Ylen aluevaalikone: Kuntien erilaiset sote-palvelut jakavat ehdokkaiden mielipiteitä – lääkintöneuvos: ”Ei Kuusamossa oleteta, että neuvola on kilometrin säteellä”
Julkisten palveluiden saatavuus eri paikkakunnilla jakaa aluevaaliehdokkaiden mielipiteitä.
Ylen vaalikoneeseen sunnuntaihin mennessä vastanneista ehdokkaista 60 prosenttia on sitä mieltä, että asuinpaikka ei saisi vaikuttaa julkisten palvelujen saatavuuteen. 38 prosenttia puolestaan pitää vaihtelevaa palvelutasoa hyväksyttävänä.
Päähallitus- ja oppositiopuolueista vahvimmin yhdenvertaisten palveluiden kannalla ovat vasemmistoliiton (87 prosenttia), keskustan (71 prosenttia) ja sosialidemokraattien (68 prosenttia) ehdokkaat.
Perussuomalaisten ehdokkaista asuinpaikan vaikutusta julkisiin palveluihin vastustaa 61 prosenttia ja vihreiden ehdokkaista 55 prosenttia.
Eniten hyväksyntää asuinpaikan mukaan vaihteleva palvelutaso puolestaan saa kokoomuksen (66 prosenttia) ehdokkailta. Se on tässä jutussa tarkastelluista pääpuolueista ainoa, jossa valtaosa vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista pitää eriävää palvelutasoa hyväksyttävänä.
Ylen vaalikoneeseen pääset tästä (siirryt toiseen palveluun) linkistä.
Päättäjät valitaan pian
Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta siirtyy vuoden 2023 alussa sote-uudistuksen myötä kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle, joiden johtoon aluevaaleissa valitaan pian valtuustot.
Aluevaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta, mutta ennakkoon voi äänestää jo 12.–18. tammikuuta.
Sote-uudistuksen lähtökohtana ovat tasa-arvoiset palvelut. Uudistuksen tarkoituksena ei ole keskittää palveluita vaan turvata niiden saatavuus yhdenvertaisesti koko maassa. Hyvinvointialueet velvoitetaan turvaamaan myös lähipalvelut.
Lisää aiheesta: Sinä äänestät aluevaaleissa, kuka päättää terveydenhoidostasi – lue 13 kysymystä ja vastausta, niin pääset kärryille tammikuun vaaleista
Lähipalveluiden sisältöä ei ole laissa määritelty, mutta sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsän mukaan niillä tarkoitetaan käytännössä palveluita, joita suuri osa väestöstä tarvitsee usein.
Pikkujämsän mukaan niihin voidaan lukea esimerkiksi kotiin tuotavat palvelut kuten kotihoito, kouluille tuotava kouluterveydenhoito tai digitaaliset palvelut.
Lääketieteen tohtori, kansanterveystieteen dosentti Seppo Miilunpalo lisää lähipalveluiden listalle myös neuvolapalvelut sekä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot.
Parikkalassa pidetään palveluista kiinni
Esimerkiksi Etelä-Karjalassa noin 4 600 asukkaan Parikkalassa lähipalvelut ovat paikallisille tärkeitä. Maakunnan lähimpiin kaupunkeihin on matkaa, Imatralle noin 65 kilometriä ja Lappeenrantaan 100 kilometriä.
Vauvansa kanssa kauppaan lähtenyt Salla Lajunen pitää Parikkalan tämänhetkisiä neuvolapalveluja hyvinä. Muilta osin terveydenhuollon tilanne kunnassa huolettaa nuorta äitiä.
– Täällä ei ole enää esimerkiksi yöaikaista tai viikonloppupäivystystä. Lapsiperheessä voi tulla yllättäviä tilanteita, ja silloin joutuu ajamaan Imatralle tai Lappeenrantaan asti.
Salla Lajusen mielestä olisi toivottavaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut löytyisivät jokaisesta kunnasta.
– Sellaiset erikoispalvelut voivat olla kauempanakin, joita ei kannata järjestää näin pienessä paikassa. Onhan asuinpaikkakin valinta. Ei tietenkään voida olettaa, että näin pienellä paikkakunnalla olisi ihan kaikki mahdollinen, Lajunen sanoo.
Särkisalmella noin 13 kilometrin päässä Parikkalan kuntakeskuksesta asuva Heli Parvinen pitää tärkeänä, että lääkäripalvelut, hyvinvointiaseman vuodeosasto, vanhustenhoito ja laboratorio säilyvät Parikkalassa.
– Aion ehdottomasti äänestää aluevaaleissa.
Veli-Matti Wilskan mielestä lähipalvelut ovat kunnassa tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä mallilla.
– Olen huomenna aamulla menossa hammaslääkäriin. Päivystysajat pelaavat, mutta muut ajat voivat mennä jopa kuukauden päähän. Sitä voisi tietysti vähän tehostaa.
Wilskan mielestä esimerkiksi lääkäripalvelujen ja vanhusten hoitopaikkojen pitäisi jatkossakin säilyä kunnassa.
– Jos taksi roudaa ihmisiä monta kertaa päivässä edestakaisin Lappeenrantaan, niin kyllä sekin maksaa, Wilska sanoo.
Veli-Matti Wilskan mielestä lähipalvelujen pitäisi löytyä 50 kilometrin säteeltä.
– Terveisiä vaan päättäjille, että älkää puhuko joukkoliikenteestä. Täällä pitää ajaa autolla. Jumankekka se harmittaa, kun eduskunnassa sanotaan, että kulkeehan junat. Täällä jos lähdet peräkyliltä kaupalle, niin se vaatii kyllä auton tai ystävälliset naapurit, jotka hoitavat asian, Wilska sanoo.
Pohjoisessa pitkät etäisyydet ovat peruskauraa
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä pitää ymmärrettävänä, että palvelut eivät ole yhtä lähellä joka puolella Suomea.
– Kun ihminen valitsee asuinpaikkansa, hän joutuu kaikkien palveluiden osalta arvioimaan oman etunsa. Emme me voi niin sanotusti Helsingin yliopistollista sairaalaa perustaa joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, Pikkujämsä sanoo.
Oulussa asuva Pikkujämsä muistuttaa, että esimerkiksi pohjoisessa Suomessa on totuttu pidempiin etäisyyksiin, kuten myös siihen, että osa palveluista voi olla saatavilla vain osaviikkoisesti tai digitaalisesti.
– Ei Kuusamossa oleteta, että neuvola on kilometrin säteellä. Siellä sanotaan suoraan, että mitä te vaahtoatte, meillä on neuvolaan 70 kilometriä. Se on heidän oma valintansa, että he asuvat näin, Pikkujämsä sanoo.
Eri palvelumuodot korostuvat
Sirkku Pikkujämsän mukaan laissa ei ole määritelty lähipalveluiden muotoa tai sitä, ovatko lähipalvelut joka puolella Suomea saatavilla kaikkina päivinä.
Hän uskoo, että hyvinvointialueiden myötä palvelut tulevat muuttumaan.Esimerkiksi digitaaliset ja kotiin vietävät palvelut kehittyvät koko ajan.
– Esimerkiksi kotihoidolla voisi olla käytössään kamera, ja terveyskeskukseen voisi lähettää katsottavaksi vaikkapa kuvan kroonisesta haavasta, että mitäs tälle tehdään. Itse asiakkaan ei näin tarvitsisi siirtyä vastaanotolle.
Emme me voi niin sanotusti Helsingin yliopistollista sairaalaa perustaa joka niemeen, notkoon ja saarelmaan.
Sirkku Pikkujämsä, Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos
Lääkintöneuvos uskoo, että omatoimiset tai etävastaanotot tulevat lisääntymään niissä asioissa, mitkä tällä tavoin pystytään hoitamaan. Pikkujämsän mukaan muutos tulee tapahtumaan, koska väestö tottuu vastaaviin järjestelyihin muissa palveluissa, eikä enää suostu liian monimutkaiselta tuntuvaan palvelumuotoon.
– Itse muistan vielä maailman, jossa mentiin pankkikirjan kanssa pankkiin, ja siellä oli sata ihmistä jonossa. Eivät diginatiivit suostu siihen, että jotain yksinkertaista juttua pitää tulla hoitamaan paikan päälle, jos sen voisi hoitaa itse kännykällä, Pikkujämsä sanoo.
Myös lääketieteen tohtori, Tampereen yliopiston kansanterveystieteen dosentti Seppo Miilunpalo uskoo,että digipalveluita tullaan ottamaan yhä enemmän käyttöön sitä mukaa, kun järkeviä sovelluksia syntyy tai on käytettävissä.
– Se ei suinkaan voi korvata tekeviä käsiä, kuuntelevia korvia ja puhuvaa suuta. Lähikontakteille löytyy jatkuva tarve sosiaalitoimessa, vanhustenhuollossa ja niin poispäin, Miilunpalo sanoo.
Seppo Miilunpalo pitää todennäköisenä, että suurimmalta osalta palvelut tulevat säilymään ennallaan.
–Vähitellen siinä tapahtuu sitten niin, että palveluita keskittyy sinne, missä väestöä on enemmän. Se on tietyllä tavalla oikein, harmi vain, että haja-asutusalueilla matkat sitten pitenevät.
Lähipalveluista voi keskustella tänään 4.1. Ylen järjestämissä chat-keskusteluissa, joissa yleisön kysymyksiin on vastaamaamassa asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Chatit alkavat Ylen vaaliteltoilla kello 17. Voit keskustella aiheesta myös jutun lopussa 5.1. kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: