Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alentamassa alkusyksystä ikärajoja, jotka vaikuttavat neljännen koronarokotteen saantiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kokoamassa kesän aikana tietoja neljännen rokotteen tehosta ja myös siitä, mitä uusilta rokotteilta voidaan odottaa. Näillä näkymin THL kertoo uusista suosituksista viimeistään syyskuun alkupuoliskolla, mahdollisesti jo elokuun puolella.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan tarkoituksena on alentaa neljännen rokotteen suositeltavaa alaikäryhmärajaa. Tällä varauduttaisiin osaltaan mahdollisesti syksyllä puhkeavaan uuteen selvempään piikkiin koronatartunnoissa ja sairastavuudessa. Nyt sairastavuus ja kuolleisuus ovat laskussa.
– Suurin riski vakavaan koronatartunnassa on ikä. Riski nousee selvästi 50–60 ikävuosien tienoilla. Mihin se (rokotesuositus) sitten asettuu jää vielä nähtäväksi. Näitä kuumeisesti työstämme päivittyvien tietojen pohjalta, Nohynek sanoo.
Nohynekin mukaan arvioinnissa huomioidaan tarvittavia rokotevälejä ja sitä kuinka kauan rokote antaa suojaa.
Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi Euroopan tartuntatautiviraston suosituksia, joissa rokotteita kannattaa antaa ennen epidemian piikkejä. Virasto on suositellut neljättä rokotetta 60 vuotta täyttäneille.
THL alensi kesäksi tehosterokotteen ikäryhmät kattamaan 70–79-vuotiaat. Neljännen rokotteen saavat myös 12 vuotta täyttäneet, joilla immuunipuolustus on pahasti heikentynyt.
Neljättä ja viidettä rokotetta suositellaan kuitenkin jo nykyään riskiryhmille, joilla kolmannen rokotteen teho jää selvästi muita rokotettuja huonommaksi koronan vakavia seurauksia vastaan.
Nelosrokotteen teho jää heikoksi
Kesän pohdinnoissa käydään Nohynekin mukaan läpi vakavan taudin ehkäisyn lisäksi sitä, mikä on lisähyöty neljänsistä rokotteista. Neljänsien rokotteiden teho on asiantuntijoiden mukaan melko huono omikronin aiheuttamaa tartuntaa ja lievää tautia vastaan. Suojan teho tartuntoja vastaan jää nykytiedon valossa väkisinkin muutamaan kuukauteen.
THL:n alaisen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR:n puheenjohtaja, professori Ville Peltolan mukaan hyöty nykyisten rokotteiden antamisesta toistuvasti jää melko pieneksi. Myöskään muutaman kuukauden välein uusittava rokotus ei olisi hänen mukaansa kovin mielekästä.
– Hyöty vähenee tehosteissa, kun ihmisillä jo on rokotteen tuomaa vastustuskykyä ja se ei ole kovin tehokas omikronia vastaan.
Koronatartuntojen määrästä ei tällä hetkellä ole tarkkoja tietoja, kun tartuntoja jää paljon raportoimatta. Käytössä olevista rokotteista huolimatta myös rokotetut saavat tartuntoja, mutta tartunnat ovat pääosin lieviä.
Suomen terveysviranomaiset ja asiantuntijat panevat toivonsa epidemian taltuttamiseksi omikronia vastaan räätälöityihin uusiin rokotteisiin.
Esimerkiksi lääkeyhtiö Moderna toivoo saavansa hyväksynnän uudelle rokotteelle Yhdysvalloissa syksyn aikana. Suomeen niitä voi saada käyttöön mahdollisesti loppuvuodesta.
Voit keskustella aiheesta 24.6. kello 23:een saakka.
Lue myös: