Analyysi: ”Mitään ei pidä sulkea pois” – voisiko Macronin ajatus maajoukkojen lähettämisestä toteutua?
Ranskan presidentti Emmanuel Macron räjäytti tiistaina Pariisissa ilmoille odottamattoman poliittisen uutisen. Macron sanoi, että Ukrainan tukemisessa mitään ei tule sulkea pois, ei myöskään maajoukkojen lähettämistä Ukrainaan.
Ajatukselle voi löytää perusteluita.
Macronin ja Nato-maiden mielestä lännen on tuettava Ukrainaa, jotta Venäjä ei voita sotaa.
Macronin toinenkin perustelu on hyvä: Tähänkin asti on ollut monta asiaa, joita ei monien mielestä koskaan olisi pitänyt tehdä, ja niin kuitenkin tehtiin. Joidenkin mielestä hävittäjiä ei pitänyt luovuttaa, eikä myöskään panssarivaunuja. Nyt monista poissuljettua on joukkojen lähettäminen.
Mutta ajatus sisältää myös valtavia riskejä.
1. Sotiminen Ukrainassa olisi hengenvaarallista ja kallista
Maajoukkojen lähettämisessä olisi kyse eri luokan kustannuksista kuin lännen tuessa Ukrainalle tähän asti.
Ukrainan presidentin mukaan 31 000 ukrainalaissotilasta on kaatunut. Tappioita ja vahinkoja olisi tiedossa myös mahdollisille länsijoukoille.
Kansainvälisen joukon lähettäminen ja suojaaminen nostaisi myös rahallisia kustannuksia valtavasti, sillä joukko tarvitsisi huollon ja tukitoimet.
Voisi olla vaikea löytää laajaa länsimaiden liittoumaa, joka lähettäisi joukkoja, sillä aseapukin on takerrellut. Aseiden luovuttamista on jarruteltu osin siksi, että korvaava materiaali on kallista tai sitä ei ole saatavilla. Etulinjan maat taas eivät luovuta aseita, joita ne saattavat tarvita itse. Liian tehokkaiden aseiden luovuttamista on viivytelty, koska se saattaisi ärsyttää Venäjää.
Kaiken kaikkiaan länsi on luovuttanut aseita vähemmän ja hitaammin kuin Ukraina toivoo, eikä Ukraina ei ole saanut valloitettua menettämiään alueita takaisin.
Ranska ei ole aseiden luovuttamisessa lännen kärkeä. Se on kaukana Saksan, Baltian ja Pohjoismaiden takana. Nyt Macron näytti kuitenkin nostavan esiin ajatuksen, että aseiden lisäksi voisi olla tarve lähettää ihmisiäkin. Tiedossa ei ole, millaisia joukkoja Macron tarkoittaa.
2. Macron panee peliin myös oman asemansa
Kokouksen jälkeen Macron sanoi, että joukkojen lähettämisestä ei ole yksimielisyyttä.
On epäselvää, tukiko kokouksessa joku tai kukaan Macronin ajatusta.
Macronin Pariisiin kutsumaan kokoukseen osallistui noin 25 maan johtajat. He kuvasivat keskustelua avoimeksi sotilaallisten ja ei-sotilaallisten vaihtoehtojen pohdinnaksi.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi sähköpostilausunnossaan Ylelle, että ”vallitsi laajasti jaettu käsitys, ettei sotilaalliseen läsnäoloon ryhdytä”. Tämä oli Niinistön mukaan myös Suomen kanta.
Saman sanoi Saksan liittokansleri Olaf Scholz: ”Alusta asti on sovittu ja se pätee edelleen, että EU- tai Nato-maat eivät lähetä maajoukkoja tai sotilaita Ukrainan maaperälle.”
Ranskan oppositio on Le Monde -lehden mukaan arvostellut Macronin ajatusta rajusti ja syyttänyt tätä muun muassa Ranskan johtamisesta sotaan Venäjän kanssa ja ranskalaisten olemassaolon vaarantamisesta. Macronin puolueesta taas syytettiin pääoppositiopuoluetta veljeilystä venäläisten kanssa.
3. Naton ja Venäjän välinen sota on tabu
Naton ja Venäjän välinen sota on asia, josta ei juuri puhuta.
Länsi haluaa välttää Venäjän ja Nato-maiden joukkojen joutumista vastakkain. Jos sota vahingossa tai tarkoituksella laajenee, eskalaatiota voi olla mahdoton pysäyttää.
Venäjän hyökkäyssodan aikana käsitys siitä, mikä johtaa eskalaatioon, on kuitenkin vaihdellut. Länsi pelkäsi hävittäjien, taistelupanssarivaunujen ja pitkän kantaman aseiden luovuttamisen mahdollisesti johtavan siihen, että Venäjä tulkitsee sen lännen liialliseksi sekaantumiseksi sotaan ja laajentaa sotaa muualle.
Hävittäjien luovuttamisesta Ukrainalle on kuitenkin tehty päätöksiä esimerkiksi Puolassa ja Tanskassa, ja länsi on yhdessä antanut vaunuja. Pitkän kantaman ohjuksiakin on annettu.
On suhteellista, mitä maajoukkojen vieminen Ukrainaan tarkoittaa. Britannialla on maassa esimerkiksi lääkintähenkilöstön kouluttajia, mutta se ei suunnittele ”laajamittaisempaa” joukkojen viemistä Ukrainaan.
Naton entinen pääsihteeri Anders Rasmussen nosti kesällä 2023 esiin, että jotkut maat, kuten Puola, saattaisivat tukea Ukrainaa joukoilla, jos maalle ei luvata reittiä Natoon. Tänään Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi, ettei Puola suunnittele joukkojen lähettämistä Ukrainaan.
Suomessa vuonna 2022 silloinen eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Helsingin Sanomille uskovansa, että lännen sotilaallinen väliintulo on ennen pitkää vääjäämätön, joten se olisi parempi tehdä ennemmin kuin myöhemmin. Hän pahoitteli myöhemmin lausuntoaan.
Presidentti Sauli Niinistö puolestaan puhui syksyllä ylipäätään eskalaation riskistä, esimerkiksi sodassa tapahtuvien vahinkojen takia. Hän muistutti, että se voisi pahimmillaan johtaa maailmansotaan.