Yksityishenkilö toi Kiinasta yli 10 000 rähjääntynyttä eurokolikkoa, ja siitä alkoi vuosien kiista Suomen Pankin kanssa
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin hiljattain kiista, jossa osapuolina olivat A:ksi nimetty henkilö ja Suomen Pankki. KHO ratkaisi kiistan henkilö A:n eduksi ja Suomen Pankin häviöksi.
Kiistan juuret juontuivat alkuvuoteen 2014, jolloin henkilö A saapui Suomeen mukanaan 10 674 kappaletta kolikoita. Niistä suurin osa oli huonokuntoisia eurokolikoita, mutta seassa oli myös ainakin yksi Australian dollari ja yksi Tanskan kymmenen kruunun kolikko.
Henkilö vei rahat Suomen Pankille ja toivoi, että pankki olisi vaihtanut huonokuntoiset eurometallirahat kokonaan uuteen rahaan. Suomen Pankki oli kuitenkin kieltäytynyt niiden lunastamisesta ja hyvittämisestä. Sen sijaan se määräsi eurometallirahat kierrosta poistettavaksi.
Tapaus alkoi mutkistua, kun keskusrikospoliisi takavarikoi eurokolikot, koska se epäili niiden olevan väärennettyjä. Tutkinnassa valtaosa kolikoista osoittautui silti aidoiksi ja ainoastaan neljä 50 sentin kolikkoa vääriksi.
Tämän jälkeen poliisi vielä tutki, kelpaavatko kolikot huonosta kunnostaan huolimatta maksuvälineiksi.
Tutkimuksessa kolikoiden todettiin olevan siinä määrin syöpyneitä ja kolhiintuneita, ettei tällaisia vaurioita aiheudu kolikoiden ollessa normaalissa kierrossa.
Useissa yhden ja kahden euron kolikoissa myös niiden keski- ja reunaosan kuviot eivät osuneet täysin kohdalleen. Lisäksi muutamissa kolikoissa keski- ja reunaosat olivat heikosti kiinni toisissaan tai jopa kokonaan irronneet erilleen toisistaan.
Kolikoiden huonon kunnon arvioitiin johtuvan mahdollisesti siitä, että niitä oli yritetty puhdistaa tai kiillottaa hapolla tai jollakin muulla syövyttävällä kemikaalilla.
Kolikoiden takavarikot kuitenkin kumottiin. Kesällä 2015 henkilö A nosti valtiota vastaan kanteen ja vaati, että valtio luovuttaisi takavarikoidut kolikot hänelle takaisin sikäli kuin ne olivat aitoja.
Tästä käynnistyi pitkällinen kiista, jonka korkein hallinto-oikeus lopulta ratkaisi henkilö A:n eduksi.
Ennen korkeinta hallinto-oikeutta kolikkoasiaa oli käsitelty useissa oikeusasteissa. Alun perin huhtikuussa 2016 Vantaan käräjäoikeus hyväksyi henkilö A:n nostaman kanteen. Valtio valitti päätöksestä heti Helsingin hovioikeuteen, joka toukokuussa 2017 päätti pitää käräjäoikeuden antaman päätöksen edelleen voimassa.
Vuoden 2017 lokakuussa syyttäjänvirasto puolestaan päätti jättää nostamatta syytettä kolikoihin liittyneistä epäillyistä rahanväärennysrikoksista ja määräsi takavarikoidut kolikot palautettavaksi A:lle. Tämän jälkeen henkilö A taas pyysi syyttäjänvirastoa ja poliisia toimittamaan rahat Suomen Pankille vaihdettavaksi uuteen rahaan.
Tammikuussa 2018 Suomen Pankki kieltäytyi vaihtamasta kolikoita uusiin ja määräsi ne poistettavaksi kierrosta. Henkilö A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Suomen Pankki oli perustellut kieltäytymistään vetoamalla muun muassa Euroopan unionin eurometallirahojen käsittelyä koskevaan asetukseen 1210/2010. Turun hallinto-oikeus ei kuitenkaan hyväksynyt pankin perusteluita. Se totesi lausunnossaan, ettei pankin päätös olla hyvittämättä eurometallirahoja ollut perustunut lakiin.
Suomen Pankki yritti viedä asian vielä korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi, mutta tutkittuaan asiaa KHO totesi yhtyvänsä Turun hallinto-oikeuden kantaan. Näin ollen asia palautuu takaisin Suomen Pankille uudelleen käsiteltäväksi.
Tapauksesta kertoi aiemmin Talouselämä.