Ylen kysely: nuorten mielestä teitittelystä voitaisiin luopua, mutta presidenttiä teitittelisivät lähes kaikki
Hyvin harva toivoo itseään teititeltävän.
Näin arvioi aiheeseen perehtynyt suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta.
Silti Suomessa elää sitkeästi teitittely kohteliaisuuden ja arvostuksen osoituksena.
– Enemmistö iäkkäistä ihmisistä ei kaipaa teitittelyä. Ja taas sitten nuoremmat ihmiset luulevat, että he kaipaavat. Ja sen vuoksi syntyy odotusten ristiriita, Lappalainen pohtii.
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain noin 17 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että teitittely voitaisiin kuopata. Vastaajien ikä kuitenkin jakaa mielipiteitä.
Teitittely ei istu suuhun
Lappalaisen mukaan eri kyselyissä on tullut esiin, että ihmiset kokevat sinuttelun mukavammaksi tavaksi puhutella. Tähän voi vaikuttaa se, ettei teitittely istu monenkaan suomalaisen suuhun.
– Meidän arkeen se ei kuulu. Ei sitä harjoitella kouluissa tai opetella kotona. Se tulee useimmilla vasta ensimmäisen kerran vastaan työelämässä. Luulen ihan oikeasti, että kaikki eivät ole edes tietoisia, millaista verbimuotoa teititellessä kuuluisi käyttää, Lappalainen pohtii.
Oikeanlaiseen teitittelyyn kuuluu käyttää puhuteltavasta sinä-pronominimuodon sijaan te-muotoa ja sen mukaista monikollisia verbimuotoja, mutta liittomuodoissa partisiippi on yksikössä: Oletteko te käynyt tänään kävelyllä?
Vasta eläköitynyt Ylen uutisankkuri Matti Rönkä neuvoi Ylioppilaslehden haastattelussa, miten teititellään oikeaoppisesti.
Moni ei saata edes huomata teitittelevänsä väärin. Lappalainen muistuttaakin vastaanottajaa olemaan ymmärtäväinen, jos teitittely menee pieleen.
– Toivoisin, että olisimme armollisia toisten puhutteluyrityksiä kohtaan. Jos tapaatte teitittelyä, suhtautukaa siihen niin, että toinen kuitenkin parhaansa yrittää.
Ylen kyselyssä kysyttiin keitä Suomessa pitäisi teititellä. Mitä mieltä sinä olet?
Teitittelyä myös inhotaan
Vaikka kohteliaisuuden ilmauksena teitittelyä käytetäänkin, nostattaa se monissa ihokarvat pystyyn.
– Todella monissa tutkimuksissa on tullut vastaan, että osa oikeastaan inhoaa teitittelyä, koska he kokevat, että se alleviivaa heidän ikäänsä ja korostaa sitä tavalla, josta he eivät itse tykkää. Samalla se luo välimatkaa.
Tämä tekee Lappalaisen mukaan asiakaspalvelijoiden työn hankalaksi, sillä ei voi tietää kuka arvostaa ja kuka kammoksuu te-muotoa.
– Sinuttelu on useimmista rennompi ja helpompi tapa puhutella. Selvästikään mitään systemaattista teitittelyä ei kaivata, professori toteaa.
Vaikka esimerkiksi viranomaisviestinnässä on siirrytty sinuttelevaan suuntaan, on joissain asiakaspalvelutilanteissa teitittely jopa lisääntynyt.
– Siinä on ehkä ajatus eurooppalaisesta kohteliaisuudesta.
Presidentillä erityisasema
Yksimielisimpiä kyselyyn vastanneet olivat presidentin teitittelystä: yli 70 prosenttia ei sinuttelisi presidenttiä.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 80-vuotiaista vastaajista noin 85 prosenttia oli sitä mieltä, että presidenttiä tulisi teititellä. Matalin prosenttiluku oli 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta heistäkin vajaat 60 prosenttia puhuttelisi presidenttiä te-muodossa. Lukemat eivät yllättäneet tutkijaa.
– Viimeisimmässä haastattelututkimuksessa, jonka me teimme, nousi esiin nimenomaan presidentti. Monet sanovat, että ei tarvitse enää teititellä, mutta presidenttiä teitittelisin. Presidentille halutaan antaa erityisasema.
Nuoret sinuttelevat mutta aikuistuessa teitittely yleistyy
Vaikka kyselyn tulokset eivät ole vahvasti teitittelyn puolesta, ei Lappalainen näe, että tapa olisi minnekään suomen kielestä vielä häviämässä.
– Jos 80-luvun kyselyistä lähtisi ennustamaan, niin olisi voinut ehkä jo kuvitella, että teitittely olisi mennyttä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.
Nuoret ovat Lappalaisen mukaan 1970-luvulta lähtien tutkimuksissa olleet enemmän sinuttelun puolella kuin heitä vanhemmat sukupolvet. Tutkimukset osoittavat, että iän myötä suhtautuminen teitittelyyn muuttuu hieman myönteisemmäksi. Myös esimerkiksi pronominien käyttö muuttuu nuorten varttuessa. Videolla professori Hanna Lappalainen kertoo miksi näin käy.
Merkittävin vaikuttaja teitittelyyn on ikä
Niin aiemmissa tutkimuksissa kuin tuoreessa kyselyssäkin käy ilmi, että presidentin lisäksi te-muotoa käytettäisiin yhden tietyn kriteerin täyttyessä: henkilön ollessa iäkäs.
Professori itsekin teitittelisi nimenomaan iäkkäitä henkilöitä, joita ei tunne. Häntä selvästi vanhempia romanejakaan Lappalainen ei sinuttelisi, sillä tietää teitittelyn kuuluvan romanikulttuuriin.
– Yritän teititellä arvostuksen osoituksena. Teitittelisin tuntematonta, selvästi iäkkäämpää ihmistä, en siis 60-vuotiasta vaan enemmänkin ollaan siellä 70–80-vuotiaan korvilla.
Taloustutkimuksen Ylelle tekemään kyselyyn vastasi 1098 vastaajaa. He edustavat Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä. Tiedonkeruu toteutettiin 19.–20.3.2024. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.