Suomenkin turvallisuus syvenee, kun Ruotsi pääsee Natoon, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Maria StenroosNato-erikoistoimittaja
Palataan ensin hetkeksi aikaan, jolloin Suomikaan ei ollut vielä Naton jäsen. Vuosi sitten helmikuussa Suomen johtavat poliitikot toistelivat, kuinka Natoon mennään Ruotsin kanssa käsi kädessä.
Kunnes kävi niin, että Turkki luopui vastustuksestaan Suomen jäsenyyttä kohtaan ja Suomi päästi Ruotsin kädestä irti.
Siitä asti Suomen Nato-kokouksissa käyvät ministerit ovat toistelleet, että tärkeintä on saada Ruotsi Natoon. Juuri muuta julkista diplomatiaa Suomella ei Natossa toistaiseksi ole ollut.
Nyt viesti käy vanhaksi, sillä muutaman päivän sisällä Ruotsikin on Natossa. Suomen on kerrottava jotain uutta.
Ruotsin liittyminen Natoon on Suomellekin helpotus. Asiaa voi katsoa kolmesta eri suunnasta.
1. Ruotsi pääsee vihdoin Naton musketööripykälän suojaan
Tällaista geopolitiikan muutosta Venäjän presidentti Vladimir Putin ei odottanut, määrätessään hyökkäyksestä Ukrainaan kaksi vuotta sitten. Sekä Suomi että Ruotsi hakeutuivat sotilasliiton turvaan. Ne ovat nyt osa Natoa, jossa hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
Ruotsi on ollut tarkkailijajäsenenä mukana vuoden 2022 heinäkuusta. Odotusaikana siltä on kuitenkin puuttunut tärkein: vasta täysjäsenyys takaa sen, että Nato-maat sitoutuvat puolustamaan Ruotsiakin, jos sinne hyökätään. Jäsenenä Ruotsi pääsee Naton salaisen tiedon piiriin ja saa myös enemmän esimerkiksi tiedustelutietoa kuin tähän asti. Pian sitä koskevat myös jäsenyyden velvoitteet eli muiden auttaminen ja osallistuminen Naton eri tehtäviin.
Vaikka liittyminen vei aikaa, mitään Itämeren kaapeli- ja putkirikkoja vakavampia uhkia Ruotsi ei jäsenyyttä odottaessaan kohdannut.
Ruotsin hallitukselle odottelun päättyminen on suuri helpotus myös sisäpoliittisesti. Vaikka poliitikot tuskin olisivat voineet vaikuttaa Turkin ja Unkarin viivyttelyyn, pattitilanne alkoi olla ongelma. Magdalena Anderssonista tuli pääministeri, jonka aikana Ruotsi ei päässyt Natoon. Pitkään se on kestänyt myös Ulf Kristerssonilta.
2. Suomenkin suunnitelmista irtosi tulppa
Suomen ykköstavoite oli saada Ruotsi Natoon. Nyt se näyttää toteutuvan, mutta ei varsinaisesti Suomen vaan koko Naton ansiosta.
Ruotsin tuskaisen pitkä odottelu on ollut tulppa Naton suunnitelmissa. Kun se nyt liukenee, moni Naton pohjoista koskeva suunnitelma etenee. Tämä vahvistaa Suomenkin puolustusta ja turvallisuutta. Maantieteellisesti alueesta tulee yhtä Natoa.
Naton sotilasjohdon suunnitelmissa Pohjoismaat kootaan Norfolkin esikunnan alle, jos asiasta vain löytyy poliittinen sopu. Norja, Ruotsi ja Suomi ovat jo suunnitelleet, että Norfolkin johtoportaan alle tulisi Pohjoismaihin perustettava alaesikunta tai useita esikuntia. Tähän liittyvät myös Suomen toiveet, että suomalaiset tulevaisuudessa johtaisivat pohjoisen maavoimajoukkoja.
Norjalla, Ruotsilla, Suomella ja Tanskalla on kaikilla myös tuore tai juuri uudistettu puolustussopimus Yhdysvaltojen kanssa.
Suomen kannalta on ollut toisaalta onni, että Ruotsi ei tullut samaan aikaan jäseneksi. Suomi on saanut huomiota ja kiinnostusta uutena jäsenenä. Kun ruotsalaiset tulevat, Suomen hetki valokiilassa on ohi.
Suomalaiset tietävät, että ruotsalaiset osaavat markkinoida itseään ja esimerkiksi sotateollisuuttaan.
3. Natosta tuli vahvempi, mutta myös säröjä näkyi
Nato-maiden kartta on ollut pohjoisessa repaleinen. Jatkossa pohjoisen ja arktisen alueen puolustus ja toisaalta Naton itärajan puolustus ovat helpommin suunniteltavissa.
Jo Suomi toi Natoon merkittävästi lisää sotavoimaa. Samoin tuo Ruotsi, jolla on esimerkiksi omaa hävittäjätuotantoa sekä merkittävä Itämeren laivasto sukellusveneineen.
Suomen ja Ruotsin liittymiset eivät kuitenkaan käyneet erikoisen tyylikkäästi. Nato-liitokset paljastivat, että Nato ei ole niin yhtenäinen kuin se haluaa väittää. Yksituumaisuus on osa sitä pelotetta, jolla Nato viestii vihollisilleen, että tänne ei kannata tulla. Turkin ja vielä Unkarinkin vitkuttelu heikensivät sotilasliiton uskottavuutta.
Turkki kävi Ruotsin jäsenyydellä kauppaa, koska sillä on geopoliittisesti tärkeä sijainti idän ja lännen välissä. Se sai Ruotsiin kireämmät terrorismilait ja Yhdysvalloilta lupauksen F-16-hävittäjäkaupoista.
Unkari taas yritti kytkeä EU-politiikan ja Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset. Tämä kytky ei onnistunut.
Ruotsin jumi alkoi nakertaa myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin asemaa, vaikka Nato-maat eivät julkisesti Stoltenbergia arvostelleetkaan. Nyt asia näyttää olevan hoidettu hyvissä ajoin ennen ensi heinäkuun huippukokousta, jolloin Stoltenberg jättää tehtävänsä seuraavalle.
Onko Ruotsi Nato-tie vihdoin avoin?
