Eläkeläiset voivat pian köyhtyä – paluumuuttaja Eila Rantanen uhkaa häipyä takaisin Ruotsiin
Jos eläkkeistä saksittaisiin, miten kävisi vanhusvetoisten kuntien?
Siis kuntien, joissa merkittävä osa asukkaista on eläkeläisiä.
Asiantuntijat arvioivat Ylelle, että säästöt koskisivat tuntuvasti jo kymmenien väestöpohjaltaan kriittisesti ikääntyneiden kuntien talouteen.
Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen päättämään uusista, jopa miljardien eurojen säästöistä ja veronkiristyksistä.
Yksi mahdollinen tapa säästää olisi leikata eläkkeistä. Yle kysyi äskettäin kansanedustajilta, pitäisikö hallituksen säästötoimien ulottua myös eläkkeisiin. Enemmistö kyselyyn vastanneista kansanedustajista sanoi, ettei puuttuisi niihin.
Eläkkeistä olisi kuitenkin saatavissa iso potti. Valtiovarainministeriö arvioi maaliskuussa 2023 valtion säästävän 800 miljoonaa euroa, mikäli työeläkeindeksiä leikataan yhdellä prosentilla.
Puuttui hallitus eläkkeisiin tai ei – vanhusvetoiset kunnat ovat yhä syvenevien taloushaasteiden edessä.
Yle pyysi tunnetulta aluetutkijalta, Turun kaupungin tutkimusjohtajalta Timo Arolta ja Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakalliolta arviota tällaisten kuntien määrästä.
Selvitys paljasti hätkähdyttävän tiedon.
Kriittiset kunnat
Kuntia, joiden väestörakenne on ikääntynyt kriittisellä tavalla, on jo 50 – joka kuudes suomalainen kunta. Klikkaamalla karttaa saat kunnan nimen näkyviin.
Alla olevat grafiikat näyttävät kolme kriittistä lukua, jotka määrittävät, onko kunta väestöllisesti haavoittuvainen. Tiedot perustuvat vuoden 2022 väestö- ja verotietoihin.
Riskikuntia yhdistää pitkään jatkunut supistunut väestönkehitys.
Timo Aron mukaan kolmen riskikertoimen kunnissa eläkeikäisiä on jo keskimäärin neljä kymmenestä asukkaasta.
– Heidän osuutensa kunnan verotuloista kasvaa vuosi vuodelta työikäisen väestön vähentyessä, Aro kertoo.
Aron mukaan mahdolliset säästötoimet eläkkeistä ovat ilkeä yhtälö pienten ja vanhusvoittoisten kuntien kannalta.
– Kaikki leikkaukset eläkkeisiin, indeksien tai muuta kautta, lisäävät näiden kuntien taloudellista haavoittuvuutta, Aro sanoo.
Aro valittiin vuoden 2021 kunnallisvaaleissa Porin kaupunginvaltuustoon vihreiden listalta sitoutumattomana ehdokkaana.
Kuntaliitto: 20 miljoonan euron vaikutukset
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio pitää vanhusvetoisten kuntien määrää suurena.
– Aineisto vahvistaa hyvin sen, että riskikunnissa eläketulojen merkitys kuntien tulopohjassa on Suomen kärkeä.
Kunnallisveroa eläkeläiset alkavat maksamaan keskimäärin noin 13 600 euron vuosituloista. Palkansaajilla raja on korkeampi – 18 000 euroa.
Esimerkiksi yhden prosentin indeksileikkaus veisi kunnilta noin 20 miljoonan euron verotuotot. Tämä ilmenee Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton arviosta Ylelle.
Punakallion mielestä summaa voi pitää perustellusti sekä isona että pienenä.
– Kaikki on suhteellista. Jo päätetty opetustoimen valtionavustusten tason leikkaus on samaa suuruusluokkaa, 25 miljoonaa euroa vuonna 2025, Punakallio sanoo.
Mahdollinen eläkkeisiin puuttuminen ei ole kuitenkaan suurimpia haasteita.
– Hidas ja epätasaisesti jakaantuva talouskasvu, ripeästi kasvavat julkiset menot ja heikosti toimiva valtionosuusjärjestelmä, Punakallio listaa kuntien nykyisiä talousongelmia.
Sysmän eläkeläiset tiukkoina
Päijät-Hämeessä sijaitseva Sysmä on yksi vanhusvetoisista kunnista.
Yli 64-vuotiaita on jo 46 prosenttia kuntalaisista.
Eläkeläisiä on siis lähes yhtä paljon kuin heitä, jotka eivät vielä ole eläkkeellä. Asukkaita kunnassa on noin 3 500.
Kysyimme sysmäläisiltä, mitä he ajattelisivat siitä, jos hallitus saksisi säästösyistä myös eläkkeitä.
Sysmän vs. kunnanjohtajan Lasse Peltosen mukaan kunnan verotuloista jo lähes puolet, 44 prosenttia, tulee eläkeläisiltä.
Määrällä on selvä vaikutus kunnan verokertymään. Myös eläkkeiden koot vaikuttavat.
– Ansiotuloa pitäisi olla 1 700 euroa kuukaudessa, että se olisi kunnalle kannattavaa. Sysmässä summa on keskimäärin vähän alle 1 500 euroa, Peltonen toteaa.
Jos hallitus kuitenkin saksisi valtiolle säästöjä eläkkeistä, mikä vaikutus sillä olisi Sysmän kaltaiseen kuntaan?
– Ei onneksi dramaattista merkitystä, mutta vaikutusta tietysti kuitenkin, Peltonen myöntää.
Kunnanjohtaja haluaa nähdä asiassa positiivisiakin puolia.
– Hyvä asia on, ettei eläkelaitos lomauta. Eläketulot ovat varmaa tuloa Sysmän kunnalle, Peltonen sanoo naurahtaen.