Maija ei pysty vastaamaan kysymykseen. Hänen silmänsä kostuvat ja vasemmasta vierähtää kyynel.
Maija on uupunut, lopen uupunut. Reilua kahta kuukautta aiemmin hän ajautui bitcoin-huijauksen kohteeksi. Huijarit veivät häneltä yli 26 000 euroa. Maija on joutunut aloittamaan psykoterapian ja oli vähällä joutua myymään asuntonsa, jotta selviää veloista.
Stressi on ollut helvetillistä, nukkuminen haastavaa. Onneksi lääkkeet ovat auttaneet.
Maija on 67-vuotias espoolainen yksin asuva eläkeläisnainen.
Kysymys, johon hän ei pystynyt vastaamaan kuului seuraavasti: Kuinka voit?
Tovin jälkeen Maija sanoo, että hän pärjää kyllä.
– Tästä ei ole muuta tietä kuin ylös ja ulos.
Heinäkuussa Suomea ja käytännössä koko Eurooppaa koetteli hirmuhelteiden jakso. Ajatus kuumassa kerrostalohuoneistossa kykkimisestä ei kiehtonut. Maija lähti itsekseen mökille.
Erään hellepäivän iltana Maija katseli Instagramin Story-osion tarinoita. Tarinoiden välillä Maija törmäsi mainokseen, joka muutti hänen elämänsä.
Mainoksessa suomenkielinen esittelijä kertoi kansainvälisestä kryptovaluuttojen sijoituspalvelusta. Aloittaminen maksaisi “vain” 250 euroa. Sijoittamista ei tarvitsisi tehdä itse, vaan siitä vastaisi henkilökohtainen rahoitusneuvoja.
– Mainosvideolla kerrottiin, että ainoa tehtävä on seurata, paljonko summa kasvaa, Maija kertoo.
Maijan mukaan mainoksessa näytettiin, että kun tuottoa on tullut esimerkiksi muutaman tonnin verran, rahat voi siirtää omalle pankkitilille näppäintä painamalla. Avot! Helppoa!
Maijalla ei ollut käynyt aiemmin mielessäkään, että hän ryhtyisi sijoittamaan virtuaalivaluuttoihin.
Kaksi Maijan ystävää oli aiemmin puhunut hänelle Bitcoinien mahdollisesta kannattavuudesta. Toinen ei kuitenkaan ollut uskaltanut sijoittaa niihin, mutta toinen oli tehnyt niillä mukavasti tuottoa.
– Istuin siellä mökillä ja haaveilin, että olisipa tämä tontti vähän isompi. Että jos saisi ostettua läheisen mäntymetsän, niin tontista tulisi hehtaarin verran isompi.
Se vaatisi rahaa.
Mainos kertoi, että paikkoja olisi vapaana vielä muutamalle suomalaiselle.
Maija mietti tovin. Kokeilunhalu otti vallan. Eihän se olisi kuin 250 euroa. Jos sen menettää, sen menettää. Elämä jatkuisi.
Maija klikkasi mainoksen linkkiä ja jätti yhteystietonsa. Pian hän sai puhelun.
Hello, this is Jaime Gaddow from Sweden, soittaja aloitti. Englantia murtaen puhunut Gaddow kyseli, mihin Maija aikoisi sijoitusvoittonsa käyttää. Mies oli tuttavallinen ja ystävällinen. Oli kuulemma käynyt Suomessa ja tykkäsi simasta.
Maija oli epäileväinen. Hän sanoi olevansa “vain tällainen vanha ihminen, eihän hän tällaisesta ymmärrä”.
– Jaime sanoi tähän, että meillä on monia vanhempia asiakkaita.
Lopulta Jaime lähetti Maijalle linkin, jonka kautta Maija loi tilin sijoituspalveluun.
Maija ei missään vaiheessa huijausta luottanut huijareihin sataprosenttisesti. Pieni osa hänestä kuitenkin halusi niin kovasti, että kaikki olisi totta.
Seuraavana päivänä uusi henkilö oli Maijaan yhteydessä. Hän oli Kate Dupont, Maijan rahoituskonsultti. Hänen johdollaan Maija loi tilin nettipankkiin, jonka kautta voisi siirtää rahoja sijoituspalveluun.
Kaikki vaikutti hyvältä. Sijoituspalvelussa näkyvien tilitietojen mukaan Maijan 250 euroa oli tuottanut jo kahden ensimmäisen päivän aikana yli 40 euroa.
Maija oli tyytyväinen, mutta Kate ei. Hän jankutti koko ajan samaa asiaa. You should put more money! Laita lisää rahaa! Tuotot moninkertaistuisivat.
”You should put more money!
Maija kieltäytyi. Alussahan sovittiin, että 250 euroa riittää. Lisäksi tuotot olivat vain numeroita jonkin oudon palvelun ruudulla. Maija ei voinut olla varma, ovatko ne oikeita tuottoja tai oikeaa rahaa. Olisi ollut eri asia, jos rahat näkyisivät Maijan oman, suomalaisen pankin tilillä. Tai kädessä.
Voisiko Katen sanaan luottaa?
Maija valehteli, ettei hänellä ollut yhtään ylimääräistä rahaa, vaikka todellisuudessa hänellä oli säästöjä. Katelle se ei ollut ongelma, sillä rahaahan saisi pikavipeistä. Katen edustama alusta maksaisi lainasta tulevan laskun. Niin Maijalle luvattiin.
Maijan mielestä sellaisessa ajatuksessa ei ole mitään järkeä, että jokin firma maksaisi lainan, jonka hän itse on ottanut.
Jollain ilveellä Kate kuitenkin sai puhuttua Maijan ympäri.
– Varmaan siksi, että olin nähnyt sen 250 euron tuottavan jotain. Ja olin yksin siellä mökillä. Olisinko kotona hatkahtanut näin pahasti? En välttämättä, Maija tuumii.
Maija päätti, että hän voi nostaa pikavippejä enintään säästöjensä, 11 000 euron verran. Enempää hän ei palveluun riskeeraisi. Tämäkin summa tuntui todella pahalta. Uni alkoi olla katkonaista.
Toisaalta Maija näki, kuinka rahaa virtasi sijoitustilille valtoimenaan. Joka arkipäivä tuottoa tuli seitsemisensataa euroa.
Jokainen aamu alkoi sillä, kun Kate laittoi WhatsAppissa viestiä. Good morning, how are you, when can I call you. Huomenta, kuinka voit, milloin voin soittaa.
Kate halusi koko ajan lisää rahaa.
Syyskuun alussa eli vajaat kaksi kuukautta huijauksen alkamisen jälkeen Maija hätkähti. Pikavippifirmat lähettivät hänelle tuhansien eurojen laskuja. Katenhan olisi pitänyt hoitaa nämä!
We will cover everything, me maksamme kaiken, Kate kertoi. Ei tarvinnut olla huolissaan.
Mutta Maija oli, syystäkin.
Maijan sijoitustilillä näytti olevan rahaa yli 30 000 euroa. Omat sijoitukset olisivat kolminkertaistuneet.
Maija kuitenkin halusi ulos, koska pikavippifirmat pommittivat häntä laskuilla. Maijan viimeisetkin luottamuksen rippeet Katea ja hänen edustamaansa yhtiötä kohtaan olivat menneet.
IS on nähnyt Maijan ja Katen välisiä sähköpostiviestejä. Keskustelu otti kierroksia perjantaina 9. syyskuuta. Tuolloin Kate ilmoitti, että jotta Maijan ei tarvitsisi maksaa veroja ja komissioita, hänen pitäisi tehdä 8 100 euron “varausmaksu”. Tämän summan Maija saisi takaisin samalla, kun palvelussa olevat rahat siirrettäisiin hänen pankkitililleen. Jos Maija maksaa varausmaksun, hänen ei Katen mukaan pidä maksaa veroja eikä komissioita.
Maijaa pökerrytti. Sydän hakkasi, lepopulssi pyöri sadan kieppeillä. Maija oli käyttänyt jo säästöjensä verran pikavippeihin. Ei hänellä ollut enää varaa.
Kate muistutti, että onhan Maijalla luottokortit. Maija tuumi, että no niinhän hänellä on, kaksi kappaletta Nordealta ja yksi Bank Norwegianilta. Nordean korteilla on kymppitonnin luottoraja.
Maija ei enää käsittänyt summien olevan rahaa. Ne olivat pelkkiä numeroita.
Maija maksoi. Sitten hänen piti kuitenkin maksaa vielä 4 000 euron maksu, joka sisälsi joitain muita komissioita sekä kustannuksen kryptovaluuttojen muuttamisesta euroiksi. Maija ihmetteli, etteivätkö he voisi ottaa tätä summaa suoraan Maijan sijoitustililtä.
Eivät he kuulemma voineet. Maija maksoi taas.
Maijan piti osallistua kryptokauppoihin vain 250 eurolla. Nyt hän oli maksanut sen päälle yhteensä noin 26 000 euroa.
– Voi herranjumala, Maija huokaisee.
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.
Fakta
Huijauksista esillä vain jäävuoren huippu
Vuonna 2021 suomalaiset menettivät nettihuijauksissa yhteensä 47 miljoonaa euroa. Nettihuijauksista tehtiin 2 500 rikosilmoitusta.
Nämä luvut edustavat Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin mukaan vain pientä jäävuoren huippua.
– Valitettavasti tällaisista huijauksista tulee poliisille aika vähän ilmoituksia. Oikeita ja tarkkoja lukuja meillä ei ole olemassa, hän sanoo.
Keskusrikospoliisin rikoskomisario Hans Fagerströmin mukaan syynä vähäisille ilmoituksille voi olla huijattujen varsin vähäinen halukkuus ilmoittaa huijatuksi tulemisesta poliisille. Toinen syy on taas se, että moni on todella pitkään sitä mieltä, että heitä ei edes ole huijattu.
Viranomaisille ilmoitettujen nettihuijausten rikoshyöty suureni kolmanneksella vuodesta 2020 vuoteen 2021. Kuluvan vuoden tammi–maaliskuun aikana ilmoitusten ja rahallisen rikoshyödyn määrä pieneni kuitenkin jopa yli 40 prosentilla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Helsingin poliisin rikostarkastaja Ismo Siltamäen mukaan ilmoitusten vähenemisen taustalla voi olla Venäjän hyökkäys Ukrainaan: sen alkamisen eli helmikuun loppupuolelta aina kesään saakka ilmoituksia virtuaalivaluuttahuijauksista ei tullut Helsingin poliisille juuri lainkaan.
Touko–kesäkuussa ilmoituksia alkoi taas tulla, mutta ei samaan tahtiin kuin esimerkiksi viime vuonna. Viime vuoden aikana Helsingin poliisille tehtiin noin sata rikosilmoitusta virtuaalivaluuttahuijauksista. Tämän vuoden määrä on syyskuun lopussa noin kolmekymmentä.
Beurling-Pomoell toivoo, että muutos johtuisi edes osittain ihmisten lisääntyneestä tietoisuudesta.
– Samalla toivon, että se ei liity häpeän lisääntymiseen. Häpeä on vihoviimeinen asia, jota rikoksen uhrin tulisi tuntea.
Beurling-Pomoell muistuttaa, että huijauksesta on syytä ilmoittaa pankille ja poliisille välittömästi.
– Pitää kantaa oma vastuu ja olla noihin tahoihin yhteydessä. Uhria ei voi auttaa tai suojella, jos hän ei kerro joutuneensa rikoksen uhriksi.
Maijan sijoitustili näytti tekevän tuottoa 13. syyskuuta saakka. Tilillä oli tuolloin ja on edelleen 39 494,37 euroa. Tai niin palvelussa ainakin lukee.
Maija on yrittänyt nostaa rahoja itselleen, mutta mitään ei tapahdu. Kukaan ei vastaa hänen yhteydenottoyrityksiinsä. Jaime Gaddowin sähköpostiosoite ei ole enää toiminnassa. Kate Dupont ei ole lukenut Maijan viimeisimpiä Whatsapp-viestejä.
Maijan ystävä lähetti hänelle käyttäjien arvosteluja kyseisestä sijoituspalvelusta. Monien mukaan kyseessä on huijaus.
Maija on varma, että häntä on huijattu.
Hän teki rikosilmoituksen. IS on nähnyt kopion ilmoituksesta.
– Olen miettinyt, että miten mulle kävi tällä lailla. Oli tunne, että tämä ei ole viisasta, mutta mieli etsi toiveenkipinöitä siitä, että tämä olisi totta. En tiedä, mitä mun aivoissa on tapahtunut.
Maijan tilillä näyttää olevan lähes 40 000 euroa rahaa. Hän ei kuitenkaan saa nostettua niitä itselleen.
Jaime Gaddow ja etenkin Kate Dupont kuulostivat puhelimessa Maijan mukaan niin luotettavilta ja viattomilta, että he voittivat Maijan luottamuksen puolelleen.
Gaddow ja Dupont – tai mitkä ikinä heidän oikeat nimensä ovatkaan – ovat ammattilaisia.
Nettihuijaukset kehittyvät vuosi vuodelta. Näin toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Huijarit joutuvat tekemään koko ajan entistä kehittyneempiä huijauksia.
Hän nostaa esille 15 vuoden takaiset nigerialaiskirjeet, jotka pursusivat kirjoitusvirheitä sekä tarinoita kuolleesta prinssistä ja hänen omaisuudestaan.
– Tällaisia huijauksia ei enää näy, sillä ihmisten tietoisuus on kasvanut. Siksi huijauksiin nähdään nykyään enemmän vaivaa ja ne ovat toisinaan hyvin laadukkaita, Beurling-Pomell sanoo.
Myös keskusrikospoliisin rikoskomisario Hans Fagerström pitää virtuaalivaluuttahuijauksia parhaimmillaan hyvinkin uskottavina.
– Kun näet nettisivulta, että kyseessä on oma tilisi, jolla on käyriä, jotka menevät ylös ja alas, niin sanoisin, että ihminen väkisinkin alkaa ja haluaa uskoa siihen, Fagerström sanoo.
Siitä huolimatta Maija puistelee päätään.
– Päällimmäinen tunne on häpeä. Suunnaton häpeä siitä, että olen mennyt tekemään jotain näin älytöntä. Olenko oikeasti tosiaan tällainen rahanhimoinen vanha mummo dollarinkiilto silmissä?
”Päällimmäinen tunne on häpeä.
Maijan alahuuli väpättää.
Totuus on kuitenkin se, että Maija selvisi todennäköisesti aika vähällä.
Maija lähetti Katelle viestin, jossa pahoittelee sitä, että Katen tilanne on niin kehno, että hän on joutunut varastamaan hänen rahansa. Viestin loppuosassa, jota kuvassa ei näy, Maija esittää toivomuksen siitä, että Kate voisi lähettää osan huijatuista rahoista ukrainalaisille.
Keskusrikospoliisi tiedotti syyskuun lopulla suorittaneensa esitutkinnan petosrikoskokonaisuudesta, jossa kaksi suomalaista on menettänyt yhteensä 250 bitcoinia. Summa vastaa lokakuun 3. päivän kurssien mukaan lähes 4,9 miljoonaa euroa. Enemmän menettäneen osuus summasta on noin kaksi kolmasosaa eli tämän hetken kurssilla noin vajaat 3,3 miljoonaa euroa.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hans Fagerström KRP:stä sanoo, että kyseessä on hänen tietoonsa tullut suurin yksittäiseen suomalaiseen henkilöön kohdistunut virtuaalivaluuttapetoksen kautta menetetty rahasumma.
Puolitoista vuotta kestänyt petos eteni samaa rataa kuin huijaus, jonka kohteeksi Maija joutui: suomalaiset olivat luulleet sijoittaneensa rahoja sijoitusalustoihin, joilla oli ollut tekaistuja kaavioita sijoitusten noususta.
Asianomistajien rahat olivat kuitenkin jääneet alustalle ”jumiin”, joten he eivät saaneet nostettua niitä pois. Sen sijaan asianomistajille oli kerrottu, että heidän pitää siirtää lisää bitcoineja, jotta varat ja voitot saadaan vapautettua.
Todellisuudessa sijoitetut rahat on siirretty rahanpesuverkostoihin. Petosta ohjattiin ulkomailta käsin.
Fagerströmin mukaan tässä kokonaisuudessa käytettiin eri alustoja kuin mihin Maija sijoitti varallisuuttaan. Noin muuten kuvio kuulostaa hyvin samankaltaiselta: Fagerström ei tunne Maijan tapausta, mutta on käytännössä varma siitä, että Maijan tilillä esillä olevat tuotot ovat täysin keksittyjä summia.
Fagerströmin mukaan etenkin iäkkäämmät ihmiset lankeavat muita herkemmin virtuaalivaluuttahuijauksiin. He eivät välttämättä ymmärrä virtuaalivaluuttojen toimintaperiaatteita – mutta heillä voi olla rahaa.
– Jos ei osaa tai älyä seurata bitcoinin kurssikäyrää jostain muusta lähteestä kuin huijarien alustoilta, niin siinä voi käydä huonosti, Fagerström sanoo.
Kahden ensimmäisen päivän jälkeen Maijan sijoittama 250 euroa olisi tehnyt tuottoa niin, että tilillä olisi yli 290 euroa.
Helsingin poliisin rikostarkastaja Ismo Siltamäen henkilökohtainen mielipide on, että kryptovaluutat ovat jo itsessään huijaus ja humpuukia. Hänen mukaansa ihmiset ovat lähtökohtaisesti turhan sinisilmäisiä esimerkiksi bitcoinien suhteen.
– Ihmiset eivät usein tiedä, missä ja miten heidän sijoituksiaan hallinnoidaan. He eivät enää tajua, mitä tapahtuu, Siltamäki sanoo.
Hän uskoo, että moni muistaa vain uutiset vuoden 2021 alusta ja lopusta, jolloin bitcoinin arvo oli suurimmillaan. Mediassa kerrottiin vähintään viikkotasolla, kuinka paljon sen arvo oli taas noussut.
Tästä ainakin joidenkin päähän on voinut iskostua ajatus, että bitcoineihin kannattaa ehdottomasti sijoittaa.
Siltamäkikään ei tunne Maijan tapausta, mutta kuultuaan siitä pitää sitä hyvin tyypillisenä huijauksena.
– Kyllä. Näin ne menevät.
Kun ihminen tekee rikosilmoituksen virtuaalivaluuttahuijauksesta, hän on Siltamäen mukaan usein hyvin luottavainen sen suhteen, että poliisi selvittää rikoksen ja saa tekijät kiinni. Yleensä näin ei kuitenkaan käy.
Huijareiden puhelinnumerot tai sähköpostiosoitteet eivät välttämättä ole enää toiminnassa – ja vaikka olisivat, niin poliisin on äärimmäisen vaikea ellei mahdotonta selvittää, kenelle ne kuuluvat. Etenkin, jos tekijä asuu ulkomailla.
Siltamäki kertoo, että siviilioikeudellisesta näkökulmasta huijatun on vaikea saada rahojaan takaisin.
– Siihen pitää asennoitua, ettei niitä saa.
Siltamäen oma, vankkumaton mielipide kryptovaluuttoihin sijoittamiseen liittyen on jämpti.
– Älä sijoita niihin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Huijauksesta on koitunut Maijalle seurauksia. Ahdistuksen, unettomuuden ja stressin vuoksi hän käy psykoterapiassa, josta on ollut apua. Hän oli jo myymässä asuntoaan, jotta saisi rahaa.
Maijan onneksi pankki suostui myöntämään hänelle lainan, jonka turvin saa maksettua velkansa pois. Stressiä tosin lisäsi lokakuun alussa eräältä joukkorahoitus- ja vertaislainapalvelulta vastaanotettu sähköpostiviesti, jonka mukaa hänen 8 500 euron lainahakemus olisi peruttu. Maija ei ole tällaista lainahakemusta tehnyt. Hän pelkää ja pitää mahdollisena, että huijarit olisivat hakeneet lainaa hänen nimissään.
Pahin hetki on kuitenkin vielä vasta edessä.
– Kovin paikka tulee olemaan lapsille kertominen. Hehän ottavat minut vielä huostaan, kun äiti ei osaa hoitaa raha-asioitaan.
”Kovin paikka tulee olemaan lapsille kertominen.
Psykoterapian lisäksi Maijaa on auttanut se, ettei hän ole jäänyt tuleen makaamaan. Maija ulkoiluttaa koiraa – tai tässä tapauksessa ehkä paremminkin koira ulkoiluttaa Maijaa – kolme kertaa päivässä. Myös lastenlapset ovat tuoneet elämään iloa. Maija uskoo, että koettelemuksesta on seurattava jotain hyvää. Yhdeksi hyväksi asiaksi hän mainitsee tämän haastattelun antamisen. Maija toivoo, että tämän jutun seurauksena ainakin joku jättäisi menemästä huijaukseen mukaan.
Maija ei usko, että tulee koskaan enää lankeamaan samalla tavalla. Hänestä on tullut hurjan epäileväinen, jopa säikky.
Maija ei toistaiseksi ole kertonut aikuisille lapsilleen huijauksesta.
Maija on yhä ahdistunut, mutta samalla helpottunut. Kahden kuukauden huijausjakson aikana Maija ei puhunut tilanteestaan kuin yhdelle ystävälleen. Nyt hän on avautunut myös muutamalle muulle läheiselleen, psykoterapeutille sekä poliisille – ja nyt myös toimittajalle.
Yhden neljän tonnin pikavippilaskun Maija on jo maksanut. Sen, jossa oli suurin korko.
Maija ei ymmärrä, miksi hän ei lopettanut huijausta kesken. Vaikka hän ei missään vaiheessa luottanut keneenkään sinisilmäisesti, jossain syvällä Maijan sisimmässä oli pieni toivonkipinä. Että jospa tämä olisi totta.
Ei se ollut.
Maija muistelee, että oli aiemmin kuullut erilaisista Bitcoin-huijauksista. Joskus muinoin hän luki jutun pariskunnasta, joka joutui myymään Espanjassa sijainneen kakkosasuntonsa huijausvelkojen vuoksi.
– Kun luin sitä, niin ihmettelin, että miten ihmiset menevät tällaiseen lankaan.
Maija tuijottaa hetken aikaa lattiaan.
Sitten pyyhkäisee vielä yhden kyyneleen poskeltaan.
Fakta
Ole tarkkaavainen ennen kuin sijoitat
-
Ota selvää, etsi tietoa ja käyttökokemuksia sijoitusalustasta
-
Tarkista mahdolliset varoitukset esimerkiksi Finanssivalvonnan sivuilta
-
Älä lataa etäkäyttöohjelmia laitteellesi
-
Pidä virtuaalilompakon tunnukset vain itselläsi
-
Jos huijaukseen liittyy viestejä, oissa kiristetään rahaa uhkaamalla paljastaa arkaluontoista kuvamateriaalia, vaihda koneesi tai tilisi salasana. Älä vastaa viestiin tai luovuta tunnuksia äläkä tee rahansiirtoja.
Jos epäilet joutuneesi sijoituspetoksen uhriksi, niin:
-
Ota välittömästi yhteys pankkiisi
-
Tee rikosilmoitus poliisin sähköisessä asiointipalvelussa tai poliisilaitoksella
KRP:n rikoskomisario Hans Fagerströmin mukaan hyvä nyrkkisääntö kuuluu niin, että mikäli jokin asia vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se on hyvin harvoin totta.
Lähde: poliisi
Maijan nimi on muutettu tapauksen henkilökohtaisuuden vuoksi.