Analyysi: Oppositiopuolueet haastoivat hallituspuolue RKP:tä Ylen aluevaalitentissä – KD:n Essayah:“Sote-uudistuksessa ei huomioida pieniä kuntia”
Ylen aluevaalitentissä keskiviikkona toistui tuttu kaava monesta vaalitentistä: oppositiopuolueet haastoivat hallituspuolueita.
Tällä kertaa hallituspuolueita edusti RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, joka joutui vastaamaan kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin ja Liike Nytin Harry Harkimon kritiikkiin.
Tentin asetelma ei tullut täysin yllätyksenä, koska Liike Nyt ilmoittaa aluevaaliohjelmansa ensimmäisessä lauseessa, ettei se hyväksy uutta sote-uudistusta.
Puolue on ottanut tehtäväkseen muokata sitä suuntaan, jossa rahat menevät hallinnon sijaan palveluihin.
Kristillisdemokraattien kritiikki sote-uudistusta kohtaan kulkee samoja latuja Liike Nytin kanssa. Puolueen aluevaaliohjelman mukaan hallituksen uudistus keskittyy rakenteisiin ja hallintoon, kun kyse pitäisi olla ihmisten hoidosta.
RKP muistuttikin aluevaalitentissä, että vastuu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista siirtyy 21 maakunnalle. Tämän pitäisi vähentää hallintoa aiemmasta, kun aiemmin yli 300 kuntaa on ollut vastuussa palveluiden järjestämisestä.
Mutta miten oppositiopuolueet kritisoivat esitystä illan tentissä? Ja miten hallituspuolue RKP vastasi kritiikkiin?
Kristillisdemokraatit: Sote-uudistuksessa on demokratiavaje
Kristillisdemokraatit kritisoi hallituksen sote-uudistusta siitä, että siihen sisältyy demokratiavaje.
– Kun vaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutettuja, niin valtaosa äänistä annetaan keskuskaupungeissa. Meistä on kummallista, ettei mallissa huomioida pienten kuntien ääntä, Essayah sanoi.
Essayahin mukaan pienet kunnat uhkaavat jäädä vaille valtuutettuja, kun ihmiset äänestävät suuremmilla paikkakunnilla oman paikkakuntansa ehdokasta.
Kristillisdemokraatit ehdottavat ratkaisuksi lautakuntia, joiden jäseniksi pääsisivät vähemmän ääniä saaneet ehdokkaat.
Puolueen kritiikki ei kuitenkaan jäänyt tähän. Essayah arvosteli hallitusta huonosta valmistelusta, koska valmistelussa ei ole huomioitu kaikkia kustannuksia valtion talouteen.
Yksi puuttuvista paloista on henkilöstön palkkojen harmonisointia samalle tasolle. Arviot palkkaharmonisoinnin vaikutuksista valtion talouteen ovat vaihdelleet aina 50:stä 500 miljoonaan euroon.
Essayah soimi uudistusta myös liian kovasta kiireestä ja siitä, ettei henkilökunta riitä kaikkien tavoitteiden saavuttamiseen.
Liike Nyt: Hyvinvointialueita on liikaa
Liike Nytin keskeinen kritiikki kohdistuu hyvinvointialueiden määrään. Puolueen mukaan hyvinvointialueita on liikaa, ja se uudistaisi palveluita viiden yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen pohjalle.
– Tässä on liikaa vaalipiirejä. Esimerkiksi Uusimaa on pilkottu neljään, viiteen osaan. Ne ovat aivan liian pieniä alueita, Harry Harkimo sanoi.
Harkimo kuitenkin totesi, ettei puolue aloittaisi uutta sote-uudistusta ongelmien korjaamiseksi. Sen sijaan se pyrkii vaiheittain laajentamaan alueiden yhteistyötä.
Liike Nyt lisäisi henkilökuntaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä tehostettuun palveluasumiseen, jotta ihmisistä pidettäisiin huolta myös elämän viimeisissä vaiheissa.
Harkimolla oli kuitenkin tentissä vaikeuksia selittää, mistä osaavaa henkilökuntaa saadaan eri palveluihin.
– En voi tässä seisoa, että tällä tavalla tai tällä tavalla tulee lisää väkeä. Sen eteen pitää tehdä paljon töitä.
Hoitojonojen purkamiseen Harkimo käyttäisi yksityisiä palveluntarjoajia nostamalla Kela-korvausta ja käyttämällä palveluseteleitä nykyistä enemmän.
Harkimo ihmetteli kuitenkin, miten hallitus aikoo saavuttaa tavoitteensa seitsemän päivän hoitotakuusta. Hallituksen lakiesityksen mukaan hyvinvointialueen asukkaan pitäisi päästä kiireettömään hoitoon seitsemässä päivässä vuodesta 2023 lähtien.
RKP: Lääkärien määrää pitäisi lisätä
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson muistutti, ettei seitsemän päivän hoitotakuu ole täyttä utopiaa.
– Tällä hetkellä noin 64 prosentissa Suomen kunnista pääsee kiireettömään hoitoon tässä ajassa. Tavoite on oikea, vaikka sitä ei varmasti ihan heti saavuteta.
Jotta tavoitteeseen päästäisiin, Henrikssonin mukaan talkoisiin on otettava mukaan myös yksityiset palveluntuottajat ja kolmas sektori. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa palveluseteleiden käytön lisäämistä.
Puolueen konkreettiset vaatimukset eivät jääneet siihen. RKP esittää muun muassa lääkärien ja hoitajien määrän kasvattamista. Tämän lisäksi jokaista 500 oppilasta kohden pitäisi olla joko koulupsykologi tai -kuraattori.
Tavoitteiden toteuttamiseksi puolue lisäisi aloituspaikkoja näillä koulutusaloilla. Samalla Henriksson kiinnittäisi Essayahin tavoin huomiota johtamiseen, jotta ammattilaiset eivät lähtisi julkisen sektorin työpaikoista pois.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida sitä aina 14.1.2022 kello 23 asti.
Lue lisää: