EU-maat myönsivät Ukrainalle ja Moldovalle EU:n hakijamaan statuksen – Zelenskyi kiitteli päätöstä

EU-maiden johtajat ovat päättäneet myöntää Ukrainalle ja Moldovalle EU:n hakijamaan statuksen tänään alkaneessa huippukokouksessa Brysselissä.

Huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kirjoittaa Twitterissä, että päätös on ratkaiseva askel maiden matkalla kohti EU:ta. Hän onnittelee molempien maiden presidenttejä päätöksestä.

Lisäksi EU-maiden johtajat ovat valmiita myöntämään hakijamaan statuksen myös Georgialle, kunhan merkittävät kynnyskysymykset on käsitelty, Michel jatkaa Twitterissä.

– Tänään on hyvä päivä Euroopalle, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kirjoittaa Twitterissä.

Von der Leyenin mukaan Ukraina, Moldova ja Georgia ovat osa eurooppalaista perhettämme. EU-johtajien tämänpäiväinen historiallinen päätös vahvistaa sen.

– Tämä päätös vahvistaa meitä kaikkia. Se vahvistaa Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa Venäjän imperialismin edessä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiittää EU-maiden johtajia, kun nämä myönsivät Ukrainalle ehdokasmaan aseman.

– Kiitän vilpittömästi EU-johtajien päätöstä. Se on ainutlaatuinen ja historiallinen hetki Ukrainan ja EU:n suhteissa, Zelenskyi twiittaa.

Hän sanoo olevansa kiitollinen EU-johtajille Ukrainalle osoitetusta tuesta.

Päätös oli odotettu. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi iltapäivällä näyttävän hyvin selvältä, että näin tapahtuu.

Ukraina jätti hakemuksensa unionin jäseneksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti maahan helmikuun lopussa. Moldova seurasi hakemuksellaan Ukrainan vanavedessä, ja EU-komissio on suositellut ehdokasstatuksen myöntämistä maille.

Marin arvioi EU:n olevan myös rakenteellisesti valmis laajentumaan.

Julkisissa keskusteluissa EU:n laajentumispolitiikasta nostetaan välillä esiin kritiikkinä, että liian nopea laajentuminen voi johtaa hankaluuksiin erityisesti yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä.

EU:n jäseneksi liittyminen on vuosien prosessi, ja esimerkiksi Ukrainalla on demokratiassa, oikeusvaltiossa ja korruption kitkemisessä yhä paljon tehtävää.

Varsinaisen huippukokouksen lisäksi Brysselissä oli torstaina aamulla Länsi-Balkanin maiden kanssa järjestetty kokous. Tilanne on ollut pitkään jumissa.

Bulgaria on estänyt Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja sitkeästi. Bulgarian tilannetta Marin kuvasi hyvin vaikeaksi hallituskriisin vuoksi.

– Keskustelin myös Bulgarian pääministerin (Kiril Petkovin) kanssa tänään (torstaina) tuosta tilanteesta. Hän sinänsä on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että vihdoin ja viimein tuo solmu aukeaisi Pohjois-Makedonian ja Bulgarian osalta, Marin sanoi.

EU:hun haluavat Länsi-Balkanin maat ovat osoittaneet turhautumistaan tilanteeseen. Suuria nytkähdyksiä asian suhteen ei ole tapahtumassa, koska Bulgarian poliittinen tilanne on sekava ja hallitus kaatui keskiviikkona luottamusäänestyksessä.

Marin totesi Suomen kannan asiassa olleen johdonmukainen, tukevan EU:n laajentumista ja pitävän kiinni vaadituista kriteereistä.

Tilanteen jumiutuminen on näkynyt turhautumisena Länsi-Balkanin maiden ulostuloissa. Albanian pääministeri Edi Rama twiittasi torstaina iltapäivällä yhteiskuvan kanssa tekstin, jossa hän kertoi ihmisten, sanojen ja kuvien olevan kivoja.

–  Mutta kuvitelkaa, kuinka paljon kivempaa olisi, jos kivat lupaukset toteutettaisiin kivasti, hän kirjoitti.

Varsinaisessa huippukokouksessa monet keskustelunaiheet koskevat joko suoraan tai epäsuorasti Venäjää. Yksi näistä seikoista on ruokakriisi, jota Ukrainaan jumittunut vilja pahentaa.

Niin ikään keskustelussa odotetaan nousevan esille Venäjän mahdollisen pelailun kaasutoimituksilla. Venäjä esimerkiksi katkaisi kaasutoimitukset Suomeen toukokuussa, ja BBC:n mukaan useat Euroopan maat ovat kertoneet saaneensa Venäjältä odotettua vähemmän kaasua viime viikkoina.

Marin muistutti Suomen energiapaletin olevan monipuolinen, eikä Suomi ole välittömässä pulassa, vaikka tilanne aiheuttaa vaikeuksia.

– On todella mahdollista ja itse asiassa näyttäisi jopa todennäköiseltä, että Venäjä tulee käyttämään energiaa kiristysruuvina useita jäsenmaita kohtaan.