Vaatimukset Venäjän täydestä eristämisestä ovat lisääntyneet Ukrainassa paljastuneiden aseettomien siviilien teloitusten jälkeen. EU-maat valmistelevatkin Venäjän vastaisia lisäpakotteita nyt ”kiireellisesti”.
Komissio ja valtoivarainministerit hiovat parhaillaan uutta sanktiolistaa, josta jäsenmaiden suurlähettiläät neuvottelevat keskiviikon kokouksessaan. Idealistalla on nykyisten sanktioiden porsaanreikien tukkimista ja olemassa olevien toimien vahvistamista.
Kaikkein ”kovin” veto Euroopan mailta olisi kieltää kaasun ja öljyn tuonti Venäjältä. Päätös on vaikea, koska sen seuraukset ovat epävarmat. Todennäköisintä onkin, että EU aloittaa energia-alan sanktiot venäläisestä kivihiilestä.
Kokosimme syitä, jotka hillitsevät EU-maita aloittamasta täyttä öljy- ja kaasuboikottia. Jutun lopusta löydät listan jo voimassa olevista pakotteista.
1. Maiden valmistautuminen on eri vaiheissa
EU-maiden Venäjä-riippuvuus vaihtelee. Kaikki Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua ovat jo lopettaneet venäläisen maakaasun tuonnin. Liettuan presidentti Gitanas Nausėda kehotti muita maita seuraamaan esimerkkiä.
– Jos me pystymme siihen, myös muut EU-maat pystyvät, Nausėda tviittasi.
Puolakin on vaatinut EU:ta lopettamaan kokonaan energiantuonnin Venäjältä. Ranska tukee venäläisen kivihiilen ja öljyn tuonnin kieltämistä. Italia taas ”ei äänestäisi vastaan”, jos EU päättäisi myös kaasusaarrosta.
Suomi valmistelee Venäjän energiasta irtautumista.
Suurin yksittäinen este on talousjätti Saksa, vaikka sen leveän selän takana seisoo monta pienempääkin maata kuten Itävalta. Kaikesta Saksan käyttämästä energiasta 15 prosenttia tehdään venäläisellä maakaasulla.
Venäjän Saksalle toimittamasta maakaasusta noin puolet menee teollisuuden ja yritysten tarpeisiin. Talousministeri Robert Habeck sanoi viime viikolla, että Saksan hallitus asettaa kotitaloudet ja sairaalat teollisuuden edelle, jos kaasuputkia suljetaan.
Tämä tarkoittaisi, että osa tehtaista menee kiinni. Teollisuusmaa Saksan johtajille olisi kova paikka ottaa vastuu teollisuuden alasajosta.
Etenkin lääke- ja kemianteollisuus kärsisivät. Sillä taas voisi olla kerrannaisvaikutuksia työttömyyden ja yleisen epävarmuuden lisääntymisen kautta.
2. Energiaköyhyys lisääntyy
Kaasuriippuvuudesta luovuttaessa päättäjien pitää miettiä, millä mekanismeilla kansalaisten asunnot saadaan pysymään lämpiminä. Kymmenet miljoonat asunnot Keski-Euroopassa lämpiävät kaasulla.
Edessä on kesä, mutta jos nesteytetyn kaasun varastoja ei saada ensi syksyksi täyteen, talvesta voi tulla kylmä ilman varmuusvarastoja.
”Energiaköyhien” kotitalouksien määrä onkin vaarassa kasvaa, kun niitä jo nyt on Euroopassa miljoonia.
– Pitää laskea, vaikuttavatko Venäjän energiasaarron vaikutukset niin, että joillakin kotitalouksilla ei enää ole varaa lämmitykseen, tutkimusprofessori Paula Kivimaa Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) sanoo.
Vaikutukset olisivat samankaltaiset kuin ilmastokriisissä siirryttäessä fossiilisista polttoaineista puhtaampaan sähköön. Osa ihmisistä ei pysty tai ei halua maksaa energiasta yhtään nykyistä enempää.
Ukrainalaisten puolesta solidaarisuutta löytyy todennäköisesti enemmän kuin ilmaston puolesta.
– On sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan, ja jotka pitävät Venäjän energiasta luopumista tärkeänä hintojen noususta huolimatta, Kivimaa sanoo.
3. Riittävätkö kaasuvarastot?
Talojen lämmitysjärjestelmiä ei muuteta yhdessä yössä tai edes muutamassa kuukaudessa. Asentajia sen paremmin kuin uutta teknologiaakaan ei riitä lyhyellä varoitusajalla miljooniin rakennuksiin.
Pelkästään Saksassa käy yli 20 miljoonaa kaasukattilaa päivittäin. Niiden korvaamiseen esimerkiksi ilmalämpöpumpuilla kuluu vuosia.
EU aikookin täydentää nesteytetyn maakaasun eli LNG:n varantoja rivakasti lokakuuhun asti, jotta talojen lämmitys turvataan ensi talvena. Näin ei oltaisi yhtä riippuvaisia putkia pitkin tulevasta venäläisestä kaasusta.
Kilpailu LNG-kaasusta nostaa sen hintaa jo nyt. Venäjän kaasuhanojen sulkeminen nostaisi kotitalouksien maksamia hintoja vielä enemmän.
Toisaalta hintojen nousussa on se hyvä puoli, että se ohjaa energiansäästöön ja uusiutuvien tuotantomuotojen käyttöönottoon. Säästötoimilla voidaan tehdä iso osa Venäjän kaasua tarpeettomaksi.
4. Päättäjät pelkäävät seurauksia
Inflaatio laukkaa kovaa jo nyt koronapandemian ja Venäjän hyökkäyksen yhteisvaikutuksesta.
Jos energianhinnat selvästi nousevat, se siirtyy kuluttajahintoihin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi euroalueella jo yli seitsemään prosenttiin maaliskuussa. Jos ja kun palkat eivät nouse hintojen kanssa samaa vauhtia, kansalaisten ostovoima heikkenee.
Esimerkikiksi Ranskassa ostovoima on äänestäjien suurin huolenaihe huhtikuun presidentinvaaleissa. Äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen on ottanut yhdeksi iskulauseekseen ostovoiman parantamisen, ja hän on nopeasti kirinyt gallupeissa kiinni istuvaa presidenttiä Emmanuel Macronia.
Tilanne on vaikea poliittisille päättäjille, koska Venäjä-napanuoran katkaisun poliittiset vaikutukset ovat epävarmoja. Populismi voisi saada lisää kasvusijaa taantumassa.
Tilanne on ristiriitainen, sillä taloustieteilijät esimerkiksi Saksassa kannattavat täyssaartoa, kun taas poliitikot pelkäävät siitä mahdollisesti seuraavaa taantumaa.
Välttääkseen poliittisia levottomuuksia valtiot voisivat tukea kansalaisia esimerkiksi sosiaalitukien tai verotuksen kautta.
Suomessa loivemmat vaikutukset
Suomi on valmis järeisiinkin pakotteisiin myös energia-alalla. Tämä johtuu osin siitä, että energiaomavaraisuus on lisääntynyt viime vuosina.
Esimerkiksi sähkön osalta merkittäviä riskejä ei enää ole asiantuntijoiden mukaan, koska Olkiluoto 3:n ydinvoimala ja uudet tuulivoimalat kompensoivat Venäjän tuontia. Tarjontaa poistuisi, mikä kyllä nostaisi hintoja meilläkin, mutta pulaa sähköstä ei tulisi lähinnä Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden avulla.
Neste on päättänyt jo hankkiutua irti venäläisestä öljystä, samoin kaupungit kivihiilen käytöstään.
Suomessakin suurinta päänvaivaa aiheuttaa kaasu. Vaikka kodit eivät meillä lämpene kaasulla, teollisuudessa sitä on vaikea korvata. Esimerkiksi monet leipomot joutuvat hankkimaan kaasua uusista lähteistä. Myös kemian-, metsä- ja öljynjalostusteollisuus käyttävät paljon kaasua.
Jo voimassa olevia EU-pakotteita:
- Seitsemän venäläisen pankin eristäminen maailmanlaajuisesta Swift-maksuverkostosta. Esimerkiksi kaasu- ja öljykaupalle olennaiset Gazprombank ja Sperbank eivät kuulu listalle.
- Puolustus-, energia-, televiestintä- ja ilmailualojen teknologian vientikielto Venäjälle.
- Venäjän keskuspankin ulkomaanvarantojen jäädyttämien.
- Satojen oligarkkien ja virkamiesten ulkomaisten varojen jäädyttäminen.
- Venäläisten lentojen kieltäminen jäsenmaiden ilmatilassa.
- Venäläismedian toimintakielto EU-maissa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een.
Aiheesta lisää: