Yhdysvallat ja Venäjä neuvotteluihin: Estetäänkö näin sota Ukrainassa ja ratkaistaanko Suomen Nato-jäsenyys – 7 kysymystä ja vastausta
Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat Ukrainan tilanteesta ja Itä-Euroopan kiristyneestä sotilaspoliittisesta tilanteesta maanantaina ja tiistaina Genevessä.
Neuvottelujen keskiössä on Venäjän koventunut paine Ukrainaa kohtaan ja eri maiden oikeus hakea tukea sotilasliitto Natolta.
Venäjä esitti joulukuun puolivälissä Yhdysvalloille sopimusta, jonka mukaan Naton pitäisi vetää joukkonsa ja aseistuksensa Itä-Euroopan uusista jäsenmaista. Myös Venäjän naapurimaiden otto Naton uusiksi jäseniksi olisi lopetettava.
1. Mistä syystä neuvotellaan?
Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti on kärjistynyt syksyn aikana. Venäjä on marssittanut Ukrainan rajalle noin 100 000 sotilasta. Ukraina ja Nato ovat myös kertoneet saaneensa tiedustelutietoa, jonka mukaan Venäjä valmistautuisi täysimittaisen hyökkäykseen.
Venäjä on vakuutellut, ettei se ole hyökkäämässä, vaan joukkojen lisäämisessä on kysymys varautumisesta Ukrainan hyökkäysuhkaan Itä-Ukrainan separatistialueille.
Venäjä on myös huolissaan Ukrainan halusta liittyä sotilasliitto Natoon. Venäjä on vaatinut takeita, ettei Nato laajene itään.
2. Ketkä neuvottelevat ja milloin?
Maanantaina ja tiistaina neuvotteluja käyvät Genevessä Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Wendy Sherman ja hänen virkaveljensä Sergei Rjabkov.
Keskiviikkona 12. tammikuuta kokoontuu Naton-Venäjän-neuvosto, jonka tehtävänä on käydä vuoropuhelua osapuolten välisistä kiistoista.
Torstaina Wienissä kokoontuu saman aiheen tiimoilta Ety-järjestön pysyvä neuvosto, jossa Suomikin on mukana. Etyjin jäseniä ovat myös Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat.
Presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin sopivat viime kesän tapaamisessaan strategisista turvallisuusneuvotteluista. Nyt käytävät neuvottelut kuuluvat tähän sopimukseen.
3. Mitkä ovat Venäjän ja Yhdysvaltain tavoitteet?
Venäjä on presidenttinsä Vladimir Putinin suulla ilmaissut hyvin täsmällisesti, mitä se tavoittelee.
Venäjä haluaa takeet estämään Naton laajenemisen itään, eritoten Ukrainaan, ja hyökkäysaseiden tuomisen Venäjän rajan lähelle. Myös Ukrainan aseistaminen kiellettäisiin. Venäjä ei myöskään sallisi uusien joukkojen perustamista Itä-Euroopan Nato-maihin.
Venäjä esitteli joulukuun puolivälin tienoilla sopimusehdotuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa se sopisi Yhdysvaltain kanssa monista turvallisuusasioista. Osapuolet muun muassa sitoutuisivat siihen, etteivät ryhdy sotilaallisiin toimiin, jotka toinen osapuoli kokisi uhkaavaksi.
Yhdysvalloilla ei ole yhtä tarkasti linjattuja tavoitteita. Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain johto arvelee, ettei Venäjä ole vielä päättänyt toimistaan Ukrainan suhteen, joten neuvotteluilla olisi mahdollista lieventää Venäjän epäluuloja ja jännitystä.
Presidentti Bidenin hallinto on kertonut toivovansa, että suhde Venäjään olisi ”vakaa ja ennakoitava”.
Yhdysvallat on myös vakuuttanut, ettei se tee mitään sopimuksia muiden maiden päiden yli. Yhdysvaltain linja on ”nothing about you without you” eli ”ei mitään teistä ilman teitä”.
Lue myös: Yhdysvallat torjui pikaisesti Venäjän yrityksen neuvotella turvallisuustakuista ilman liittolaisia
4. Miten Suomi liittyy asiaan?
Alkuviikon neuvottelut eivät koske suoraan Suomea, vaan ne keskittyvät ennen muuta Ukrainaan.
Venäjän vaatimuksista voidaan silti lukea, että sen tavoitteet estäisivät Suomea liittymästä Natoon. Venäjän sopimusehdotuksissa vaaditaan takeita, ettei Nato laajene ”itään”. Yhdysvaltain pitäisi myös toimia Naton itälaajenemisen estämiseksi.
Sopimusesitystä voidaan tulkita siten, että jos se hyväksytään, Suomeen ei saisi tulla Naton joukkoja tai kalustoa, eikä Nato voisi tehdä Venäjän naapurimaassa muutakaan sellaista, mikä voitaisiin Venäjällä tulkita uhaksi sen turvallisuudelle.
5. Mikä on Suomen kanta Venäjän vaatimuksiin?
Suomen ulkopoliittinen johto on selväsanaisesti tyrmännyt Venäjän vaatimukset. Asiaan otti kantaa muun muassa presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan.
Suomi katsoo, että sillä on oikeus itse päättää, hakeeko Naton jäsenyyttä vai ei. Venäjän etupiiriajattelu ei kuulu enää nykyaikaan.
Suomi tekee kumppanimaana yhteistyötä Naton kanssa, mutta ei ole täysjäsen.
6. Mitkä ovat Naton ja EU:n näkemykset?
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti sanonut, ettei Venäjällä ole minkäänlaista päätösvaltaa eri maiden puolustusratkaisuihin. Ukrainan mahdollinen liittyminen Natoon on Stoltenbergin mukaan puhtaasti Naton ja Ukrainan välinen asia.
Perjantaina Stoltenberg korosti jälleen, että sotilasliiton ovet ovat avoinna myös Suomelle ja Ruotsille, jos maat haluavat hakea jäsenyyttä..
EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell on todennut, että jos Venäjä haluaa neuvotella Euroopan turvallisuusratkaisuista, EU:n on oltava neuvotteluissa mukana. Nyt Euroopan maat ovat laajemmin mukana vain Ety-järjestön kautta.
Die Welt -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Borrell uumoili, että jättämällä EU:n ulkopuolelle Venäjä lietsoo eripuraa EU-maiden keskuuteen.
EU on kovasanaisesti tuominnut Venäjän sotavoiman lisäyksen Ukrainan rajoilla ja uhannut ankarilla pakotteilla, jos Venäjä toteuttaa hyökkäyksen.
EU:n sisällä on kuitenkin erilaisia linjoja siinä, miten Venäjään tulee suhtautua. Esimerkiksi neuvotteluja painottavan Saksan arvellaan olevan muita pehmeämmällä linjalla.
7. Mitä neuvotteluista voi seurata?
On vaikea nähdä, että Venäjä saisi vaatimuksiaan hyväksyttyä. Venäjällä kuitenkin jo Yhdysvaltain suostuminen neuvottelemaan Venäjän vaatimuksista nähdään voittona.
Venäläisen uutistoimisto Tassin haastattelema asiantuntija arvelee, että kun Yhdysvallat suostuu neuvottelemaan, se merkitsee, että Yhdysvallat on myös valmis suostumaan ainakin johonkin Venäjän toiveeseen.
Yalen yliopiston emeritusprofessori David R. Cameron arvioi kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), että jos Venäjä haluaa saada ylipäätään mitään myönnytyksiä, se edellyttäisi Venäjältä Ukrainan konfliktista tehdyn Minskin rauhansopimuksen ehdotonta hyväksymistä ja vetäytymistä Ukrainalta vallatuilta alueilta. Cameron huomauttaa, ettei Ukrainakaan ole pitänyt kiirettä sopimuksen toimeenpanossa.
Suomen osalta Nato-keskustelun voi odottaa tiivistyvän. Venäjä käyttäytyy entistä uhkaavammin naapurimaataan Ukrainaa kohtaan. Tämä voi saada monet ajattelemaan, että turvaa on haettava Naton suunnalta.
Samaan aikaan Venäjä tekee entistä selvemmäksi, ettei se tule hyväksymään naapurimaansa Nato-jäsenyyttä.
Mitä odotat Yhdysvaltain ja Venäjän keskusteluista? Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan 11.1. klo 23 asti.
Lue lisää: