Yritykset melko tyytyväisiä tes-järjestelmään – paikallisessa sopimisessa niiltä puuttuu osaamista
Teollisuusliiton Riku Aallon mukaan neuvotteluissa joudutaan usein aloittamaan alkeiden opettamisesta yrityspäättäjille.
Työehtosopimuksia noudattavat ja tuntevat yrityspäättäjät ovat tyytyväisimpiä yrityksessään noudatettuihin työehtoihin sekä suomalaiseen työehtosopimusjärjestelmään. Kielteisimpiä ovat ne, joiden yrityksissä ei noudateta työehtosopimuksia lainkaan.
Näin kertoo Teollisuuden palkansaajien teettämä kysely, jonka tulokset julkaistiin keskiviikkona. Julkaisu Mainettaan parempi löytyy kokonaisuudessaan täältä .
Aula Researchin tekemässä kyselyssä oli 425 vastaajaa yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä. Niistä 380:ssä noudatetaan työehtosopimusta.
Vastausten perusteella yritysten välillä on siis hajontaa työehtosopimuksia koskevissa näkemyksissä enemmän kuin mitä julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Tämän lisäksi useampi yrityspäättäjä antaa suomalaiselle työehtosopimusjärjestelmälle myönteisen kuin kielteisen kokonaisarvion.
Valtakunnallisten työehtosopimusten erityisinä etuina pidetään työehtojen ja palkkakustannusten ennustettavuutta ja keskitetyn sopimisen vaivattomuutta yrityksille. Haittoina esiin nousivat palkoista ja työajoista sopimisen joustamattomuus sekä sopimusten monimutkaisuus. Niiden myös koetaan vaikeuttavan ahkeruudesta palkitsemista.
Peruskäsitteistä usein liikkeelle
Tuloksista näkyy, että paikallisen sopimisen lisäämiselle koettu tarve on suuri. Vastauksissa oli hajontaa, mutta yleisin vastaus oli, että paikallista sopimista tulisi lisätä valtakunnallisten työehtosopimusten puitteissa.
Vastaajien mukaan paikallisia sopimuksia on tehty työehtosopimuksia noudattavista yrityksistä 47 prosentissa viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Yleisimmin tavoitteena olivat joustot työehtoihin, palkkaan ja työaikoihin sekä avoimen ja luottavan suhteen rakentaminen työnantajien ja työntekijöiden välille.
Paikallisen sopimisen suurimpana esteenä esiin nousi sen vaatima tieto ja osaaminen esimerkiksi juridiikasta.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi kyselyn julkistamistilaisuudessa, että osaamisen taso yrityksissä on äärimmäisen vaihteleva. Suurissa yrityksissä se on hyvä, mutta kun mennään pienempiin, niin niissä jo sen erottaminen, miten valtakunnalliset- ja yrityskohtaiset työehtosopimukset eroavat toisistaan, on vaikeaa.
– Hyvin harvalla yritysjohtajalla on käsitystä siitä, mistä voidaan ja mistä ei voida sopia.
Osaamisen tason puutteiden takia ammattiliitto joutuu usein yrityskohtaisissa sopimusneuvotteluissa ensin opettamaan peruskäsitteet ennen kuin päästään varsinaisiin neuvotteluihin, Aalto kertoi.
Urakka on melkoinen, kun yritykset eivät ole varautuneet riittävästi. Teollisuusliitto neuvottelee tällä kierroksella noin 200 yrityskohtaista sopimusta ja kolmisenkymmentä valtakunnallista työehtosopimusta.