksessä.

Kesäkuun 7. päivä 2023.

Etelä-Ukrainassa Zaporizzjan alueella 47. mekanisoitu prikaati odotti yön laskeutumista hermostuneena mutta luottavaisena Yhdysvaltojen toimittamissa Bradley-taisteluajoneuvoissa. Ukrainan kauan odotettu vastahyökkäys oli alkamassa.

Ensimmäisen vuorokauden aikana tavoitteena oli edetä viitisentoista kilometriä Robotynen kylään asti. Se olisi ensiaskel kohti Melitopolia ja Asovanmerta sekä Venäjän maasillan katkaisemista Krimin niemimaalle.

Mikään ei mennyt suunnitelmien mukaan.

Näin kuvaa yhdysvaltalaislehti Washington Post (WP) Ukrainan vastahyökkäyksen ensimmäisiä tapahtumia laajassa selvityksessään.

Kahteen artikkeliin koottu tieto paljastaa erimielisyyksiä Yhdysvaltojen ja Ukrainan välillä muun muassa vastahyökkäyksen aloittamis­aikataulusta ja taktiikasta. Selvityksen perusteella Yhdysvallat oli tiedettyä enemmän mukana vastahyökkäyksen suunnittelussa.

Ennen vastahyökkäyksen aloittamista Ukraina, Yhdysvallat ja Britannia pitivät WP:n mukaan kahdeksan palaveria operaatiosuunnitelman luomiseksi. Tapaamisissa simuloitiin erilaisia skenaarioita.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon halusi operaation alkavan jo huhtikuun puolivälissä, jotta Venäjä ei ehtisi vahvistaa puolustuslinjojaan entistä enempää. Ukraina vastusti, sillä sen mukaan hyökkäykseen ei oltu valmiita ilman lisäaseita ja -harjoitusta, WP kertoo.

Lue lisää: Zelenskyin puhe Yhdysvaltain senaatille peruttiin ”viime minuuteilla”

Amerikkalaiset olivat luottavaisia siitä, että Ukraina pystyisi puhkaisemaan Venäjän linjat käytössä olevilla joukoilla ja kalustolla.

Parhaassa simuloidussa skenaariossa Ukraina voisi saavuttaa Asovanmeren ja katkaista maasillan 60–90 päivässä. Kalusto- ja miestappiot olivat skenaariossa 30–40 prosentin luokkaa.

Yhdysvallat kannatti kohdennettua hyökkäystä etelärintamalla. Ukraina taas katsoi, että maan joukkojen tulisi hyökätä kolmesta kohtaa: etelässä Melitopolia ja Berdjanskia kohti ja idässä Bahmutia kohti, etteivät idän ja koillisen rintamat jää haavoittuvaan asemaan.

Ukrainan tykistö harjoitteli Tshernihivissä marraskuussa. Kuva: Sergei Supinsky / AFP

Lue lisää: ”Meillä on sodan uusi vaihe”, Zelenskyi julisti – asiantuntija avaa, mistä on kyse

WP:n mukaan moni Ukrainassa ja lännessä aliarvioi Venäjän kyvyn toipua katastrofaalisista tappioista ja hyödyntää sen vahvuuksia: miesvoimaa, miinoja ja halua uhrata sotilaitaan mittakaavassa, jota harvat muut maat voivat hyväksyä.

Aliarviointi näkyi taistelukentällä heti vastahyökkäyksen alussa.

Ukrainan joukot olivat odottaneet, että edessä on miinoja, mutta miinakenttien tiheys yllätti. Maasta löytyi jopa suoranaisia miinakasoja.

Lue lisää: Iljettävä löytö venäläissotilaan kypärästä – suomalaistutkija kertoo totuuden

Ukrainalaiset koulutettiin ajamaan Bradley-ajoneuvoja helpossa maastossa Saksassa.

Zaporizzjan puuromaisella maaperällä ajoneuvojen pitäminen miinoista raivatulla uralla oli kokemuksen puutteen vuoksi hankalaa.

WP kertoo, että artikkelin alussa kuvatussa ensihyökkäyksessä venäläiset alkoivat välittömästi tulittaa panssarin­torjunta-aseilla korkeammasta maastonkohdasta ja osa ajoneuvoista sai osuman.

Tämä pakotti perässä kulkeneet ajoneuvot siirtymään pois miinoista raivatulta uralta. Nämä ajoneuvot taas menivät miinoihin. Tämän jälkeen vielä Venäjän helikopterit ja lennokit hyökkäsivät kimppuun.

– Se oli helvetti, prikaatin joukkueen komentaja Oleh Sentsov kertoi WP:lle.

Kyseessä oli monelle ensimmäinen kokemus taistelukentällä. WP:n mukaan 47. mekanisoidun prikaatin sotilaista 70 prosentilla ei ollut lainkaan taistelukokemusta.

Joukot vedettiin takaisin ja hyökkäystä yritettiin uudelleen useita kertoja, mutta sama kaava toistui.

Lue lisää: Kiovan pormestari Vitali Klitshko sivalsi Zelenskyiä: ”Maksaa tekemistään virheistä”

Länsimaista kalustoa makasi tuhottuna tai hylättynä taistelukentällä. Miestappiot heikensivät moraalia. Samalla Venäjän propaganda otti ilon irti Ukrainan tappioista.

WP:n mukaan Ukraina menetti 20 Bradley-ajoneuvoa ja kuusi Leopard-panssarivaunua vastahyökkäyksen alkupäivinä.

Myös hylätyistä Suomen Leopard 2R -raivauspanssari­vaunuista levisi kuvia. Ilta-Sanomat uutisoi asiasta 12. kesäkuuta eli muutama päivä vastahyökkäyksen alettua. Tapahtumilla on ajallinen ja maantieteellinen yhteys, mutta siitä ei ole tietoa, liittyvätkö Suomen panssarit ja WP:n kuvailema hyökkäys toisiinsa.

Neljän päivän jälkeen Ukrainan asevoimien komentaja, kenraali Valeri Zaluzhnyi oli nähnyt tarpeeksi. Hän päätti muuttaa taktiikkaa.

Amerikkalaiset olivat kehottaneet massiiviseen tykistön tukemaan mekanisoituun hyökkäykseen. Zaluzhnyi päätti kuitenkin tappioiden jälkeen, että Ukraina etenisi jalkaisin noin kymmenen sotilaan ryhmissä. Tämä säästäisi kalustoa ja sotilaiden henkiä, mutta olisi paljon hitaampaa.

Kuukausia kyhätty suunnitelma heitettiin romukoppaan.

Taktiset erimielisyydet Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä kiristivät myös maiden suhteita. Yhdysvaltain joukkojen Euroopan-komentaja ei saanut viikkoihin yhteyttä Ukrainan komentajaan hyökkäyksen alussa, WP kertoo.

Ukrainan panssarit kokivat kovia vastahyökkäyksen alussa, kunnes taktiikka muuttui. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP

Lue lisää: Pekka Toverilta suorat sanat Ukrainan aseavun tyrimisestä: ”Venäjä olisi heitetty pois miehittämiltään alueilta”

Ukrainan joukkojen koulutuspuutteesta on raportoitu tasaiseen tahtiin vastahyökkäyksen aikana.

Tällä viikolla puolustusvoimien everstiluutnantti Mika Mäenpää jakoi viestipalvelu X:ssä videon, jossa tykin käyttö on kiinnittänyt suomalaisupseerin huomion.

Laukaistaessa tykki liukuu routaisella maalla useita metrejä taaksepäin.

– Kannustykkien ikiaikainen ongelma talvella. Suomessa tuo hoidetaan tarvittaessa räjäyttämällä routapanoksin kannuskuopat. Ikävä kyllä kuvaa Ukrainan asevoimien koulutustasoa. Tuolla metodilla ei kyllä osu mihinkään (paitsi omiin) ja riski tykin rikkoutumiseen on todella suuri, Mäenpää kirjoittaa X:ssä.

Lähes puoli vuotta operaation alkamisen jälkeen Ukraina on edennyt noin 19 kilometriä, eli hieman enemmän kuin oli tarkoitus edetä ensimmäisenä päivänä.

Epävarmojen tulosten takia jopa Ukrainan tukijat pohtivat tuen vahvistamisen kannattavuutta, WP kirjoittaa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vannoo Ukrainan taistelevan, kunnes vuoden 1991 rajat on saatu palautettua. Tähän lukeutuu myös jo vuonna 2014 Venäjän miehittämä Krimin niemimaa.

– Se kestää vuosia ja verta vuodatetaan paljon. Onko Ukraina valmis siihen? nimetön brittiläinen turvallisuusviranomainen pohti WP:lle.

WP:n selvitys perustuu kymmeniin sotilaslähteisiin Ukrainasta, Yhdysvalloista ja Euroopan maista. Lisäksi on haastateltu parikymmentä etulinjalla taistellutta sotilasta.

Source Link is.fi